En löytänyt omaa keskusteluosiota liittyen hovawarttiin joten kirjoitan tänne,kun toinen osapuoli sakemanni=)
Entinen rakas saku menehtyi 3v sitten syöpään,nyt olisi uuden kaverin aika.
Olen katsellut sekarotuisiakin,mutta kovasti sydämeni olen menettänyt sakemannille...huolestuttaa vaan niiden nyk.terveys.Eikä nykyinen "luiskaperäisyys"kiehdo..entinen kun oli korkea selkäisempi"vanhanajan"tyyppi.
Tuttavalla on hovawart,tosi mukava koira ja olenkin jonkun verran lueskellut rodusta ja kiinnostaa kyllä..
Voisikohan täältä saada mielipiteitä?Ehkä löytyy joku jolla on ollut/on kumpikin rotu?
Voi ihan laittaa mailiakin: [email protected]
Entinen rakas saku menehtyi 3v sitten syöpään,nyt olisi uuden kaverin aika.
Olen katsellut sekarotuisiakin,mutta kovasti sydämeni olen menettänyt sakemannille...huolestuttaa vaan niiden nyk.terveys.Eikä nykyinen "luiskaperäisyys"kiehdo..entinen kun oli korkea selkäisempi"vanhanajan"tyyppi.
Tuttavalla on hovawart,tosi mukava koira ja olenkin jonkun verran lueskellut rodusta ja kiinnostaa kyllä..
Voisikohan täältä saada mielipiteitä?Ehkä löytyy joku jolla on ollut/on kumpikin rotu?
Voi ihan laittaa mailiakin: [email protected]
Vastaukset 6
Vanhimmat
Neljäntoista vuoden sakemannien omistajuuden perusteella sanon, että sakemannien terveydentila on parantunut. Tämä koskee tietenkin vain vastuullisten kasvattajien koiria, eikä siltikään sairauksia voi kokonaan karsia pois. Käyttölinjaisilla on edelleen suora tai ainakin suorahko selkä. Mutta luonne on muuttunut aktiivisemmaksi ja vaatii omistajalta enemmän koiran todellista ymmärtämistä kuin ennenvanhaan, siitä todisteena lukuisat otsikot ihmisten kimppuun käymisistä. Sakemanni ei ole jokamiehen/naisen koira.
Hei..meillä on molempia lajeja ollut. Kaksi hoffia,narttu ja uros. Nartulle tuli nivelrikko jonka takia lopetettiin eli reilun 10 vuotiaaksi ja tuo poika hoffi..hmm..ei koskaan tultu "sinuiksi", tuli toki meille kaks vuotiaana. Nyt meillä vajaa vuoden ikäinen narttu saku. Ja voin kyllä sanoa, että muuta koiraa meille ei enää koskaan tule. On ihan eri maata kun erityisesti tuo poika hoffi. Mutta tietenkään ei voi yleistää..
on erittäin mukava ja täysipäinen rotu. Kysele lisää yhdistyksestä.
http://www.suomenhovawart.fi/uudet/
Kuten tuossa todettiin, saku ei ole joka jokanaisen/miehen koira, mutta ei ole hoffikaan. Sulla kuitenkin on kokemusta sakemannista, joten tiedät mitä otat, jos sakun otat. Hoffista ajattelisin, että jos olet mieltynyt saksanpaimenkoiran paimenkoiramaiseen taipuisuuteen ja tiettyyn miellyttämishaluun, voi hoffi tuntua turhan jäykkäniskaiselta.
Mitä terveyteen tulee; molemmissa roduissa on sairauksia, kuten kaikissa roduissa on. Saksanpaimenkoiralla ne suuren populaation ja sen suuren käytön virkatehtävissä vuoksi, ovat enemmän puhuttavia ja niihin on kiinnitetty huomiota viime vuosina.
Silloin kun aikoinaan otin ensimmäisen sakemannini, en osanuut mitään sairauksia edes pelätä, hyvin eli tyttö 13-vuotiaakksi.
Pentua valitessa on syytä olla huolellinen ja tarkka. Myös näyttelylinjaisissa löytyy ihan liioittelemattoman ruumiinrakenteen omaavia koiria.Sitä onko se ilman muuta terveyden merkki, epäilen...Omaa silmää viehättää kuitenkin enemmän kuin korostetun luiskaperät, karpinselästä puhumattakaan.Mulla ei yksikään koirista ole tällainen ollut, vaikka näyttelylinjaisia ovat olleet.
Itse tuossa jokinen aika sitten emmin myös rodun suhteen ja eräänä vaihtoehtona oli juuri hoffi ja vahvana myös sakemanni. No saksanpaimenkoiraan päädyin, jotenkin kun sellaisen on omistanut ja sen kanssa elänyt, ei osaa olla ilman.
Mitä terveyteen tulee, ongelmiin on nyt osattu kiinnittää huomiota ja niihin puuttua.
Onnea pennun etsintään. Kysele rohkeasti vastaantulevien omistajilta ja kasvattajilta. Ole kriittinen, kaikkihan omaansa kehuu, mutta myös totuuden sieltä usein pystyy suodattamaan.
Hoffi on pihavahti koirista jalostettu seura /palveluskoira. Toki sillä on paljon samoja paimentamisominaisuuksia kuin saksanpaimenkoirallakin.
Saksanpaimenkoira on ohjaajan kanssa yhtä puuta silloin, kun palikat loksahtavat paikalleen. Ohjaajan ja omistajan välillä on tiukempi side kuin koskaan kahden ihmisen. Hoffille tällainen sitotuminen ei ole niin tärkeää.
Itse en voisi ajatella muuta rotua kuin seefferin, juuri tuon sanattoman siteen takia.
Koirana Hoffi on hyvä. Sairaudet, kuten muillakin, lonkissa vikaa, ja allergiaa, joten ei poikkea siinä suhteessa muista roduista.
Koirasta saa erittäin hyvä tottis /jälkikoiran. Mutta palikkain pitää täälläkin loksahtaa.
Olen nähnyt hoffin tekevän niin komeita tottiksia, että siihen saa pistää vinon pinon bortsujakin niin häpeään jäävät.
Ihan ensimmäinen mielipide: Unohda suosiolla sekarotuiset koirat, niiden väitetty parempi terveystilanne johtuu vain ja ainoastaan siitä ettei niitä tutkita ja kuvautella samoissa määrissä kuten rotukoiria. Hovawartista ei ole omia kokemuksia mutta voisin noin yleisen koiranpidon kannalta kiinnittää huomiota pitkähköön turkkiin, vaatii huomattavasti enemmän hoitoa kuin lyhyempi turkki. Eikös Hovawartit ole alunperin jalostettu sakemanneista? Saksanpaimenesta löytyykin sitten jo enemmän kokemusta. Mikäli luiskaperäinen ei kiinnosta suosittelisin ns sekalinjaisen pentueen vähän hitaampaa yksilöä. Yhdessäkään pentueessa eivät kaikki koirat ole samanlaisia vaikka olisivat kuinka käyttölinjaisia. Yleisesti 3 neuvoa riippumatta kumman valitset:
1. Päätä mitä haluat koiraltasi, lenkkikaverin, perhekoiran, sohvaperunan, harrastuskoiran...
2. Ota selvää eri kasvattajista ja kerro heille mitä haluat, voi olla ettei juuri tällähetkellä ole sopivaa pentua vapaana mutta ehkä suunnitteilla... Ei siis ole pakko ottaa ekaa vastaantulevaa pentua.
3. Kun koira vihdoin saapuu uuteen kotiinsa ole sitä kohtaan alusta alkaen reilu mutta musta valkoinen. Koiralle on olemassa vaan ei tai kyllä, ei mitään epämääräisiä no ehkä tänään saat olla sohvalla mutta huomenna et... Tekee vaan koiratsa epävarman kun ei tiedä rajojaan.
Lopuksi ilmainen neuvo: Riippumatta siitä mitä on tapahtunut, aina kun koira omaehtoisesti tarjoaa sinulle huomiota ota se vastaan riemuiten! Tullessasi kotiin koira on syönyt sohvasi ja pyörii iloisena jaloissasi et saa rankaista sitä, muuten saat koiran joka on aina varautunut lähelläsi. Rysänpäältä kiinni jääminen on ihan eri juttu... Onnea ja iloisia hetkiä valitsemasi rodun kanssa!