Onkohan tässä maassa ollenkaan naisia, jotka haluaisivat puhua muistakin asioista kuin miehistä ja lapsista ja muodista ja kapakkailloista? Mistä heitä löytäisi? Kysyy nainen 47.
Ei perinteisiä juttuja
Lonely rider
12419
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
En tiedä, mistä "heitä" löytyisi. Itse olen parisuhteeni jo niin puhki puhunut ettei enää oikeastaan ole mitään sanomista, paitsi... Niin, aina vain siitä löytyy kuitenkin puhumista vaikka minäkin olen ollut saman miehen kanssa 31 vuotta!! Lapsista on ihanaa puhua koska ne ovat niin suuri ja tärkeä osa elämää mutta toki voin olla puhumattakin.
Muodista en tiedä mitään enkä siitä siis puhu, kapakkaillat ovat vähentyneet ja ne harvat mitä on, niistä ei riitä puhumista, paitsi joskus, sydänystävän kanssa.
Nykyään puhumme ystävättärieni kanssa yli päätään elämästä ja elämisen iloista ja siitä nauttimisesta.
Mikä siis tuo sinulle mielekkyyttä elämään, mistä nautit?
Luin juuri kirjan Havahtuminen (A De Mello). Oli niin paljon pureskeltavaa, että luen sitä saman tien toiseen kertaan. Onko tuttu teos?
Hyvä kirja. Pidän kirjan rehellisestä tyylistä. Siitä, ettei kaunistella asioita. Elämä otetaan vastaan sellaisena se kuin se on.
Ostin kirjan omaksi ja ajattelin lukea uudelleen.
Jos joku haluaa lukea, niin tarkennan hiukan tuota viitettäsi. Kirja on Liken julkaisu Havahtuminen (Anthony de Mello, toim. J. Francis Stroud, 2008). ISBN 978-952-471-979-7.
niinpä!! emmekö juuri etsi täältä sellaista ajatustenvaihtoa, keskustelua elämän ihanuudesta/kurjuudesta - tukea, kumppanuutta, kokemustenvaihtoa... juttuja arjen seikkailuista, harrastuksista ja siitä kuinka päivään haetaan se potku (jos unohdetaan aiheet lapset, muoti, biletys ja miehet/naiset)
ilmankos mä olenkin sätissä aika yksin...muut naiset ei mun kanss juttele...Hmmm...
eikä mulla ole hirveesti livessäkään naisystäviä..
mä inhoon juuri noita aiheita, tykkään jutella niitä näitä.
Enemmän juttelenkin miesten kanssa, siinä kyllä aina se vaara, että jossain muodossa mennään navan alle...Mutta en pahastu siitä.
Arjessa on flirtti paikallaan.
Samoja fiiliksiä täälläkin, tulen harvojen naisten kanssa juttuun sillai kunnolla ja naisten keskeiset illanvietot ovat hieman tylsiä kun ei ole yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Small talkia nyt menee hetki, mutta sitä ei lasketa. Miesten kanssa juttu kulkee paljon helpommin harrastuksista, maailmanmenosta ja silleen ja huumorikin on samanlaista.
Silti olis mukava kun olis joku ikätoveri naiskaveri samalla aaltopituudella.
Monesti törmää yrittäessään luoda uutta yst.suhd jonkin sortin kummaan varautuneisuuteen. Kuin olisin jotenkin uhka tai jotain kun olen uusi ja tuntematon.Uusi asuinpaikka meinaan.. En jaksa enää todistella etten aijo iskee kenenkään omaa vaikka juttelenkin ihan luontevasti myös miespuolisten kaa. En ymmärrä miks vaan omasta ukosta tai mukuloista puhuminen on ainoo aihe jolla ei koeta uhaksi. Ei oo mikään ulkonäkö juttu tää..
Keskustelutaitoiset ystävät olen yleensäkin löytänyt opiskelujen ja työpaikkojen myötä. Kummassakin paikassa, kun ollaan selvinä ja tutustaan ihmiseen ehkä aidoimmin.
tyypilliset aiheet voi itkut
Jos joku nainen kaipaa keskustelua muistakin kuin perinteisistä naisten aiheista niin mulle voi meilata [email protected] Katsotaan jos löytyisi yhteisiä mielenkiinnon aiheita.
Mulla kiinnostuksen kohteita maailmanmeno yleensä, eri kulttuurit... töissä olen miesvaltaisella alalla niin sellaset jutut...
ystävyydestä,musiikista,terveydestä,kulttuurista, elokuvista...