Millä todennäköisyydellä pennun lonkista tulee
huonot, jos emon lonkat on todettu D-tasoisiksi
ja isän A-tasoisiksi? Kannattaako tällaista
pentua hankkia?
huonot, jos emon lonkat on todettu D-tasoisiksi
ja isän A-tasoisiksi? Kannattaako tällaista
pentua hankkia?
Vastaukset 10
Vanhimmat
...että ei kannata hankkia. Mahdollisuus on
suunnilleen 30% luokkaa, että jonkinlainen
lonkkavika pennulle tulee / pennulla on... Älä
hanki, niin et kannata lonkkavikaisten käyttöä
rodunjalostukseen.
hankkisi, koska perinnöllisyys on aika pitkälti
todistettu. Miksiköhän joku on teettänyt pennut
lonkkavikaisella?
Itselläni on koira jonka sukutaulusta 4
sukupolvea on kuvattu ja terveeksi havaittu ja
silti oman koirani lonkat on D, et voi se
muustakin johtua mut jos vanhemmilla tai toisella
on lonkkavika niin todennäköisyys pennulla siihen
on suuri.
Ja ihan oikein älä edistä sairaiden koirien
kasvatusta.
...että ihan A-lonkkaista ei löydy pentueesta, mut
sehän on taas näitä yksilökysymyksiä joihin ei
valmista kaavaa ole..
Saattaahan myös olla että vaikka molemmat
vanhemmista ovat A-lonkkaisia, pennuista voi tulla
hyvinkin huonolonkkaisia yksilöitä...Tosin
mahdollisuus on pienempi hyvillä vanhemmilla...
Saattaisi olla viisaampaa olla hankkimatta
tällaisesta yhdistelmästä pentua..
on tärkeää siis oikeanlainen ruokinta.
koiraroduille joille on taipumusta tulla huonot
lonkat, kannattaisi syöttää suurille koirille
tarkoitettuja penturuokia, ei mitään luppaa tai
pirkkaa...
... Aloitetaas alusta. Ensinnäkään lonkkavika ei
tule koiralle ainoastaan perimän kautta.
SUURIMMAKSI osaksi lonkkavian puhkeamiseen
vaikuttaa pentuajan ruokinta ja liikunta. Eri
tahot ovat sitten erimieltä onko se osuu 60-80%
joka aiheutuu vääristä ruokinta- ja
liikuntatavoista ja 20-40% perinnöllisyydestä.
Periaatteesta en itse ostaisi kyllä koiraa jonka
emällä on D-lonkat jos ei olisi "hyvää syytä"
käyttää koiraa jalostukseen. (Esim harvinainen
suku, jolloin kyseessä on rodun geenipuolen
monipuolistaminen tms.)
Toiseksi ruokapuolesta.
Tämä viesti johon vastaan:
"on tärkeää siis oikeanlainen ruokinta.
koiraroduille joille on taipumusta tulla huonot
lonkat, kannattaisi syöttää suurille koirille
tarkoitettuja penturuokia, ei mitään luppaa tai
pirkkaa... " menee niin metsää että rytisee.
TOTTA on ainoastaan se että unohtakaa ne lupat ja
sertit sinne kauppaan, mutta unohtakaa myös ne
penturuuat sinne kauppaan. Penturuuat kasvattavat
koiran vain liian nopeasti, ja nopeasta kasvusta
taas aiheutuu näitä luustosairauksia. Antaa
koirien kasvaa rauhallisesti ja hitaasti,
syöttäkää sille tasapainoista ruokaa, mutta älkää
ruokinnalla kiihdyttäkö turhaan kasvua.
Jos koira tuntuu laihalta kiihkeimmällä
kasvuajalla niin lisätkää ruokaan vaikka
kermaviiliä, ihraa tms joka antaa sitä energiaa
lisää, mutta pitäkää ainakin kasvuaikana koiralle
ihan "normaalien aikuisten" kuivamuona.
Todennäköisyyttä esittämääsi kysymykseen pitäisi
kysyä "selvänäkijältä". Lonkkadysplasian
perinnöllisyydestä/periytymättömyydestä on yhtä
monta mieltä kuin on miestäkin.
Pennun kehitykseen kun vaikuttaa jo emon
kantoajan ruokinta. Pentujen myöhempi ruokinta ja
liikunta osaltaan edesauttaa/tai huonontaa
kasvavaa luustoa.
Huolimatta ns. tervelonkkaisten koirien
lisääntyvästä jalostuskäytöstä
ei "lonkkadysplasia" ole kadonnut minnekään, ei
edes prosentuaalisesti pienentynyt missään
rodussa.
Ainoat koko "lonkkahysteriasta" hyötyneet ovat
Kennelliitto ja kuvaavat eläinlääkärit.
Jopa "idean isä" edesmennyt Saki Paatsama totesi
myöhempinä vuosinaan, että ei PEVISA lonkkien
suhteen ole toiminut siten kuin toivorikkaasti
alussa kuviteltiin!
Emon lonkat eivät välttämättä ole periytyneet D-
lonkiksi. Jos koiraa pentuna syötetään raskaasti
että saadaan iso, vahva koira voi lonkat sen
takia olla D. Kannattaa tutkia sukutaulua ja
vasta sitten tehdä ratkaiseva päätös. Ei se
lonkkavika aina perinnöllisyydestä johdu. Tämän
on minulle selittänyt koirani kasvattaja. Oma
urokseni menee nyt syksyllä kuvauksiin ja
oletettavasti on B tai C-lonkkainen, koska on iso
rotunsa edustaja ja on syönyt pentuna melko
vahvaa ruokaa (Eläinkaupan ruokia) Emä ja isä A
ja B lonkkaisia.
Hei !
Älä missään nimessä ota koiraa D-lonkkaisista
vanhemmista, vaikka toinen olisikin terve. D-lon-
kat omaavalla koiralla on jo selviä muutoksia lonk
kanivelen rakenteessa. Tällainen koira ei ole
jalostukoira ! C-lonkkainen on raja, ja partnerin
pitää olla täysin puhdas. Pitää muistaa myös
selvittää vanhempien sisarusten ja suvun lonkat
myös useamman sukupolven takaa. Näin tiedät millä
todennäköisyydellä koirastasi kasvaa
terveluustoinen. Onnea koiranhankitaan !
Meidän koiran (isokokoinen) emällä on C/D lonkat
ja isällä A lonkat!
Kaikki koirat kuvattu ja löytyi 3 B lonkkaista
ja 6 A lonkkaista!
Tiedä sitten mistä johtunee....
Just tota tarkotin aikasemmalla kirjotuksellani.
Teidän koiran emää on kaiketi syötetty raskaammin
ja sen takia lonkat C/D. Varsinkin kun kyse on
raskaasta rodusta niin ei sillon pidä pelkästään
tuijottaa siihen perinnöllisyyteen.