Minulla on yksityistieni varressa vanhaa peltoa, joka on aikanaan raivattu suoalueen päälle. Nyt haluaisin metsittää pellon. Asun Etelä-Lapissa. Kannattaisiko pellolle istuttaa raudus- vai hieskoivua? Koivua haluaisin joka tapauksessa.
Pellon metsitys
kertokaa mielipiteitä
174738
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
siihen kannattaa tehdä suunnítelma samantien.
varmasti joku mhy:n pamppu osaa parhaiten vastata.
Kyllä suopellolla mänty on kaikkein paras valinta.
Mihinkään peltoon ei pitäisi istuttaa mäntyä koska pellot ovat liian reheviä männylle. Männyistä ei pellossa kasva kunnollista sahapuuta.
Ojat kuntoon ja rauduskoivua kasvamaan.
Turvemaalle ja murakolle parhaiten sopisi kuusi. Mäntyä ei kannata vanhalle peltomaalle laittaa jo pelkästään sen rehevyyden takia.
Rauduskoivu ei menesty soistuneella maalla eikä murakolla. Periaatteessa jos ojat toimivat hyvin niin sitäkin voisi yrittää. Tosin ojat menevät joka tapauksessa jossain vaiheessa enemmän tai vähemmän tukkoon ja tällöin rauduskoivu ei enää menesty.
Hieskoivua ei puolestaan kannata juurikaan metsätalouskäyttöön kasvattaa. Se menestyy kyllä paremmin kuin raudus kyseisellä maanpohjalla mutta kunnon tukkipuumetsää ei puhtaasta hieskoivikosta saa tekemälläkään. Aluksi se kasvaa hyvin mutta 10 - 15 metrisenä se alkaa pensastua ja tyvelle alkaa ilmestymään lahoa. Se ei myöskään tule koskaan kasvamaan niin järeäksi kuin rauduskoivikko kivennäismaalla.
Parhaiten homma onnistuu kun otat yhteyttä oman alueesi mhy:n metsäneuvojaan, käytte paikanpäällä ja pyydät neuvojaa laatimaan alueelle metsityssuunnitelman. Saat alueelle ilmaiset taimet ja työkustannuksiin 20 % tukea.
Mehtälautakunnasta joka minulle neuvoi ja teki suunnitelmankin rehevän pellon metsittämiseksi,vuosi oli 1974 ja vaihtoehtoja antoi vain yhden,männyn, niitä olen kasvatellut,karsinut ja kiroillut,onneksi on keksitty (kuulemma)se sormiliitosmenetelmä jolla oksattomia pätkiä liittelemällä saadaan ihan oksatonta honkahirttä.
Sen ostajia odottelen kuin lottovoittoa.
Minulle Mehtä polliisi ilmoitti että ei suopellolle tipu KEMERA avustusta.Tämä vuosihan on aikaa laitta kuntoon todella vajaatuottoisia metsiä,kantoraha tulo alle 300€,vai olenko väärässä?
Miten voi olla mahdollista,että meillä päin ei voi saada KEMERA tukea suopellon metsitykseen,jos jossakin muualla saa?
Mehtä poliiseista en tiedä...mitä lienevät..
Pellonmetsitykseen saa tukea uuden kemeralain voimaantuloon asti..näillä näkymin 30.6.2009 asti. Sen jälkeen pari vuotta aikaa toteuttaa hanke.
Uuden kemeralain puitteissa pellonmetsitykseen ei saa enää tukea mutta vajaatuottoisen metsän uudistamiseen saa...kantorahatulo yli 300 €/ha. vai mikä se oli...?
Alkuperäinen kirjoittaja ilmoittaa pellon olevan etelä-Lapissa. Eikö inssin kutkale tiedä, ettei ko. alueelta osteta koivua kuin kuitupuuksi.
Hieskoivua ei täällä kannata kylvää, sitä tulee kiusan kanssa muutenkin joka paikkaan.
Raudusta voi istuttaa tai kylvää, se kelpaa hirville vielä paremmin kuin mänty. Jos kyseessä on kivennäismaa tai ohutturpeinen alue, kuusi on paras valinta tukkipuuta odottavalle. Jos taas paksuturpeinen, mänty on kokemukseni mukaan parhaiten menestyvä. Eri asia on sitten se, että mikä kannattaa parhaiten tai yleensä ollenkaan. Väitän, että hieskoivu. Kiertoaika lyhyin, ei paljoakaan taimikonhoitoa ja energiapuuna hinta isompi kuin kuitupuuna ainakin tulevaisuudessa.
Mehtä polisilla tarkoitan Metsätarkastajaa,miten voi olla mahdollista,että tuen saa myös turvemaan kuvioille,jos meillä päin ei saa?
Uuden kemeralain ovella on pellonmetsitysintoa jarruteltu. Epävarmat hankkeet, kuten paksuturpeisten suopeltojen metsityssuunnitelmat jäävät rahoittamatta. Myös koivun viljelyyn hienojakoisilla tasamailla sekä hirvituhoalueilla suhtaudutaan torjuvasti. Hienojakoinen tasamaa ei ole rauduskoivun kasvumaata, vaikka pelto olisi kuinka rehevä.
Näissä on hieman eri tulkintoja eri alueilla..
Hieskoivulla pääset kaikista helpoimmalla ja teet jotain tulostakin. Männyt voit unohtaa, samoin lehtikuuset, raudukset syö hirvet jne.
Teit melkein mitä tahansa muiden puiden kanssa, lopulta tunnet nimeltä jokaisen yksilön siellä metsälössäsi, niin paljon olet joutunut niitä paapomaan vuosien aikana ja täydentämään. Jos et usko, voit vaikka kokeilla lehtikuusta, siinä pääset heti eniten täydentämään istutusta.
Hieskoivua mielestäni sorsitaan ihan suotta, sillä on oma paikkansa puiden kasvatuksessa, sillä saa nopeasti kuitupuuta ja vähän tukkiakin, muuta ei pidä haikaillakaan joillakin kasvupaikoilla.
Olen seurannut naapuriani, joka väkisin yritti rauduskoivua tälläiselle kasvupaikalle ja nyt hirveän työmäärän kautta miehellä on kaunis hoidettu hieskoivikko, jossa on joukossa vain muutama rauduskoivu. Aikaa vaan tuhlaantui niin, että pojat tekee tilin tuosta koivikosta, kun suoraan hiekoivulla olisi isä tehnyt sen tilin.
Katseltuani luonnonmukaisesti kehittynyttä, ojitettua suopalstaa olisin samaa mieltä "inssin kutkale" -nimimerkin kanssa. Tietysti hieskoivu oli ensin vallannut kasvualustan, mutta nyt sen alla on kovasti menestyvän tuntuinen kuusitaimikko. Männyn taimia ei juurikaan näkynyt.
Ajattelin kohta raivata enimpiä koivuja pois, jotta kuusen taimet pääsevät kunnolla kehittymään.
Nopeakasvuinen puu joka aluksi vaatii heinäämis operaatioita taimen hentoisuuden vuoksi. Taimet kannattaakin merkitä kepeillä muuten ne ovat vaikeita löytää heinikosta. Mutta kun taimet pääsevät kasvussaan yli heinikon mitan, niin tämän jälkeen taimet kyllä kasvavat oikein silmissä.
Turvemaille ei sovellu kasvatettavaksi puulajiksi rauduskoivu. Suosittelen hieskoivua eikä missään nimessä mäntyä ravinne-epätasaisuuksien vuoksi. Kasvata itselle vaikka polttopuukoivikko. Tee joka tapauksessa jotain, älä jätä pusikoitumaan/pajuttumaan. Mhy:ltä tai metsäkeskuksesta löytyy asiantuntijoita.
sinne tarjoaa 99.9% todennäköisyydellä ojitusmätästystä ja mäntyä mättäisiin.
"yllyttäjälle" rauduskoivustasi?