Joulu on pian taas, mutta ostitko oikealla hinnalla? Toivottavasti asuntolainasi kuukausierästä on vähintään 35% lyhennystä ja loput korkoja. Jos erästäsi on 90% pelkkiä korkoja, olet ostanut liian kalliin asunnon. Esim. sopiva hintaluokka on 3500 eur nettotuloiselle pariskunalle max. 90 000 eur laina. Kyseisillä tuloilla ei paljon yli 150 000 eur asuntoon päästä kiinni, jos ei ole tuhtia omarahoitus osuutta (perintö, säästöt tms).
Kirjoitukseni kohderyhmänä ovat 25 - 40 vuotiaat. "Keijo" vetelee hopeisella vm. 2000 C-mersulla kuin viimeistä päivää. Nuppi punottaa ja päätä kiristää. Taas töihin puurtamaan, että voi maksaa sitä 30 vuotista velkaa. Ei vaihtoehtoja. Kiiressä vedetään pikaruokaa ja ruumis rasvoittuu. Tulevaisuudessa siintää elintasosairauksien ja ennenaikaisen työkyvyttömyyden riski. Näillä velkakuristimessa tempoilevilla henkilöillä ei tuoreen tutkimuksen mukaan edes energia riitä edes "vällyjen väliin". Ilmeisesti kasvanut mielialalääkkeiden käyttö vaikuttaa negatiivisesti tiettyihin ruumiin toimintoihin... Tämä on suorastaan helvetillissä ajankuvaa, mutta niin tyypillistä kaikille nousukausille.
Talouden happotesti: kestääkö taloutenne esim. toisen puolison vuoden työttömyyden? Pystyttekö hoitamaan nykyisen elintasonne siinäkin tapauksessa? Nyt isojen lainamäärien aikakaudella voi monelle toisen puolison työttömyys olla kohtalokas. Hermot täytyy pitää työttömyyden yllättäessä. Ehkäpä pari milligrammaa lisää sitä lääkettä, jos työttömyys painaa... Meillä Ernan kanssa talous pyörii vaikka molemmat olisi työttömänä. Pakolliset kulut ovat luokkaa 800 eur/kk. Harrastuksiinkin menee asumistakin enemmän rahaa. Onnellisen velaton tila onkin mahdollista vain pk-seudun ulkopuolella. Ajoitus oli sattumalta hyvä, kiitos rohkeudelle ottaa lainaa nuorena vaikka opiskelimme (toinen puolisoista tosin sivutoimisesti, koska muuten pankki ei olisi myöntänyt lainaa).
Valtaosalla pk-seudun 25 - 40 vuotiaista ei työttömyys suurvelkaisena ole vaihtoehto. Työttömyyttä ei haluta edes ajatella. Kyllä minä saan töitä kun olen niin "pätevä". Aina edes pätevälle ei ole töitä tarjolla, kun tarpeeksi paha talouskriisi vie työpaikat. Tällä hetkellä kuitenkin moni ajattelee aikojen huononemista (työttömyyttä ym), koska kuluttajien luottamus on alempana kuin yli vuosikymmeneen.
Nauran näitä pelureita. Muistakaa, että turpaan voi tulla ja nyt näyttää, että sparraus on käynnissä (luottokriisi, taantuma uhkaa ym). Pian "napsahtaa". Asuntojen hinnat ovat laskeneet. Voit joutua myymään laskevilla markkinoilla. Pistämme Ernan kanssa Popcornit mikroon ja nautimme esityksestä. Näytelmä on pian alkamassa ja kulisseissa meno on jo täydessä käynnissä. Esirippu on vielä totuuden edessä, mutta pian se poistetaan.
Marionettinukkeina lavalla sätkivät suurvelkaiset taloudet, jotka ovat markkinahuumassa tehneet virhearvioita. Itkijänaiset itkevät ja traagisia velkahelvettitarinoita kerrotaan. Työtä ei kriisitilanteessa tehdä vapaaehtoisesti, vaan sitä tehdään "selviytymisen" takia...
Itse olette kohtalonne valinneet ja toteutuneista riskeistä olette itse vastuussa. Minä en pankkitukianne maksa.
Kirjoitukseni kohderyhmänä ovat 25 - 40 vuotiaat. "Keijo" vetelee hopeisella vm. 2000 C-mersulla kuin viimeistä päivää. Nuppi punottaa ja päätä kiristää. Taas töihin puurtamaan, että voi maksaa sitä 30 vuotista velkaa. Ei vaihtoehtoja. Kiiressä vedetään pikaruokaa ja ruumis rasvoittuu. Tulevaisuudessa siintää elintasosairauksien ja ennenaikaisen työkyvyttömyyden riski. Näillä velkakuristimessa tempoilevilla henkilöillä ei tuoreen tutkimuksen mukaan edes energia riitä edes "vällyjen väliin". Ilmeisesti kasvanut mielialalääkkeiden käyttö vaikuttaa negatiivisesti tiettyihin ruumiin toimintoihin... Tämä on suorastaan helvetillissä ajankuvaa, mutta niin tyypillistä kaikille nousukausille.
Talouden happotesti: kestääkö taloutenne esim. toisen puolison vuoden työttömyyden? Pystyttekö hoitamaan nykyisen elintasonne siinäkin tapauksessa? Nyt isojen lainamäärien aikakaudella voi monelle toisen puolison työttömyys olla kohtalokas. Hermot täytyy pitää työttömyyden yllättäessä. Ehkäpä pari milligrammaa lisää sitä lääkettä, jos työttömyys painaa... Meillä Ernan kanssa talous pyörii vaikka molemmat olisi työttömänä. Pakolliset kulut ovat luokkaa 800 eur/kk. Harrastuksiinkin menee asumistakin enemmän rahaa. Onnellisen velaton tila onkin mahdollista vain pk-seudun ulkopuolella. Ajoitus oli sattumalta hyvä, kiitos rohkeudelle ottaa lainaa nuorena vaikka opiskelimme (toinen puolisoista tosin sivutoimisesti, koska muuten pankki ei olisi myöntänyt lainaa).
Valtaosalla pk-seudun 25 - 40 vuotiaista ei työttömyys suurvelkaisena ole vaihtoehto. Työttömyyttä ei haluta edes ajatella. Kyllä minä saan töitä kun olen niin "pätevä". Aina edes pätevälle ei ole töitä tarjolla, kun tarpeeksi paha talouskriisi vie työpaikat. Tällä hetkellä kuitenkin moni ajattelee aikojen huononemista (työttömyyttä ym), koska kuluttajien luottamus on alempana kuin yli vuosikymmeneen.
Nauran näitä pelureita. Muistakaa, että turpaan voi tulla ja nyt näyttää, että sparraus on käynnissä (luottokriisi, taantuma uhkaa ym). Pian "napsahtaa". Asuntojen hinnat ovat laskeneet. Voit joutua myymään laskevilla markkinoilla. Pistämme Ernan kanssa Popcornit mikroon ja nautimme esityksestä. Näytelmä on pian alkamassa ja kulisseissa meno on jo täydessä käynnissä. Esirippu on vielä totuuden edessä, mutta pian se poistetaan.
Marionettinukkeina lavalla sätkivät suurvelkaiset taloudet, jotka ovat markkinahuumassa tehneet virhearvioita. Itkijänaiset itkevät ja traagisia velkahelvettitarinoita kerrotaan. Työtä ei kriisitilanteessa tehdä vapaaehtoisesti, vaan sitä tehdään "selviytymisen" takia...
Itse olette kohtalonne valinneet ja toteutuneista riskeistä olette itse vastuussa. Minä en pankkitukianne maksa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
oikeen romahtaa niin sinä tosiaankin maksat niitä tukia, ihan niin kuin viimeksikin.
ketis. sun realistisia kirjoituksia tarvitaan taas tänne. suurin osa näistä tuhnuista ja tuulareista elää huonosti, valheessa tai liian suuressa velassa
"Ajoitus oli sattumalta hyvä, kiitos rohkeudelle ottaa lainaa nuorena vaikka opiskelimme (toinen puolisoista tosin sivutoimisesti, koska muuten pankki ei olisi myöntänyt lainaa)."
Ja heti perään:
"Nauran näitä pelureita. Muistakaa, että turpaan voi tulla ja nyt näyttää, että sparraus on käynnissä (luottokriisi, taantuma uhkaa ym). Pian "napsahtaa"."
Olette siis itse olleet siinä tilanteessa, missä osa asuntovelallisista on nyt, eli olette itsekin ottanut riskiä - ja vieläpä kesken opiskelujen! Joten miten kehtaat solvata muita, kun olet itse toiminut samoin? Sekö oikeuttaa, että teillä kävi hyvä munkki ja saitte kuin saittekin asuntolainanne maksettua? Tiedän, että yrität piikitellä ainoastaan "jättilainan" ottaneita, mutta kirjoituksestasi huokuu jonkinlainen katkeruus kaikkia Helsingissä tai Espoossa asuvia kohtaan. Siis myös niitä, jotka ovat omistusasujia, mutta joilla ei ole jättilainaa.
> kestääkö taloutenne esim. toisen puolison vuoden työttömyyden?
> Pystyttekö hoitamaan nykyisen elintasonne siinäkin tapauksessa?
Koska elintaso on luonnollisesti menoista riippuvainen ja menot = tulot (jos tulot uhkaavat olla suuremmat kuin menot, sijoitetaan ylijäävä osa esimerkiksi pankkitilille tai osakkeisiin), ei elintasoa voi ylläpitää, mikäli tulot laskevat.
Ainut vaihtoehto on siis, että tulot eivät laske.
Onko sinusta siis terveen taloudenhoidon merkki, että toinen pariskunnasta on jatkuvasti työtön?
"Joulu on pian taas, mutta ostitko oikealla hinnalla?"
Kyllä ostin. Pyyntihinnalla.
"Toivottavasti asuntolainasi kuukausierästä on vähintään 35% lyhennystä ja loput korkoja."
Maksan n. 65 % lyhennystä 3 v lainan ottamisen jälkeen.
"Talouden happotesti: kestääkö taloutenne esim. toisen puolison vuoden työttömyyden?"
Kestää, koska vaimo on kotona lapsia hoitamassa muutenkin muutaman satasen tuloilla. Työttömänä hän saisi enemmän. Taloutemme itseasiassa kestäisi molempien vuoden työttömyyden.
.
Onhan meillä velkaa, yli 180 000. Olemme 30+ pariskunta. Velanhoitoon menee kuukaudessa noin 30 % nettotuloista. Mutta me asummekin Espoossa, vuonna 2008 rakennetussa talossa. Molemmat olemme turvatussa työpaikassa, toinen kaupungilla ja toinen valtiolla. Työttömyyttä ei siis tule, tuli miten syvä lama tahansa. Kollegoilta kuulin miten kävi 90-luvun laman aikaan. Ketään ei edes lomautettu, lomarahat sai sen sijaan vaihtaa lomaksi. Ei näytä pahalta nytkään, itse asiassa täällä toivotaan sitä lamaa. Kaikkia työpaikkoja ei meidän osastolla olla saatu täytetyksi, työvoimapula on pahin ongelma täällä.
tekemästä mieli kun kuulen sanan "Erna" ja "Rivitaloläävä" samassa kirjoituksessa.
YÖÖK!