Demaripresidentit

Rehn saisi palloliiton tuen niin kuin Ahtisaari koripalloliiton, Koivisto Lentoplloliiton ja kekkonen hiihto- ja yleisyrheiluliittojen tuen.

Halosta ei tue edes marttaliitto.

presidenttiä,kun yhdessä pääministerissäkin kestämistä.!

Virolainen taisi saada kokoomuksen tuen ja Koivisto nousi 1. kaudelleen demareiden, kommunistien ja vennamolaisten äänillä. Vasta 2. kaudelleen Koivisto sai taakseen Holkerin valitsijamiehet.

Ahtisaarivaaleissa kokoomuslaiset pudottivat Väyrysen äänestämällä 1. kierroksella Rehnin jatkoon. Ahtisaari taisi sitten voittaa kepulaisten äänillä Rehnin.

Holkerille, kun hän pyysi kepun apua säästölakien säätämiseksi. Holkeri kertoo kirjassaan, että tämän jälkeen en missään tapauksessa voinut kannattaa Esko Ahoa presidentiksi. Holkeri toimi näin ja Ahosta ei tullut maan päämiestä. Onneksi.

Sanoi Aho kirjoitti:

Holkerille, kun hän pyysi kepun apua säästölakien säätämiseksi. Holkeri kertoo kirjassaan, että tämän jälkeen en missään tapauksessa voinut kannattaa Esko Ahoa presidentiksi. Holkeri toimi näin ja Ahosta ei tullut maan päämiestä. Onneksi.

Lue lisää

Aho taisi sanoa Holkerille, että "kokoomus tekee hallituspolitiikkaa ja keskusta tekee oppositiopolitiikkaa voittaakseen eduskuntavaalit.

Niin kepu sitten voittikin, ruinasi demareita punamultaan, mutta Paasio teki oharit ja Aho jutui kokoomuksen kanssa kimppaan, vaikkei olisi halunnut.

Niinpä Aho sitten pomputti kokoomusta ja isotteli oppositiolle, mutta jäi joka asiassa tyhjin käsin. Vasta Lipposen hallitukset saivat kunnon totteen taloudesta, kun demarit ottivat jarrun pois päältä ja kokoomus pääsi toteuttamaan järkevää työllisyyspolitiikkaa Ahon sekoilujen jäljiltä.

Tietojesi mukaanhan Halonen piti Hakaniemen torilla puheen, jossa ehdotti Suomen liittämistä Neuvostoliittoon.

se puhe kirjoitti:

Tietojesi mukaanhan Halonen piti Hakaniemen torilla puheen, jossa ehdotti Suomen liittämistä Neuvostoliittoon.

Tuomiojakin poltti sotilaspassinsa, että sellainen ulkoministeri.

ja mielenosoitus kirjoitti:

Tuomiojakin poltti sotilaspassinsa, että sellainen ulkoministeri.

Oiva ja Jäbä ovat ammennettavia tietolähteitä.

Koivisto oli silloisista ehdokkaista pätevin ja hallitsi presidentin tehtävät monipuolisella harkitsevaisuudellaan. Vahvan markan politiikalla oli perustelunsa, mutta siirtyminen sääntelytalouesta vapaaseen markkinatalouteen aiheutti valitettavat ylilyöntinsä.

Ahon vain syvensi lamaa, koska hän oli Holkerin hallituksen aikana kieltänyt keskustan avun säästölakien säätämiseen ja pääministerinä yritti uhmakkaasti sanella ratkaisuja oppositiolle, joka kaatoi kaikki Ahon yritykset lieventää syvää sukellusta laman pohjaan. Vasta Lipposen hallitukset saivat työllisyyden kasvuun va velat maksuun.

Ahtisaari oli ulkopolitiikan osalta tähänastisista vapaan markkinatalouden aikaisista persidenteistämme ylivoimaisesti pätevin. On demareiden suuri häpeä, että he heittivät pätevän Ahtisaaren menemään ja nostivat tilalle mitättömän Halosen.

Miksi keppuleilla ei ole koskaan ollut yhtään pätevää presidenttiehdokasta Kekkosen jälkeen?

Koivisto ja Ahtisaari hakkaavat mennen tullen kaikki kepuehdokkaat.

Että keskinkertaisuudet ovat jyränneet kepun oivat ehdokkaat presidentinvaaleissa ruplakekkosen jälkeen.

Minä vaan kirjoitti:

Koivisto oli silloisista ehdokkaista pätevin ja hallitsi presidentin tehtävät monipuolisella harkitsevaisuudellaan. Vahvan markan politiikalla oli perustelunsa, mutta siirtyminen sääntelytalouesta vapaaseen markkinatalouteen aiheutti valitettavat ylilyöntinsä.

Ahon vain syvensi lamaa, koska hän oli Holkerin hallituksen aikana kieltänyt keskustan avun säästölakien säätämiseen ja pääministerinä yritti uhmakkaasti sanella ratkaisuja oppositiolle, joka kaatoi kaikki Ahon yritykset lieventää syvää sukellusta laman pohjaan. Vasta Lipposen hallitukset saivat työllisyyden kasvuun va velat maksuun.

Ahtisaari oli ulkopolitiikan osalta tähänastisista vapaan markkinatalouden aikaisista persidenteistämme ylivoimaisesti pätevin. On demareiden suuri häpeä, että he heittivät pätevän Ahtisaaren menemään ja nostivat tilalle mitättömän Halosen.

Lue lisää

... pääoppositiopuolueelle tehty pyyntö tulla auttamaan hallitusta aivan vaalien alla. Hallitus oli tehnyt kaikki mahdolliset talouspoliittiset virheet ja syössyt maan vuosisadan lamaan. Holkeri halusi säästöohjelmia, kun olisi pitänyt elvyttää. Holkeri jatkoi Koiviston tuella vahvanmarkan politiikkaa. Kun Aho tuli valtaan hän antoi markan devalvoitua ja talous sai siitä heti piristysruiskeen ja tuotannon ja viennin huikea nousu alkoi. Holkerin lopetaessa BKT oli yli -6 % vauhdilla syöksyssä. Heti Ahon aloittaessa tuo pienemisvauhti alkoi heti laskea. Nolla savutettiin -93 ja kasvu alkoi ja se saavutti 4 % tason -94, josta Holkeri oli aloittanut syöksyn. Samanaikaisesti alkoi myös työttömyys vähetä.

Voisitko muuten mainita joitakin näyttäviä Suomen ulkopolitiikan saavutuksia häneen presittikaudellaan.

oivahärkönen kirjoitti:

... pääoppositiopuolueelle tehty pyyntö tulla auttamaan hallitusta aivan vaalien alla. Hallitus oli tehnyt kaikki mahdolliset talouspoliittiset virheet ja syössyt maan vuosisadan lamaan. Holkeri halusi säästöohjelmia, kun olisi pitänyt elvyttää. Holkeri jatkoi Koiviston tuella vahvanmarkan politiikkaa. Kun Aho tuli valtaan hän antoi markan devalvoitua ja talous sai siitä heti piristysruiskeen ja tuotannon ja viennin huikea nousu alkoi. Holkerin lopetaessa BKT oli yli -6 % vauhdilla syöksyssä. Heti Ahon aloittaessa tuo pienemisvauhti alkoi heti laskea. Nolla savutettiin -93 ja kasvu alkoi ja se saavutti 4 % tason -94, josta Holkeri oli aloittanut syöksyn. Samanaikaisesti alkoi myös työttömyys vähetä.

Voisitko muuten mainita joitakin näyttäviä Suomen ulkopolitiikan saavutuksia häneen presittikaudellaan.

Lue lisää

Holkerin hallituksen aikaan meillä oli runsaasti sellaisia menolakeja, joiden purkaminen ei onnistunut yksinkertaisella enemmistöllä. Siksi menojen karsimiseen olisi tarvittu opposition apua, josta Aho kieltäytyi valitaktiikkansa vuoksi, ja syöksi Suomen ennennäkemättömään lamaan tällä kepulaisella itsekkyydellään.

Bkt:n kasvu ei kerro Ahon toimista mitään. Oikean arvion Ahon hallituspolitiikasta saa, kun katsoo miten työttömyys syveni ja lainantto ryöstäytyi käsistä, kun Aho ei osannut hoitaa asioita sen paremmin kokoomuksen kuin demariopposition ja SAK:n kanssakaan.

Aho on itsenäisyytemme ajan saamattomin ja surkein pääministeri, jonka tyrimisten seuraukset korjasi vasta kokoomuksen ja sdp:n yhteistyö.

Koiviston ulkopoliittiset saavutukset - jos niitä tarkoitat - tiivisryivät siihen, että hän loi ensitöikseen kielitaitoisena miehenä hyvin läheiset henkilökohtaiset suhteet sekä Gorbatshoviin että Reaganiin ja oli molempiin tiiviissä puhelinyhteydessä pysyäkseen ajan tasalla suurvaltojen tilanteesta ja osatakseen johtaa Suomen ulkopolitiikan puolueettomuutta oikealla tavalla. Tämän seurauksena Koivisto isännöi Reaganin ja Gorban tapaamisenkin Suomessa, mikä osoitti, että hän oli ulkopolitiikan osaamisessa vähintään Kekkosen tasoinen ammattilainen.

Ahtisaarella olikin sitten huomattavan laaja henkilökohtainen suhdeverkosto hyvin laajaan joukkoon valtionpäämiehiä ja poliittisia johtajia ympäri maailman.

Pääasiahan on kuitenkin tuloksellisuus, vai mitä Oiva?

Ensimmäisen päätuloksen saavutti jo Koivisto. Hän lopetti presidentin demokratian vastaisen roolin. Eduskunnasta tuli vallankäyttäjä niin kuin olla pitääkin. Kaikki puolueet tulivat hallituskelpoisiksi niin kuin olla pitääkin.

Toinen päätuloksen teko aloitettiin Koiviston aikana. Presidentin tehtäväkenttää alettiin tarkentaa ulkopoliitiikkaan. Demokratiaa siis kavatettiin vain lisää. Presidentin valinnassa siirryttiin valitsijamiesvaalista kansanvaaliin.

Demaripresidentit ovat onnistuneet ulkopoliittisina johtajina hyvin. Omat sanoisivat, että erinomaisesti, mutta juuri kukaan ei väitä, että välttävästi huonosta puhumattakaan. Suomen kansainvälinen asema on vain parantanut, kun emme enää ole länsimaiden ylenkatsoma. Tähän vaikutti paljon Koiviston uurastus EU:hun liittymisen puolesta ja Ahtisaaren tunnustettu asema kriisien sovittelijana.

Kuten alussa totesin yksi keskeinen tavoite oli Kepun demokratian vastaista politiikkaa harrastavab K-linjan valtaanpääsyn estäminen. Tässä autti myös Kepun sisäinen Johannes Virolaisen johtama oppositio. Virolainen on syytä nostaa esiin merkittävänä kepulaisena, koska hän sanoutui paljossa irti K-linjan harvainvaltaisesta politiikasta. K-linjan voitto olisi ollut Suomelle tuhoisaa. Se vastusti EU:hun liittymistä ja presidentin demokratiaa halveksivan aseman muuttamista.

Mielipidepankki kirjoitti:

Pääasiahan on kuitenkin tuloksellisuus, vai mitä Oiva?

Ensimmäisen päätuloksen saavutti jo Koivisto. Hän lopetti presidentin demokratian vastaisen roolin. Eduskunnasta tuli vallankäyttäjä niin kuin olla pitääkin. Kaikki puolueet tulivat hallituskelpoisiksi niin kuin olla pitääkin.

Toinen päätuloksen teko aloitettiin Koiviston aikana. Presidentin tehtäväkenttää alettiin tarkentaa ulkopoliitiikkaan. Demokratiaa siis kavatettiin vain lisää. Presidentin valinnassa siirryttiin valitsijamiesvaalista kansanvaaliin.

Demaripresidentit ovat onnistuneet ulkopoliittisina johtajina hyvin. Omat sanoisivat, että erinomaisesti, mutta juuri kukaan ei väitä, että välttävästi huonosta puhumattakaan. Suomen kansainvälinen asema on vain parantanut, kun emme enää ole länsimaiden ylenkatsoma. Tähän vaikutti paljon Koiviston uurastus EU:hun liittymisen puolesta ja Ahtisaaren tunnustettu asema kriisien sovittelijana.

Kuten alussa totesin yksi keskeinen tavoite oli Kepun demokratian vastaista politiikkaa harrastavab K-linjan valtaanpääsyn estäminen. Tässä autti myös Kepun sisäinen Johannes Virolaisen johtama oppositio. Virolainen on syytä nostaa esiin merkittävänä kepulaisena, koska hän sanoutui paljossa irti K-linjan harvainvaltaisesta politiikasta. K-linjan voitto olisi ollut Suomelle tuhoisaa. Se vastusti EU:hun liittymistä ja presidentin demokratiaa halveksivan aseman muuttamista.

Lue lisää

Olet joskus sanonut, että et viitsi kommentoida vastauksia, joiden kanssa olet samaa mieltä.

Nyt siis olet varmaan samaa mieltä jokaisen muun paitsi Oivan kanssa, koska et ole muita vastauksiasi vaivautunut kommentoimaan?

oivahärkönen kirjoitti:

... pääoppositiopuolueelle tehty pyyntö tulla auttamaan hallitusta aivan vaalien alla. Hallitus oli tehnyt kaikki mahdolliset talouspoliittiset virheet ja syössyt maan vuosisadan lamaan. Holkeri halusi säästöohjelmia, kun olisi pitänyt elvyttää. Holkeri jatkoi Koiviston tuella vahvanmarkan politiikkaa. Kun Aho tuli valtaan hän antoi markan devalvoitua ja talous sai siitä heti piristysruiskeen ja tuotannon ja viennin huikea nousu alkoi. Holkerin lopetaessa BKT oli yli -6 % vauhdilla syöksyssä. Heti Ahon aloittaessa tuo pienemisvauhti alkoi heti laskea. Nolla savutettiin -93 ja kasvu alkoi ja se saavutti 4 % tason -94, josta Holkeri oli aloittanut syöksyn. Samanaikaisesti alkoi myös työttömyys vähetä.

Voisitko muuten mainita joitakin näyttäviä Suomen ulkopolitiikan saavutuksia häneen presittikaudellaan.

Lue lisää

Tästä aiheestahan Oivan luikuriin on tietysti jo totuttu.

Todellisuudessa Aho jatkoi Suomen Pankin kanssa vahvan markan politiikkaa vielä ratkaisevat ½ vuotta, ja markka laskettiin kellumaan vasta syksyllä 1991. Järjetöntä.

Kuten mm. Vartian ja Kianderin suuresta lamatutkimuksesta esimerkiksi voidaan lukea, Aho teki jättimäisen mokan siinä, että leikkasi kotimaisenkin kulutuskysynnän olemattomiin samalla kun vienti oli tyrehtynyt. Seurauksena oli työttömyyden nouseminen yli puolen miljoonan.

Oivan ikiaikainen suosikkikäppyrä puuttuikin tällä kertaa, mutta vieläkään se ei kerro muusta kuin suhdanteiden muutoksesta.

historioitsija kirjoitti:

Tästä aiheestahan Oivan luikuriin on tietysti jo totuttu.

Todellisuudessa Aho jatkoi Suomen Pankin kanssa vahvan markan politiikkaa vielä ratkaisevat ½ vuotta, ja markka laskettiin kellumaan vasta syksyllä 1991. Järjetöntä.

Kuten mm. Vartian ja Kianderin suuresta lamatutkimuksesta esimerkiksi voidaan lukea, Aho teki jättimäisen mokan siinä, että leikkasi kotimaisenkin kulutuskysynnän olemattomiin samalla kun vienti oli tyrehtynyt. Seurauksena oli työttömyyden nouseminen yli puolen miljoonan.

Oivan ikiaikainen suosikkikäppyrä puuttuikin tällä kertaa, mutta vieläkään se ei kerro muusta kuin suhdanteiden muutoksesta.

Lue lisää

Tottahan se on, että vahvan markan politiikka jatkui pitkään myös Ahon aikana.

Leikkauslistoihin (kotimaisen kulutuskysynnän alentaminen) jouduttiin puolestaan sen takia, kun verojakaan ei voitu määrättömästi korottaa ja SDP/SAK uhkasi ylsielakoilla, jos hallitus säätää lakeja, joilla puututaan ay-liikkeen jäsenten "saavutettuihin etuihin".

Oivan bkt-käyrä ei kerro mitään hallituksen tekemisistä, vaan lähinnä siitä, että joku osa teollisuudesta alkoi toipua ja vienti ajoittain jo veti.

Merkittävin Ahon hallituksen toimenpide oli pääomatulojen verotuksen pudottaminen 25%:iin, mikä paitsi lisäsi taloudellista toimeliaisuutta investointien kautta, myös kartutti valtion pääomaverotuloja, kun pääomatulot kääntyivät huimaan nousuun verohelpotuksen vuoksi.

Oivan ikiaikaisen suosikkikäppyrän rinnalla pitäisi ilman muuta tarkastella työttömyskäyrää ja valtion velkaantumiskäyrää. pahitteeksi ei olisi katsoa myös sosiaalimenojen käyrää, joka pullahti todella isoksi yli puolen miljoonan tyättämän vuoksi.

Ilman muuta! kirjoitti:

Olet joskus sanonut, että et viitsi kommentoida vastauksia, joiden kanssa olet samaa mieltä.

Nyt siis olet varmaan samaa mieltä jokaisen muun paitsi Oivan kanssa, koska et ole muita vastauksiasi vaivautunut kommentoimaan?

Lue lisää

Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että olisin samaa mieltä kaikkien niiden kanssa, joiden kirjoituksia en kommentoi. Olenhan kertonut myös, että pidättäytyn mieluusti kommentoimasta häiriköiden ja typerysten kirjoituksia.

Mielipidepankki kirjoitti:

Pääasiahan on kuitenkin tuloksellisuus, vai mitä Oiva?

Ensimmäisen päätuloksen saavutti jo Koivisto. Hän lopetti presidentin demokratian vastaisen roolin. Eduskunnasta tuli vallankäyttäjä niin kuin olla pitääkin. Kaikki puolueet tulivat hallituskelpoisiksi niin kuin olla pitääkin.

Toinen päätuloksen teko aloitettiin Koiviston aikana. Presidentin tehtäväkenttää alettiin tarkentaa ulkopoliitiikkaan. Demokratiaa siis kavatettiin vain lisää. Presidentin valinnassa siirryttiin valitsijamiesvaalista kansanvaaliin.

Demaripresidentit ovat onnistuneet ulkopoliittisina johtajina hyvin. Omat sanoisivat, että erinomaisesti, mutta juuri kukaan ei väitä, että välttävästi huonosta puhumattakaan. Suomen kansainvälinen asema on vain parantanut, kun emme enää ole länsimaiden ylenkatsoma. Tähän vaikutti paljon Koiviston uurastus EU:hun liittymisen puolesta ja Ahtisaaren tunnustettu asema kriisien sovittelijana.

Kuten alussa totesin yksi keskeinen tavoite oli Kepun demokratian vastaista politiikkaa harrastavab K-linjan valtaanpääsyn estäminen. Tässä autti myös Kepun sisäinen Johannes Virolaisen johtama oppositio. Virolainen on syytä nostaa esiin merkittävänä kepulaisena, koska hän sanoutui paljossa irti K-linjan harvainvaltaisesta politiikasta. K-linjan voitto olisi ollut Suomelle tuhoisaa. Se vastusti EU:hun liittymistä ja presidentin demokratiaa halveksivan aseman muuttamista.

Lue lisää

Koivisto ja Ahtisaari ovat onnistuneet suhteellisen hyvin, Koivistolle tosin pitää antaa piiiitkä miinus lamaa edeltäneestä talouspoliittisesta hölmöilystä, vahvan markan suosimisesta.

Ahtisaari oli presidenttinä juuri sitä mitä Suomen presidentin tulisi olla, toisaalta kansainvälinen konfliktie sovittelija, toisaalta maamme kaupan ja tuotantoelämän edistäjä.

Halonen on ollut kävelevä karastrofi. Kuvaavaa on, että suomalainen elinkeinoelämä ei enää lähetä kauppavaltuuskuntia presidentin matkaan, Halosen tyyli käskyttää ja marmatus kaikesta ei kertakaikkiaan sovi yhteen kaupan edistämispyrkimysten kanssa. Halosen KGB:n hyväntahtoisena hölmönä toimiminen 70-luvulla on jättänyt hänen ajatteluunsa sellaisen vamman, joka on estänyt ulkopolitiikan tasapainoisen johtamisen. Halonen on paitsiossa paitsi USA:ssa myös lännessä yleisemmin.

Halosesta voi helposti sanoa, että hän on historiamme heikoin, ylisvoimaisesti heikoin, presidentti.

Onneksemme demaripresidenttien aika loppuu seuraavissa vaaleissa.

historioitsija kirjoitti:

Tästä aiheestahan Oivan luikuriin on tietysti jo totuttu.

Todellisuudessa Aho jatkoi Suomen Pankin kanssa vahvan markan politiikkaa vielä ratkaisevat ½ vuotta, ja markka laskettiin kellumaan vasta syksyllä 1991. Järjetöntä.

Kuten mm. Vartian ja Kianderin suuresta lamatutkimuksesta esimerkiksi voidaan lukea, Aho teki jättimäisen mokan siinä, että leikkasi kotimaisenkin kulutuskysynnän olemattomiin samalla kun vienti oli tyrehtynyt. Seurauksena oli työttömyyden nouseminen yli puolen miljoonan.

Oivan ikiaikainen suosikkikäppyrä puuttuikin tällä kertaa, mutta vieläkään se ei kerro muusta kuin suhdanteiden muutoksesta.

Lue lisää

... bruttokansantuotteen muutoksesta. BKT:n kasvua kuvaava käyrä on myös alla. Siinä näkyy palvelujen teollisuustuotannon osalta laskun loiventuminen heti Ahon hallituksen tultua valtaan -91, jolloin muutoskäyrässä alkaa nousu ja -93 käyrien nouseminenalkaa, tällöin muutoskäyrässä on saavuttettu 0 ja kasvu alkaa.


http://etla.fi.suhdanne/Gifl/y05.gif
http://www.ek.fi/www/fi/talous/tietoa_Suomen_taloudesta/kuvat/tal17.pdf

oivahärkönen kirjoitti:

... bruttokansantuotteen muutoksesta. BKT:n kasvua kuvaava käyrä on myös alla. Siinä näkyy palvelujen teollisuustuotannon osalta laskun loiventuminen heti Ahon hallituksen tultua valtaan -91, jolloin muutoskäyrässä alkaa nousu ja -93 käyrien nouseminenalkaa, tällöin muutoskäyrässä on saavuttettu 0 ja kasvu alkaa.


http://etla.fi.suhdanne/Gifl/y05.gif
http://www.ek.fi/www/fi/talous/tietoa_Suomen_taloudesta/kuvat/tal17.pdf

Lue lisää

Sanohan vielä missä siinä lukee, että "tämä myönteinen kehitys on Ahon hallituksen nimenomaisten toimenpiteiden ansiota."

Aivan, ei siellä niin lue missään. Sinä vain laitat kelpo Kepu-propagandistina kansainvälisen markkinatilanteen paranemisen ja sen seurauksena tapahtuneen BKT:n myönteisen kehityksen muitta mutkitta Ahon hallituksen ansioksi.

turhaa sellaista kirjoitti:

Sanohan vielä missä siinä lukee, että "tämä myönteinen kehitys on Ahon hallituksen nimenomaisten toimenpiteiden ansiota."

Aivan, ei siellä niin lue missään. Sinä vain laitat kelpo Kepu-propagandistina kansainvälisen markkinatilanteen paranemisen ja sen seurauksena tapahtuneen BKT:n myönteisen kehityksen muitta mutkitta Ahon hallituksen ansioksi.

Lue lisää

... vasraava EU:n käyrä. Siinä ei ole meidän syvän laman aikana kuin pieni notkahdus. Siinä ei ole muuta selitystä kuin Holkerin hallituksen typerä politiikka, josta Ahon hallitus nosti maan jaloilleen.

Mainittakoon muuten, että tuon Holkerin hallituksen vv-ministereinä toimivat ensin Liikanen ja sitten Louekoski, joka nyt kumpikin ovat demaripresidentin nimittäminä Suomen Pankin johtokunnassa, Liikanen vielä pääjohtajana.

Mielipidepankki kirjoitti:

Pääasiahan on kuitenkin tuloksellisuus, vai mitä Oiva?

Ensimmäisen päätuloksen saavutti jo Koivisto. Hän lopetti presidentin demokratian vastaisen roolin. Eduskunnasta tuli vallankäyttäjä niin kuin olla pitääkin. Kaikki puolueet tulivat hallituskelpoisiksi niin kuin olla pitääkin.

Toinen päätuloksen teko aloitettiin Koiviston aikana. Presidentin tehtäväkenttää alettiin tarkentaa ulkopoliitiikkaan. Demokratiaa siis kavatettiin vain lisää. Presidentin valinnassa siirryttiin valitsijamiesvaalista kansanvaaliin.

Demaripresidentit ovat onnistuneet ulkopoliittisina johtajina hyvin. Omat sanoisivat, että erinomaisesti, mutta juuri kukaan ei väitä, että välttävästi huonosta puhumattakaan. Suomen kansainvälinen asema on vain parantanut, kun emme enää ole länsimaiden ylenkatsoma. Tähän vaikutti paljon Koiviston uurastus EU:hun liittymisen puolesta ja Ahtisaaren tunnustettu asema kriisien sovittelijana.

Kuten alussa totesin yksi keskeinen tavoite oli Kepun demokratian vastaista politiikkaa harrastavab K-linjan valtaanpääsyn estäminen. Tässä autti myös Kepun sisäinen Johannes Virolaisen johtama oppositio. Virolainen on syytä nostaa esiin merkittävänä kepulaisena, koska hän sanoutui paljossa irti K-linjan harvainvaltaisesta politiikasta. K-linjan voitto olisi ollut Suomelle tuhoisaa. Se vastusti EU:hun liittymistä ja presidentin demokratiaa halveksivan aseman muuttamista.

Lue lisää

... kylmän sodan oloissa. Silloin oli paikallaan, että meillä oli voimakkaat presidentit Paasikivi ja Kekkonen, jotka sen lisäksi, että saattoivat meidät eroon sodasta, perustivat tilanteen vaatiman ulkopolitiikan ja nostivat maat jaloilleen sodan kurimuksesta.

Kun Koivisto tuli presidentiksi, hänkin jatkoi aluksi tarkoin Kekkosen tyyliä ja politiikkaa. Mutta kun kylmä sota laantui ja N-liitto näytti menettävän mahtiaan , olot vapautuivat ja Koivisto saattoi esiintyä niin demokraattina niin demokraattina. Kun myöhemminkin on presidentin valtaa pienennetty, oli virhe tehdä presidentin vaalista suora kansanvaali. Kun sitä vieläkin pienennetään, todennäköisimmin eduskunta saa valita presidentin.

Koiviston suurin virhe oli talouden johtaminen katastroofiin entisenä Pankin pääjohtajana ja presidenttiaikanaan hän käytti talousvaltaa katastrofin täydentämiseksi 90-luvun alun lamaksi.

Tuohon kansanvälisen aseman parantumiseen vaikutti sama em. N-liiton hajominen. Ja eipä me oltu länsimaiden ylenkatsomia Kekkosenkaan aikana. Kekkonen on niin taitava, että hän osasi hoitaa suhteet sekä itään että länteen. Länessä ymmärrettiin Suomen asema N-liiton etupiirissä, johon ne olivat itse meidät jättäneet sodan jälkeisessä voittajavaltojen kaupankäynnissä.

Ahtisaari oli mitättömyys tasavallan presidenttinä. Ainoa, mitä hän silloin teki näyttävää, oli Jugosslavian sotkujen selvittely. Mutta se hän olikin sitä sovittelutyötä, jota hän oli ennenkin tehnyt ja myös presidenttikauden jälkeen. Olisi ollut viisaampaa olla koko ajan niissä hommissa, jotka osasi.

oivahärkönen kirjoitti:

... kylmän sodan oloissa. Silloin oli paikallaan, että meillä oli voimakkaat presidentit Paasikivi ja Kekkonen, jotka sen lisäksi, että saattoivat meidät eroon sodasta, perustivat tilanteen vaatiman ulkopolitiikan ja nostivat maat jaloilleen sodan kurimuksesta.

Kun Koivisto tuli presidentiksi, hänkin jatkoi aluksi tarkoin Kekkosen tyyliä ja politiikkaa. Mutta kun kylmä sota laantui ja N-liitto näytti menettävän mahtiaan , olot vapautuivat ja Koivisto saattoi esiintyä niin demokraattina niin demokraattina. Kun myöhemminkin on presidentin valtaa pienennetty, oli virhe tehdä presidentin vaalista suora kansanvaali. Kun sitä vieläkin pienennetään, todennäköisimmin eduskunta saa valita presidentin.

Koiviston suurin virhe oli talouden johtaminen katastroofiin entisenä Pankin pääjohtajana ja presidenttiaikanaan hän käytti talousvaltaa katastrofin täydentämiseksi 90-luvun alun lamaksi.

Tuohon kansanvälisen aseman parantumiseen vaikutti sama em. N-liiton hajominen. Ja eipä me oltu länsimaiden ylenkatsomia Kekkosenkaan aikana. Kekkonen on niin taitava, että hän osasi hoitaa suhteet sekä itään että länteen. Länessä ymmärrettiin Suomen asema N-liiton etupiirissä, johon ne olivat itse meidät jättäneet sodan jälkeisessä voittajavaltojen kaupankäynnissä.

Ahtisaari oli mitättömyys tasavallan presidenttinä. Ainoa, mitä hän silloin teki näyttävää, oli Jugosslavian sotkujen selvittely. Mutta se hän olikin sitä sovittelutyötä, jota hän oli ennenkin tehnyt ja myös presidenttikauden jälkeen. Olisi ollut viisaampaa olla koko ajan niissä hommissa, jotka osasi.

Lue lisää

Koivisto lopetti sellaisen K-linjan pelin, joka oli siihen saakka vallalla. Siinä pelissä Kekkonen ja K-linjan porukka halusi käyttää ulkopolitiikkaa myös sisäpolitiikan vallan välineenä. Esiintyi tarkoitushakuista ulkopoliittista leimaamista. Kepulaisen K-linjan sisäpoliittinen ja hyvin epädemokraattinen valta oli tämän röyhkeän ja kansan mielipiteestä piittaamattoman politiikan vuoksi suuri. Paljon suurempi kuin sen olisi demokratian mukaan kuulunut olla.

Tämän menon Koivisto lopetti ja sitä häneltä myös toivottiin ja odotettiin. Se oli myös suurin syy siihen, että K-linjan viimeinen mohikaani Paavo Väyrynen poltti kääminsä Koiviston kanssa.

Mielipidepankki kirjoitti:

Koivisto lopetti sellaisen K-linjan pelin, joka oli siihen saakka vallalla. Siinä pelissä Kekkonen ja K-linjan porukka halusi käyttää ulkopolitiikkaa myös sisäpolitiikan vallan välineenä. Esiintyi tarkoitushakuista ulkopoliittista leimaamista. Kepulaisen K-linjan sisäpoliittinen ja hyvin epädemokraattinen valta oli tämän röyhkeän ja kansan mielipiteestä piittaamattoman politiikan vuoksi suuri. Paljon suurempi kuin sen olisi demokratian mukaan kuulunut olla.

Tämän menon Koivisto lopetti ja sitä häneltä myös toivottiin ja odotettiin. Se oli myös suurin syy siihen, että K-linjan viimeinen mohikaani Paavo Väyrynen poltti kääminsä Koiviston kanssa.

Lue lisää

Koivisto lopetti K-linjan pelin, mutta jatkoi itse kutakuinkin samaa peliä Moskovan suuntaan. Juhani Suomi Koivistoa tästä suomiikin kirjoissaan.

Koiviston ainoa ansio on sisäpolitiikan normalisoiminen, kaikkien puolueiden tunnustaminen hallituskelpoiseksi ja hallitusten eliniän nostaminen koko hallituskauden mittaiseksi.

K-linja ei ollut ainoa ulkopoliittinen leimakirveen heiluttaja, kyllä demarien vasemmistosiipi, Kalevi Sorsan johdolla, oli lopulta K-linjan veroinen jollei pahempikin, mutta onneksemme Koivisto oli tuolloin presidentti ja Sorsa joutui katsomaan katkerana sivusta.

Jos demaripresidentit kerran ovat olleet niin keskinkertaisi, niin mistä lie johtunut, että kansa kuitenkin valitsi heidät. Ovatko äänestäjät kertakaikkiaan niin pöllöjä, etteivät he ymmärtäneet kepu-ehdokkaiden suuruutta? V. 1994 ja 2006 jopa niin, ettei kepu-ehdokas päässyt edes loppusuoralle. Eikä se Virolaisen äänimääräkään v. 1982 kovin kummoinen ollut.

oivahärkönen kirjoitti:

... vasraava EU:n käyrä. Siinä ei ole meidän syvän laman aikana kuin pieni notkahdus. Siinä ei ole muuta selitystä kuin Holkerin hallituksen typerä politiikka, josta Ahon hallitus nosti maan jaloilleen.

Mainittakoon muuten, että tuon Holkerin hallituksen vv-ministereinä toimivat ensin Liikanen ja sitten Louekoski, joka nyt kumpikin ovat demaripresidentin nimittäminä Suomen Pankin johtokunnassa, Liikanen vielä pääjohtajana.

Lue lisää

On suuri houkutus keksiä omia slityksiä tilastokäytälle (aikasarjalle), joka osuus jonkun hallituksen ajanjaksolle, mutta kannattaa aina muistaa, että ne selitykset, jotka itse keksi ovat aina eri asioita kuin se, mistö luvuista tilasto on kerätty ja mikä kaikki oli vaikuttanut noiden lukujen syntyyn.

Mihin kouraan käyrääsi, muuten sijoittaisit sen Ahon hallituksen päätöksen, jolla pääomatulojen veroprosentti alennettiin 25%:iin?

Mielipidepankki kirjoitti:

Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että olisin samaa mieltä kaikkien niiden kanssa, joiden kirjoituksia en kommentoi. Olenhan kertonut myös, että pidättäytyn mieluusti kommentoimasta häiriköiden ja typerysten kirjoituksia.

Lue lisää

MPP pitää kahta ensimmäistä vastinettaan häirikköjen ja typerysten kirjoittamana, kun niissä osoitetaan demareiden mittaamaton hölmöys faktojen kautta ja selkeästi perustellen.

Punikin tiedot ja kyvyt eivät riitä omiensa puolustamiseen.

Mielipidepankki kirjoitti:

Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että olisin samaa mieltä kaikkien niiden kanssa, joiden kirjoituksia en kommentoi. Olenhan kertonut myös, että pidättäytyn mieluusti kommentoimasta häiriköiden ja typerysten kirjoituksia.

Lue lisää

Et ole juuri kapia kummoisempi selittelijä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Koivisto lopetti sellaisen K-linjan pelin, joka oli siihen saakka vallalla. Siinä pelissä Kekkonen ja K-linjan porukka halusi käyttää ulkopolitiikkaa myös sisäpolitiikan vallan välineenä. Esiintyi tarkoitushakuista ulkopoliittista leimaamista. Kepulaisen K-linjan sisäpoliittinen ja hyvin epädemokraattinen valta oli tämän röyhkeän ja kansan mielipiteestä piittaamattoman politiikan vuoksi suuri. Paljon suurempi kuin sen olisi demokratian mukaan kuulunut olla.

Tämän menon Koivisto lopetti ja sitä häneltä myös toivottiin ja odotettiin. Se oli myös suurin syy siihen, että K-linjan viimeinen mohikaani Paavo Väyrynen poltti kääminsä Koiviston kanssa.

Lue lisää

Kun Kekkosen voimat alkoivat hiipua ja sairaus heikentää vahvaa miestä, niin Väyrynen luuli olevansa automaattinen perintöprinssi ja alkoi myös käyttäytyä sen mukaan mahtipontisesti tahtopolitiikassaan asioita sanellen ja yön yli nukuttuaan jo sovittuja asioita auki repien.

Sorsa tuohon ensin kyllästyi, vaikka oli Koivistonkin mitta täysi. Valtahan oli tuolloin siirtynyt SDP:lle, jota Sorsa ja Koivisto sitten alkoivat pikku hiljaa myös käyttää, eli heittivät Väyrysen kepuleineen ulos hallituskuvioista 1987.

Tuon jälkeen ja varsinkin SDP:n hallituskausilla 1995-2007, SDP kasvoi omassa vallantäyteydessään sellaisiin ylimielisyyden sfääreihin, että keskustan oli puolestaan vuoro heittää demarit rauhoittumaan ja opettelemaan yhteistyön pelinsääntöjä itsekkään ja öykkäröivän ylimielisyyden sijaan, mikä oli Heinäluoman persoonassa antanut SDP:lle koleerisen räksyttäjän happamat kasvot.

Minä vaan kirjoitti:

Kun Kekkosen voimat alkoivat hiipua ja sairaus heikentää vahvaa miestä, niin Väyrynen luuli olevansa automaattinen perintöprinssi ja alkoi myös käyttäytyä sen mukaan mahtipontisesti tahtopolitiikassaan asioita sanellen ja yön yli nukuttuaan jo sovittuja asioita auki repien.

Sorsa tuohon ensin kyllästyi, vaikka oli Koivistonkin mitta täysi. Valtahan oli tuolloin siirtynyt SDP:lle, jota Sorsa ja Koivisto sitten alkoivat pikku hiljaa myös käyttää, eli heittivät Väyrysen kepuleineen ulos hallituskuvioista 1987.

Tuon jälkeen ja varsinkin SDP:n hallituskausilla 1995-2007, SDP kasvoi omassa vallantäyteydessään sellaisiin ylimielisyyden sfääreihin, että keskustan oli puolestaan vuoro heittää demarit rauhoittumaan ja opettelemaan yhteistyön pelinsääntöjä itsekkään ja öykkäröivän ylimielisyyden sijaan, mikä oli Heinäluoman persoonassa antanut SDP:lle koleerisen räksyttäjän happamat kasvot.

Lue lisää

http://www.teerenpeli.com/sivu/oluet_pakkaspaavo

Minä vaan kirjoitti:

Holkerin hallituksen aikaan meillä oli runsaasti sellaisia menolakeja, joiden purkaminen ei onnistunut yksinkertaisella enemmistöllä. Siksi menojen karsimiseen olisi tarvittu opposition apua, josta Aho kieltäytyi valitaktiikkansa vuoksi, ja syöksi Suomen ennennäkemättömään lamaan tällä kepulaisella itsekkyydellään.

Bkt:n kasvu ei kerro Ahon toimista mitään. Oikean arvion Ahon hallituspolitiikasta saa, kun katsoo miten työttömyys syveni ja lainantto ryöstäytyi käsistä, kun Aho ei osannut hoitaa asioita sen paremmin kokoomuksen kuin demariopposition ja SAK:n kanssakaan.

Aho on itsenäisyytemme ajan saamattomin ja surkein pääministeri, jonka tyrimisten seuraukset korjasi vasta kokoomuksen ja sdp:n yhteistyö.

Koiviston ulkopoliittiset saavutukset - jos niitä tarkoitat - tiivisryivät siihen, että hän loi ensitöikseen kielitaitoisena miehenä hyvin läheiset henkilökohtaiset suhteet sekä Gorbatshoviin että Reaganiin ja oli molempiin tiiviissä puhelinyhteydessä pysyäkseen ajan tasalla suurvaltojen tilanteesta ja osatakseen johtaa Suomen ulkopolitiikan puolueettomuutta oikealla tavalla. Tämän seurauksena Koivisto isännöi Reaganin ja Gorban tapaamisenkin Suomessa, mikä osoitti, että hän oli ulkopolitiikan osaamisessa vähintään Kekkosen tasoinen ammattilainen.

Ahtisaarella olikin sitten huomattavan laaja henkilökohtainen suhdeverkosto hyvin laajaan joukkoon valtionpäämiehiä ja poliittisia johtajia ympäri maailman.

Lue lisää

...joissa puhut totta ja hyvin. Minä kannoin korteni kekoon Ahtisaarta koskien tuolla Kekkosesta tekemäni avauksen jatkojutussa näin:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000039957525

Kaikki paha on presidentin syytä, mutta kaikki hyvä kepuhallituksen ansiota?
Tai jopa pelkästään Vanhasen ansiota?

Vai Vanhasen kausilla? kirjoitti:

Kaikki paha on presidentin syytä, mutta kaikki hyvä kepuhallituksen ansiota?
Tai jopa pelkästään Vanhasen ansiota?

Kekkonen oli vastuussa omana aikanaan, mistä tämä punapää on vastuussa kun tuloerot ja köyhyys kasvaa?

näin on näreet kirjoitti:

Kekkonen oli vastuussa omana aikanaan, mistä tämä punapää on vastuussa kun tuloerot ja köyhyys kasvaa?

Mistä Vanhanen sitten on vastuussa?
Ei mistään?
Vanhanen siis tosiaan on nolla?

Arvasinkin sen kirjoitti:

Mistä Vanhanen sitten on vastuussa?
Ei mistään?
Vanhanen siis tosiaan on nolla?

Punapää on valittu johtamaan tätä maata, tulokset puhukoon puolestaan. Tuloerot ja köyhyys lisääntyy huolestuttavasti.

Arvasinkin sen kirjoitti:

Mistä Vanhanen sitten on vastuussa?
Ei mistään?
Vanhanen siis tosiaan on nolla?

Vanhanen on ollut vastuussa siitä, että jo nyt järjestyksessä toisen hallituksen laatima hallitusohjelma toteutuu.

Sen vastuun hän on kantanut hienosti katsomalla, että kukin ministeri toteuttaa hallitusohjelmaa oman sektorinsa sisällä ja tuloksekkaassa yhteistyössä muiden ministereiden kanssa.

Vanhanen on nykyaikainen johtaja, joka johtaa tehokkaasti alaistensa kautta ja saa asiat tapahtumaan, eli hallitusohjelman toteutumaan, niin kuin hallituspuolueet ovat keskenään sopineet.

Ikävä, etteivät keppulinreppanat tätä ymmärrä, vaan vaativat Vanhaselta samanlaista takinkääntelyä kuin Väyryseltä ja samanlaista rähuisemistä joka asiassa kuin Jäätteenmäeltä.

Minkäs sille voi, että tyhmyys on se liima, joka pitää keskustan aitovieriläiset yhtenäisinä.

oli kyse demu presidenteistä kirjoitti:

Punapää on valittu johtamaan tätä maata, tulokset puhukoon puolestaan. Tuloerot ja köyhyys lisääntyy huolestuttavasti.

Vaidettuasi vaippasi vertaa valtaa, joka ruplakekkosella presidenttinä oli verrattuna ruplakekkosen jälkeiseen aikaan, jona aikana irtaannuttiin siitä, että yhdellä ihmisellä voisi olla niin paljon valtaa kuin ruplakekkosella oli.
Ja hänen kauttaan Neuvostoliitolla Suomen asioihin.

Tämä tästä.

Sama aihe tämä on kirjoitti:

Vaidettuasi vaippasi vertaa valtaa, joka ruplakekkosella presidenttinä oli verrattuna ruplakekkosen jälkeiseen aikaan, jona aikana irtaannuttiin siitä, että yhdellä ihmisellä voisi olla niin paljon valtaa kuin ruplakekkosella oli.
Ja hänen kauttaan Neuvostoliitolla Suomen asioihin.

Tämä tästä.

Lue lisää

Voit pestä sen painepesurilla, eikä kaatopaikka rasitu turhaan kakkaleikeistäsi.
Älykkyytesi on -0.

kestovaippaa kirjoitti:

Voit pestä sen painepesurilla, eikä kaatopaikka rasitu turhaan kakkaleikeistäsi.
Älykkyytesi on -0.

Luulin olevani tyhmempi.

Kyseessä oli K Sorsan epäonnistunut talouspolitiikka jota Kekkonen manasi lopun ikäänsä.

Taisivat olla Hankkija ja muut kepufirmat, jotka toivat traktorieita, puimureita, mettäkoneita ja muita tehotyökaluja korvaamaan maaseudun metsurit ja maataloustyöntekijät niin, että maalta oli pakko lähteä Ruottiin saakka kun ei lähempää töitä saanut.

Suomalainen teollisuushan oli silloin pelkkää neukkuvientiä, jotta olisi saatu vastinetta mossejen, ladojen ja öljyn tuonnille. Ruotti sentään osasi tehdä Saabeja ja Volvoja, mihin tarvittiin ahkeraa suomalaista työväkeä kunnon palkoilla.

alkuunkaan kirjoitti:

Kyseessä oli K Sorsan epäonnistunut talouspolitiikka jota Kekkonen manasi lopun ikäänsä.

Sorsa oli pääministerinä ensimmäisen kerran 1972. Suurimmat pakkosiirrot tyrehtyivät 1960-1970-lukujen taitteeseen. Kyseessä oli Kekkosen viitoittama talouspolitiikka.

Kekkosen vika kirjoitti:

Sorsa oli pääministerinä ensimmäisen kerran 1972. Suurimmat pakkosiirrot tyrehtyivät 1960-1970-lukujen taitteeseen. Kyseessä oli Kekkosen viitoittama talouspolitiikka.

Kekkonen muistutti monta kertaa SAK:n nakertavan demokraattista päätöksentekoa ja olevan suurin uhka hallitusten pysytyssä pitämiseen.
SAK:n masinoimat pitkät lakot johtivat yritysten kannattavuuden heikentymiseen ja sitä kautta työttömyyden lisääntymiseen ja huippuvuodet osuivat juuri Kalevi Sorsan hallituskauteen.
60 ja 70-luku olivat lakkoilun hulluja vuosia, jolloin kansakunta oli hätää kärsimässä.
Veturinkuljettajat uhkasivat jopa pysäyttää koko maan mutta Kekkonen uhosi pistävänsä miehet kertausharjoituksiin jos ei lakot lopu ja niin loppuivat pakon edessä.
Vasemmiston vehkeilyihin on välillä tarvittu kovia otteita järjestyksen pidossa.
Mannerheim ja Kekkonen ovat olleet miehiä parhaasta päästä.

vaan näin kirjoitti:

Kekkonen muistutti monta kertaa SAK:n nakertavan demokraattista päätöksentekoa ja olevan suurin uhka hallitusten pysytyssä pitämiseen.
SAK:n masinoimat pitkät lakot johtivat yritysten kannattavuuden heikentymiseen ja sitä kautta työttömyyden lisääntymiseen ja huippuvuodet osuivat juuri Kalevi Sorsan hallituskauteen.
60 ja 70-luku olivat lakkoilun hulluja vuosia, jolloin kansakunta oli hätää kärsimässä.
Veturinkuljettajat uhkasivat jopa pysäyttää koko maan mutta Kekkonen uhosi pistävänsä miehet kertausharjoituksiin jos ei lakot lopu ja niin loppuivat pakon edessä.
Vasemmiston vehkeilyihin on välillä tarvittu kovia otteita järjestyksen pidossa.
Mannerheim ja Kekkonen ovat olleet miehiä parhaasta päästä.

Lue lisää

Ei teollisuudessa työttömyyttä ollut. Kommunistit vain lakkoilivat, kun koettivat saada ay-liikkeen sisällä yliotteen demareista ja lisää liksaa, koska markkaa devalvoitiin joka toinen vuosi.

Työttömyys syntyi siitä, että maa- ja metsätalous koneellistettiin. Yksi monitoimikoneurakoitsija lähetti Ruotsiin kaikkine seurausvaikutuksineen kymmeniä metsureita.

tuolloin kirjoitti:

Ei teollisuudessa työttömyyttä ollut. Kommunistit vain lakkoilivat, kun koettivat saada ay-liikkeen sisällä yliotteen demareista ja lisää liksaa, koska markkaa devalvoitiin joka toinen vuosi.

Työttömyys syntyi siitä, että maa- ja metsätalous koneellistettiin. Yksi monitoimikoneurakoitsija lähetti Ruotsiin kaikkine seurausvaikutuksineen kymmeniä metsureita.

Lue lisää

...oli majoittanut rintamamiehet ja siirtokarjalaiset pientiloille, jotka elättivät viljelijänsä siihen saakka, kun lapset kasvoivat aikuisiksi, jolloin heille ei enää riittänytkään leipää eikä työtä omalta tilalta, vaan piti lähteä hakemaan sitä Ruotsista, kun klähempää ei työtä kouluttamattomille herunut.

Ruotsihan kouluttu näitä pientilallisten jälkeläisistä ammattitaitoisia konepajatyöläisiä siinä kuin muistakin maahanmuuttajistaan.

... irroitti maan sodasta,perusti maahan sellaisen hallinnon, joka otti huomioon, ettemme lähde kenenkään joukoissa hyökkäyksee N-liittoon Kekkosen aikana asutettiin siirtolaiset ja rakennettiin ja teollistettiiin maata sosiaalisesti ja alueellisesti tasapainoisesti. Rakennettiin liikenverkostoja ja yliopistoja ympäri maata. Maassa piti tehdä 60- ja 70- luvuilla laaja rakennemuutos, joka vähensi työpaikkoja maa -ja metsätaloudessa. Muutoksen vauhti oli niin kova, että omat tellisuus-ja palvelutyöpaikat eivät ehtineet mitenkkään sitoa kaikkia maalta vaputuvia. Oli hyvä, jotta meillä naapurissamme Ruotsissa tarve työvoimasta ja näin 300000 suomalaista sai sieltä hyvät työpaikat.

Kun kepupresidentti Kekkonen lopetti 80-luvun alussa, oli Suomi maailaman vauraimpia maita, jossa oli hyvät koulutus- ja sosiaaliolot, vallitsi demokratia ja markkinatalous.

oivahärkönen kirjoitti:

... irroitti maan sodasta,perusti maahan sellaisen hallinnon, joka otti huomioon, ettemme lähde kenenkään joukoissa hyökkäyksee N-liittoon Kekkosen aikana asutettiin siirtolaiset ja rakennettiin ja teollistettiiin maata sosiaalisesti ja alueellisesti tasapainoisesti. Rakennettiin liikenverkostoja ja yliopistoja ympäri maata. Maassa piti tehdä 60- ja 70- luvuilla laaja rakennemuutos, joka vähensi työpaikkoja maa -ja metsätaloudessa. Muutoksen vauhti oli niin kova, että omat tellisuus-ja palvelutyöpaikat eivät ehtineet mitenkkään sitoa kaikkia maalta vaputuvia. Oli hyvä, jotta meillä naapurissamme Ruotsissa tarve työvoimasta ja näin 300000 suomalaista sai sieltä hyvät työpaikat.

Kun kepupresidentti Kekkonen lopetti 80-luvun alussa, oli Suomi maailaman vauraimpia maita, jossa oli hyvät koulutus- ja sosiaaliolot, vallitsi demokratia ja markkinatalous.

Lue lisää

Kekkosen aikana maata rakennettiin idänkaupan bilateraalisten sopimusten ja clearing-rahoituksen turvin, mikä ei ollut lähelläkään markkinataloutta. Teollisuus opetettiin tehottomaksi valtion tukiaisilla ja inflaatio korjattiin devalvaatioilla, mitkä maksatettiin palkansaajien ostovoiman vähentämisenä.

Markkinataloudessa emme suinkaan olleet vielä Kekkosen kauden päättyessä, vaan todella pahassa siirtymävaiheessa vielä koko Koivsitonkin kahden kauden ajan. Vasta EU:iin liittymisen jälkeen aloimme jossain määrin muistuttaa vapaan markkinatalouden maata.

Minä vaan kirjoitti:

Kekkosen aikana maata rakennettiin idänkaupan bilateraalisten sopimusten ja clearing-rahoituksen turvin, mikä ei ollut lähelläkään markkinataloutta. Teollisuus opetettiin tehottomaksi valtion tukiaisilla ja inflaatio korjattiin devalvaatioilla, mitkä maksatettiin palkansaajien ostovoiman vähentämisenä.

Markkinataloudessa emme suinkaan olleet vielä Kekkosen kauden päättyessä, vaan todella pahassa siirtymävaiheessa vielä koko Koivsitonkin kahden kauden ajan. Vasta EU:iin liittymisen jälkeen aloimme jossain määrin muistuttaa vapaan markkinatalouden maata.

Lue lisää

Joka sanoo:Väärin sammutettu!

Palomestari: kirjoitti:

Joka sanoo:Väärin sammutettu!

Ei juttuni sisältänyt mitään arviointia hyvästä tai huonosta, kun siinä vain kuvailtiin, miten on taloudessa eletty.

Minä vaan kirjoitti:

Ei juttuni sisältänyt mitään arviointia hyvästä tai huonosta, kun siinä vain kuvailtiin, miten on taloudessa eletty.

Koiviston kaudella Suomi sukelsi syvälle lamaan sitten 30-luvun, taidolla vai taitamattomuudella?

Koiviston kaudelta kirjoitti:

Koiviston kaudella Suomi sukelsi syvälle lamaan sitten 30-luvun, taidolla vai taitamattomuudella?

Taloussuhdanteiden vaihtelut ja Neuvostoliiton kaatuminen eivät vaitse ajankohtiaan presidenttien virkakausien mukaan.

Koiviston kaudella Suomea lähdettiin viemään kohtimarkkinataloutta, kun tukiaisista ja suojatulleista sekä tuontilisensseistä - niistä viimeisimmistäkin - luovuttiin.

Kekkosen kaudella kissanpäiville tullimuurien, idänkaupan vuosisopimusten ja tukiaisten varassa köllötellyt teollisuus joutui markkinoiden eteen, mikä karsi me, joilla asiat eivät olleet kunnossa ja teki niistä vahvoja, jotka osasivat uudistua.

Aito markkinadarwinismi tervehdytti suomalaisen teollisuuden Koiviston ja Ahtisaaren aikana, mistä saamme kiittää sitä, että hyvinvointitaloutemme pohja on nyt huikean paljon tukevampi kuin 15-20 vuotta sitten.

minä vaan kirjoitti:

Taloussuhdanteiden vaihtelut ja Neuvostoliiton kaatuminen eivät vaitse ajankohtiaan presidenttien virkakausien mukaan.

Koiviston kaudella Suomea lähdettiin viemään kohtimarkkinataloutta, kun tukiaisista ja suojatulleista sekä tuontilisensseistä - niistä viimeisimmistäkin - luovuttiin.

Kekkosen kaudella kissanpäiville tullimuurien, idänkaupan vuosisopimusten ja tukiaisten varassa köllötellyt teollisuus joutui markkinoiden eteen, mikä karsi me, joilla asiat eivät olleet kunnossa ja teki niistä vahvoja, jotka osasivat uudistua.

Aito markkinadarwinismi tervehdytti suomalaisen teollisuuden Koiviston ja Ahtisaaren aikana, mistä saamme kiittää sitä, että hyvinvointitaloutemme pohja on nyt huikean paljon tukevampi kuin 15-20 vuotta sitten.

Lue lisää

:))

Minä vaan kirjoitti:

Kekkosen aikana maata rakennettiin idänkaupan bilateraalisten sopimusten ja clearing-rahoituksen turvin, mikä ei ollut lähelläkään markkinataloutta. Teollisuus opetettiin tehottomaksi valtion tukiaisilla ja inflaatio korjattiin devalvaatioilla, mitkä maksatettiin palkansaajien ostovoiman vähentämisenä.

Markkinataloudessa emme suinkaan olleet vielä Kekkosen kauden päättyessä, vaan todella pahassa siirtymävaiheessa vielä koko Koivsitonkin kahden kauden ajan. Vasta EU:iin liittymisen jälkeen aloimme jossain määrin muistuttaa vapaan markkinatalouden maata.

Lue lisää

... markkinatalouden kehitystä sodajälkeisessä Euroopassa. Kehityskulku oli muuallakin maailmassa saman suuntaista.

Sota-aikana luovuttiin vapaasta markkinataloudesta ja kansantaloudet pantiin palvelemaan sodan tarpeita ja säännöstelyn oloissa ihmisten välttämättömiä tarpeita. Tämä pula-aika kesti kauan sodan jälkeenkin. Maiden sisäistä säänöstelyä purettiin pikkuhiljaa 50- ja 60-luvuilla. Myös ulkomaankauppa ja valuuttkauppa olivat täysin säännösteltyjä.

Aivan totta, ei vielä silloinkaan, kun Kekkonen lopetti 80-luvun alussa oltu lainkaan nykyisen markkinatalouden oloissa. Kysymys ei vain ollut Suomesta eikä Kekkkosesta. Väitänpä jopa, että monessa Länsi-Euroopan maassa, missä oli sossuhallitukset, ei oltu markkinavetoisuudeessa edes Suomen tasolla, puhumattakaan itäisen Euroopan kommunismivaltioita.

Myöskään N-liiton kauppa ei ollut mitenkään tukiaisilla pöngitetty ja sitä kävivät Suomen puolelta yksityiset firmat ja pörssiyhtiöt. Täydellinen kilpailu oli vain suomalaisten keskeistä, olihan kauppa clearingkauppaa, jossa Suomeen tuotiin saman verran kuin vietiin rahassa mitattuna. Siinä kaupassa noudatettiin kansainvälistä hintatasoa. Itse olleena mukana siinä kaupassa 25 vuotta, tosin loppuaikoinahan se ei ollut enää clearingia, huomasin, miten tarkkaan venäläiset olivat selvillä kansainvälisistä hinnoista. Ja eivätkä he joskus myyneet lainkaan jotain tuotetta, ellemme siitä maksaneet oikea hintaa, he myivät ne muihin länsimaihin ja saivat vielä selvää valuuttaa. Ei kä tietenkään suomalaisten firmojen tarvinnut maksaa ylhintaa, vaan he ostivat muualta, tosin siihen tarvittiin selvää valuuttaa.

Ei ulkokauppamme ollut pelkästään itäistä clearingia. Kyllähän se pääasiallisin kauppa käytiin länsivaltojen kanssa etupäässä metsäteollisuuden tuotteilla. Niillä olivatkin joskus hyvin korkeat hinnat. Tähän perustui Suomen nopea vaurastuminen sodan jälkeen.

Siihen aikaan tosiaan inflaatio korvattiin devalvaatiolla. Mutta sekin oli yleiseurooppalainen käytäntö. Eikä ne devalvaatiot olleet mitään tuhon tuojia. Yleensä talouselämä ja vienti siitä piristyi ja toi taas työtä ja hyvinvointia. Olisipa vain Koivisto ja Holkerikin älynneet sitä käyttää 80-luvun loppuvuosina niin olisimme säästyneet siltä suurelta tuholta, jonka lama toi tullessaan. Nämä pojapa vielä oikein Suomen Pankin pääjohtajan avulla revalvoivat markkaa noina vuosina. Väyrynen suositteli jo -85 devalvaatiota.

oivahärkönen kirjoitti:

... markkinatalouden kehitystä sodajälkeisessä Euroopassa. Kehityskulku oli muuallakin maailmassa saman suuntaista.

Sota-aikana luovuttiin vapaasta markkinataloudesta ja kansantaloudet pantiin palvelemaan sodan tarpeita ja säännöstelyn oloissa ihmisten välttämättömiä tarpeita. Tämä pula-aika kesti kauan sodan jälkeenkin. Maiden sisäistä säänöstelyä purettiin pikkuhiljaa 50- ja 60-luvuilla. Myös ulkomaankauppa ja valuuttkauppa olivat täysin säännösteltyjä.

Aivan totta, ei vielä silloinkaan, kun Kekkonen lopetti 80-luvun alussa oltu lainkaan nykyisen markkinatalouden oloissa. Kysymys ei vain ollut Suomesta eikä Kekkkosesta. Väitänpä jopa, että monessa Länsi-Euroopan maassa, missä oli sossuhallitukset, ei oltu markkinavetoisuudeessa edes Suomen tasolla, puhumattakaan itäisen Euroopan kommunismivaltioita.

Myöskään N-liiton kauppa ei ollut mitenkään tukiaisilla pöngitetty ja sitä kävivät Suomen puolelta yksityiset firmat ja pörssiyhtiöt. Täydellinen kilpailu oli vain suomalaisten keskeistä, olihan kauppa clearingkauppaa, jossa Suomeen tuotiin saman verran kuin vietiin rahassa mitattuna. Siinä kaupassa noudatettiin kansainvälistä hintatasoa. Itse olleena mukana siinä kaupassa 25 vuotta, tosin loppuaikoinahan se ei ollut enää clearingia, huomasin, miten tarkkaan venäläiset olivat selvillä kansainvälisistä hinnoista. Ja eivätkä he joskus myyneet lainkaan jotain tuotetta, ellemme siitä maksaneet oikea hintaa, he myivät ne muihin länsimaihin ja saivat vielä selvää valuuttaa. Ei kä tietenkään suomalaisten firmojen tarvinnut maksaa ylhintaa, vaan he ostivat muualta, tosin siihen tarvittiin selvää valuuttaa.

Ei ulkokauppamme ollut pelkästään itäistä clearingia. Kyllähän se pääasiallisin kauppa käytiin länsivaltojen kanssa etupäässä metsäteollisuuden tuotteilla. Niillä olivatkin joskus hyvin korkeat hinnat. Tähän perustui Suomen nopea vaurastuminen sodan jälkeen.

Siihen aikaan tosiaan inflaatio korvattiin devalvaatiolla. Mutta sekin oli yleiseurooppalainen käytäntö. Eikä ne devalvaatiot olleet mitään tuhon tuojia. Yleensä talouselämä ja vienti siitä piristyi ja toi taas työtä ja hyvinvointia. Olisipa vain Koivisto ja Holkerikin älynneet sitä käyttää 80-luvun loppuvuosina niin olisimme säästyneet siltä suurelta tuholta, jonka lama toi tullessaan. Nämä pojapa vielä oikein Suomen Pankin pääjohtajan avulla revalvoivat markkaa noina vuosina. Väyrynen suositteli jo -85 devalvaatiota.

Lue lisää

Idänkaupassa ei kilpailtu. Kaupat jaettiin soppimalla kabineteissa vodkan ja kaviaarin voimin, eikä niistä kabineteista aina omin jaloin ulos kävelty

Sinä olet saattanut olla jokin Lemminkäisen työmaapäällikkö joka pantiin hoitamaan isojen poikien sopimat asiat ja näennäisesti laskemaan tiukkoja tarjuksia tai muuta, mutta oikeasti asiat sovittiin jossain ihan muualla.

Idänkauppa kirjoitti:

Idänkaupassa ei kilpailtu. Kaupat jaettiin soppimalla kabineteissa vodkan ja kaviaarin voimin, eikä niistä kabineteista aina omin jaloin ulos kävelty

Sinä olet saattanut olla jokin Lemminkäisen työmaapäällikkö joka pantiin hoitamaan isojen poikien sopimat asiat ja näennäisesti laskemaan tiukkoja tarjuksia tai muuta, mutta oikeasti asiat sovittiin jossain ihan muualla.

Lue lisää

... tehtävässä kuin työmaanpäällikkö. Johdin koko projektivientiä Itä-Euroopan maihin. Ja itseni tärkeä tehtävä oli edustaa Lemminkäistä noissa kauppankäynneissä. Ei mitään vakavia neuvotteluja tai sopimuksia tehty kabineteissa. vaan hyvin virallisissa puitteissa tilaajan (ostajan) edustajien tiloissa enimmäkseen Moskovassa.

oivahärkönen kirjoitti:

... irroitti maan sodasta,perusti maahan sellaisen hallinnon, joka otti huomioon, ettemme lähde kenenkään joukoissa hyökkäyksee N-liittoon Kekkosen aikana asutettiin siirtolaiset ja rakennettiin ja teollistettiiin maata sosiaalisesti ja alueellisesti tasapainoisesti. Rakennettiin liikenverkostoja ja yliopistoja ympäri maata. Maassa piti tehdä 60- ja 70- luvuilla laaja rakennemuutos, joka vähensi työpaikkoja maa -ja metsätaloudessa. Muutoksen vauhti oli niin kova, että omat tellisuus-ja palvelutyöpaikat eivät ehtineet mitenkkään sitoa kaikkia maalta vaputuvia. Oli hyvä, jotta meillä naapurissamme Ruotsissa tarve työvoimasta ja näin 300000 suomalaista sai sieltä hyvät työpaikat.

Kun kepupresidentti Kekkonen lopetti 80-luvun alussa, oli Suomi maailaman vauraimpia maita, jossa oli hyvät koulutus- ja sosiaaliolot, vallitsi demokratia ja markkinatalous.

Lue lisää

Kekkosen aikana. Eli niinkuin "Minä vaan" sanoo, meni vielä pitkään ennenkuin Suomessa voitiin puhua markkinataloudesta. Jos olet itsellesi rehellinen, myönnät, että 1990-luvun lama johtui suurimmaksi osaksi nimenomaan siitä kummallisesta sekatalousjärjestelmästä, mikä Suomeen oli Kekkosen aikana rakennettu. Toki Holkerin hallitus teki virheitä - ne johtuivat paljolti siitä, että Suomessa ei 1980- ja 1990-lukujen taitteessa oikein kukaan osannut markkinataloutta. Kaiken vähiten pankkimiehet. Puhut usein ns."vahvan markan" taloudesta, jota harjoitettiin noihin aikoihin. Parempi termi on kuitenkin "vakaan markan" talous. Ko. politiikan tarkoitus oli tietysti tehdä Suomesta markkinatalousmaa. Vai tiedätkö yhtään markkinatalousmaata, joka devalvoisi valuuttansa vähintään kerran kymmenessä vuodessa?

oivahärkönen kirjoitti:

... tehtävässä kuin työmaanpäällikkö. Johdin koko projektivientiä Itä-Euroopan maihin. Ja itseni tärkeä tehtävä oli edustaa Lemminkäistä noissa kauppankäynneissä. Ei mitään vakavia neuvotteluja tai sopimuksia tehty kabineteissa. vaan hyvin virallisissa puitteissa tilaajan (ostajan) edustajien tiloissa enimmäkseen Moskovassa.

Lue lisää

Juuri niin. Moskovassa tilaajan kabineteissa allekirjoitettiin se mitä vuorineuvokset olivat sopineet, tai siis jakaneet keskenään.

Älä Oiva uskokkaan että olisit ollut jotenkin tärkeä mies, sinunkaltaisesi vain toteutti mitä isot pojat päätti.

oivahärkönen kirjoitti:

... markkinatalouden kehitystä sodajälkeisessä Euroopassa. Kehityskulku oli muuallakin maailmassa saman suuntaista.

Sota-aikana luovuttiin vapaasta markkinataloudesta ja kansantaloudet pantiin palvelemaan sodan tarpeita ja säännöstelyn oloissa ihmisten välttämättömiä tarpeita. Tämä pula-aika kesti kauan sodan jälkeenkin. Maiden sisäistä säänöstelyä purettiin pikkuhiljaa 50- ja 60-luvuilla. Myös ulkomaankauppa ja valuuttkauppa olivat täysin säännösteltyjä.

Aivan totta, ei vielä silloinkaan, kun Kekkonen lopetti 80-luvun alussa oltu lainkaan nykyisen markkinatalouden oloissa. Kysymys ei vain ollut Suomesta eikä Kekkkosesta. Väitänpä jopa, että monessa Länsi-Euroopan maassa, missä oli sossuhallitukset, ei oltu markkinavetoisuudeessa edes Suomen tasolla, puhumattakaan itäisen Euroopan kommunismivaltioita.

Myöskään N-liiton kauppa ei ollut mitenkään tukiaisilla pöngitetty ja sitä kävivät Suomen puolelta yksityiset firmat ja pörssiyhtiöt. Täydellinen kilpailu oli vain suomalaisten keskeistä, olihan kauppa clearingkauppaa, jossa Suomeen tuotiin saman verran kuin vietiin rahassa mitattuna. Siinä kaupassa noudatettiin kansainvälistä hintatasoa. Itse olleena mukana siinä kaupassa 25 vuotta, tosin loppuaikoinahan se ei ollut enää clearingia, huomasin, miten tarkkaan venäläiset olivat selvillä kansainvälisistä hinnoista. Ja eivätkä he joskus myyneet lainkaan jotain tuotetta, ellemme siitä maksaneet oikea hintaa, he myivät ne muihin länsimaihin ja saivat vielä selvää valuuttaa. Ei kä tietenkään suomalaisten firmojen tarvinnut maksaa ylhintaa, vaan he ostivat muualta, tosin siihen tarvittiin selvää valuuttaa.

Ei ulkokauppamme ollut pelkästään itäistä clearingia. Kyllähän se pääasiallisin kauppa käytiin länsivaltojen kanssa etupäässä metsäteollisuuden tuotteilla. Niillä olivatkin joskus hyvin korkeat hinnat. Tähän perustui Suomen nopea vaurastuminen sodan jälkeen.

Siihen aikaan tosiaan inflaatio korvattiin devalvaatiolla. Mutta sekin oli yleiseurooppalainen käytäntö. Eikä ne devalvaatiot olleet mitään tuhon tuojia. Yleensä talouselämä ja vienti siitä piristyi ja toi taas työtä ja hyvinvointia. Olisipa vain Koivisto ja Holkerikin älynneet sitä käyttää 80-luvun loppuvuosina niin olisimme säästyneet siltä suurelta tuholta, jonka lama toi tullessaan. Nämä pojapa vielä oikein Suomen Pankin pääjohtajan avulla revalvoivat markkaa noina vuosina. Väyrynen suositteli jo -85 devalvaatiota.

Lue lisää

Tunnen markkinatalouden kehityksen oikein hyvin. Sinäkin näköjään tunnt sen, kun kirjoitat asiasta aivan oikein.

Siinä vaan olet väärässä, että Suomi olisi kotimaan kaupassa ollut markkinataloudessa, kun hintasäännöstelyäkin harjoitettiin vielä 60-luvun lopulla. Nokian paperitehdaskin suurensi vessapaperin hylsyä noihin aikoihin, kun hinta oli määrätty vakioksi, että konerullasta saataisi aikaan enemmän kuluttajarullia ja parempi kate raaka-aineelle.

N-liiton kauppaa pönkitti juuri clering-järjestelmä ja se, että sopimukset tehtiin keskitetysti. Laiskat vuorineuvokset totutettiin siihen, että kauppaneuvotteluun tulevien neukkujen matkalaukut täytettiin länsimaisella tavaralla, niin kaikki sujui mukavasti.

Suomen suosituimmuusasema alkoi rakoilla 70-luvulla, kun Suomesta ei enää tarvinnut tehdä esimerkkiä kommunismin ja kapitalismin rinnakkaiselosta, vaan aneukut alkoivat myydä muuallekin ja myös ostaa muualta. Tämä hämmensi pahasti vuorineuvoksimme ja Karjalaista juoksutettiin Moskovassa tämän tästä anelemassa meille lisää raaka-ölyä, kun neukut rupeivat myymään siä muuallekin ja alkoivat myös nostaa sen hintaa. Silloin Kekkonen alkoi perustaa valtion rahalla junanvaunutehtaita ja Valvillan, jotta olisi saatu vientitavaraa. Valvilla perustettiin siksi, että lankateollisuus tarvitsi valtion tukea, muuten tekstiiliteollisuuden vienti olisi lopahtanut, kun neuko'ut jo ostivat vaatealan laatutuotteita mm. Saksasta eivätkä maksaneet sumalaisista terylenihousuista niin hyvin, että tehdas olisi päässyt voitolle. Niinpä valtio tuki niitä tehtaita, joiden koneet, menetelmät, kustannusrakenne, johtaminen, markkinointi, eli ihan kaikki ili jätetty retuperälle siksi, että idänkauppa imni aiemmin aivan kaiken, mitä meillä vain myytävää oli.

70-luvulla tuo alkoi jo muuttua laiskojen vuorineuvosten harmiksi. He joutuivat ruinaamaan Kekkoselta apua ja vientitukea länteen. Tukea tarvittiin, koska se laatutaso, mikä meillä osattiin ja sillä kustannusrakenteella, jolla meillä toimittiin oli mahdoton myydä länteen muuta kuin reilusti alle omien tuotantokustannusten.

Tekstiiliteollisuus olikin sitten ensimmäinen, joka kaatui NL:on sortumisen vuoksi ja ajoi työväkensä kortistoon, koska se oli pelkkään idänkaupan clearing-hintoihin tuijottamalla päästänyt konekantansa vanhenemaan, suunnitellut mallistonsa venäläisille, kustannustehokkuutensa rapistumaan ja markkinointitaitonsa vajoamaan nollan tasolle.

92-lama siivosi Suomesta ne yritykset, jotka eivät pärjää länsimarkkinoilla ja vasta sen jälkeen voimme sanoa päässeemme jonkinlaiseen markkinatalouteen, vaikka kotimarkkinoillamme on paljon pahoja kartelleja estämässä aidon vapaan kilpailun hinnoilla.

oivahärkönen kirjoitti:

... tehtävässä kuin työmaanpäällikkö. Johdin koko projektivientiä Itä-Euroopan maihin. Ja itseni tärkeä tehtävä oli edustaa Lemminkäistä noissa kauppankäynneissä. Ei mitään vakavia neuvotteluja tai sopimuksia tehty kabineteissa. vaan hyvin virallisissa puitteissa tilaajan (ostajan) edustajien tiloissa enimmäkseen Moskovassa.

Lue lisää

...että ennen kuin teille tuli kutsu panemaan nimiä papereihin, asiasta oli jo sovittu kummankin maan kauppaministeriöiden korkeimman johdon tasolla.

Kyllä Halosen valinnassa oli muutakin kuin kytemään jäänyt naispresidentin kaipuu. Ennen vaalejan Halonen oli gallupeissa jossain sijalla 4-5. Riitta Uosukainen muistaakseni johti näissä gallupeissa. Kun sitten koitti vaalikeskustelujen aika, Halosen suosio nousi jyrkässä kulmassa. Tämä johtui siitä, että Halonen ja Aho kohosivat asiakysymysten hallinnan osalta selvästi muiden ohi. Tämä ei jäänyt kansalaisilta huomaamatta.

Halosen lopullisen valinnan varmistivat Kepun ja Kokoomuksen äärikonservatiivit. Halonen saa kiittää valinnastaan erityiseti Raimo Ilaskiveä ja Ilaskiven konservatiivista ja velheellista paatosta lähtenyttä Kirsi Pihaa. Nämä kaksi olivat loppukirissä presidentintekijän roolissa. Myös Ben Zyskowicz antoi ymmärtää, että konservatiivit menivät liian pitkälle. Siitä lähtien Beniä on kutsuttu myös puna-Beniksi hänen kokoomuslaisten vastustajiensa joukoissa.

Natokysymys ei ratkaissut viime vaaleja. Naton puolesta liputti vain Henrik Lax. Niinistö toi keskusteluun keksimänsä eurooppalaisemman Naton. Muut olivat Natoon liittymistä vastaan ja ns. option säilyttämisen puolella. Halonen ja Vanhanen olivat tässä samoilla linjoilla. Kansalaisten selvä enemmistö ei kannata Natoon liittymistä, minkä vuoksi liittymisen puolesta toimiminen olisi tarkoittanut tippumista ensimmäisellä kierroksella. Sen vuoksi Niinistö puhui vain mahdollisuudesta liittyä Natoon myöhemmin, kun Nato muka muuttuu jotenkin eurooppalaisemmaksi. Sen koommin Niinistö ei ole tästä eurooppalaisemmasta Natosta puhunut.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kyllä Halosen valinnassa oli muutakin kuin kytemään jäänyt naispresidentin kaipuu. Ennen vaalejan Halonen oli gallupeissa jossain sijalla 4-5. Riitta Uosukainen muistaakseni johti näissä gallupeissa. Kun sitten koitti vaalikeskustelujen aika, Halosen suosio nousi jyrkässä kulmassa. Tämä johtui siitä, että Halonen ja Aho kohosivat asiakysymysten hallinnan osalta selvästi muiden ohi. Tämä ei jäänyt kansalaisilta huomaamatta.

Halosen lopullisen valinnan varmistivat Kepun ja Kokoomuksen äärikonservatiivit. Halonen saa kiittää valinnastaan erityiseti Raimo Ilaskiveä ja Ilaskiven konservatiivista ja velheellista paatosta lähtenyttä Kirsi Pihaa. Nämä kaksi olivat loppukirissä presidentintekijän roolissa. Myös Ben Zyskowicz antoi ymmärtää, että konservatiivit menivät liian pitkälle. Siitä lähtien Beniä on kutsuttu myös puna-Beniksi hänen kokoomuslaisten vastustajiensa joukoissa.

Natokysymys ei ratkaissut viime vaaleja. Naton puolesta liputti vain Henrik Lax. Niinistö toi keskusteluun keksimänsä eurooppalaisemman Naton. Muut olivat Natoon liittymistä vastaan ja ns. option säilyttämisen puolella. Halonen ja Vanhanen olivat tässä samoilla linjoilla. Kansalaisten selvä enemmistö ei kannata Natoon liittymistä, minkä vuoksi liittymisen puolesta toimiminen olisi tarkoittanut tippumista ensimmäisellä kierroksella. Sen vuoksi Niinistö puhui vain mahdollisuudesta liittyä Natoon myöhemmin, kun Nato muka muuttuu jotenkin eurooppalaisemmaksi. Sen koommin Niinistö ei ole tästä eurooppalaisemmasta Natosta puhunut.

Lue lisää

Halosen ensimmäinen valinta oli Ahon ja tämän taakse lähteneiden äärikonservatiivien heikon kampanjan tulos.

Suomi sai Halosessa historiansa ylivoimaisesti heikoimman presidentin, surkeampaa ei oikeastaa voi kuvitella.

Toinen kausi Haloselle tuli sitten lähinnä ihmisten muutoshaluttomuuden kautta. Oli helpompaa valita istuva presidentti kuin haastaja.

Halosen kaudella Suomi olisi menettänyt kaiken kansainvälisestä asemastaan jos Kokoomus ei olisi saanut nykyisiä asemiaan ulkoministerin positioineen.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kyllä Halosen valinnassa oli muutakin kuin kytemään jäänyt naispresidentin kaipuu. Ennen vaalejan Halonen oli gallupeissa jossain sijalla 4-5. Riitta Uosukainen muistaakseni johti näissä gallupeissa. Kun sitten koitti vaalikeskustelujen aika, Halosen suosio nousi jyrkässä kulmassa. Tämä johtui siitä, että Halonen ja Aho kohosivat asiakysymysten hallinnan osalta selvästi muiden ohi. Tämä ei jäänyt kansalaisilta huomaamatta.

Halosen lopullisen valinnan varmistivat Kepun ja Kokoomuksen äärikonservatiivit. Halonen saa kiittää valinnastaan erityiseti Raimo Ilaskiveä ja Ilaskiven konservatiivista ja velheellista paatosta lähtenyttä Kirsi Pihaa. Nämä kaksi olivat loppukirissä presidentintekijän roolissa. Myös Ben Zyskowicz antoi ymmärtää, että konservatiivit menivät liian pitkälle. Siitä lähtien Beniä on kutsuttu myös puna-Beniksi hänen kokoomuslaisten vastustajiensa joukoissa.

Natokysymys ei ratkaissut viime vaaleja. Naton puolesta liputti vain Henrik Lax. Niinistö toi keskusteluun keksimänsä eurooppalaisemman Naton. Muut olivat Natoon liittymistä vastaan ja ns. option säilyttämisen puolella. Halonen ja Vanhanen olivat tässä samoilla linjoilla. Kansalaisten selvä enemmistö ei kannata Natoon liittymistä, minkä vuoksi liittymisen puolesta toimiminen olisi tarkoittanut tippumista ensimmäisellä kierroksella. Sen vuoksi Niinistö puhui vain mahdollisuudesta liittyä Natoon myöhemmin, kun Nato muka muuttuu jotenkin eurooppalaisemmaksi. Sen koommin Niinistö ei ole tästä eurooppalaisemmasta Natosta puhunut.

Lue lisää

Niinistön "eurooppalaisempi Nato" -termi tulkittiin vaalien toisella kierroksella Nato-vastustajien keskuudessa vain myönteisen Nato-kannan peittely-yritykseksi. Ja jotta tyhmemmätkin Nato-vastustajat huomaisivat asian, Lipponen väitti toisen kierroksen aikana suoraan, että Niinistö haluaa viedä Suomen Natoon.

Niinistö olisi saanut varmaan suuren Halosta äänestäneiden kepulaisten äänistä, mikäli olisi puhunut Natosta samaan tyyliin kuin Vanhanen.

surkein... kirjoitti:

Halosen ensimmäinen valinta oli Ahon ja tämän taakse lähteneiden äärikonservatiivien heikon kampanjan tulos.

Suomi sai Halosessa historiansa ylivoimaisesti heikoimman presidentin, surkeampaa ei oikeastaa voi kuvitella.

Toinen kausi Haloselle tuli sitten lähinnä ihmisten muutoshaluttomuuden kautta. Oli helpompaa valita istuva presidentti kuin haastaja.

Halosen kaudella Suomi olisi menettänyt kaiken kansainvälisestä asemastaan jos Kokoomus ei olisi saanut nykyisiä asemiaan ulkoministerin positioineen.

Lue lisää

2. kierroksella Halosen voitto varmistui ennakkoäänillä, eli mielipiteestään varmojen ihmisten äänillä. Niistä Halonen sai enemmistön.

Se joukko joka katsoi vaalitaistelun loppuun saakka ja muodosti kantansa vasta vaalipäivänä oli enemmistönä Niinistön puolella

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Niinistön "eurooppalaisempi Nato" -termi tulkittiin vaalien toisella kierroksella Nato-vastustajien keskuudessa vain myönteisen Nato-kannan peittely-yritykseksi. Ja jotta tyhmemmätkin Nato-vastustajat huomaisivat asian, Lipponen väitti toisen kierroksen aikana suoraan, että Niinistö haluaa viedä Suomen Natoon.

Niinistö olisi saanut varmaan suuren Halosta äänestäneiden kepulaisten äänistä, mikäli olisi puhunut Natosta samaan tyyliin kuin Vanhanen.

Lue lisää

Niinistö oli omassa Nato kannassaan täysin avoin ja peittelemätön, ja myös selosti tarkasti perustellen, mitä hän tarkoittaa eurooppalaisemmalla Natolla.

Se, että puhutaan peittelystä ja suorastaan kielletään se, että Nato eurooppalaistuu, oli vastustajien taktiikkaa, joka nöytti menneen hyvin läpi mediassa.