Olen naimisissa. En ajatellut pettää. Tapasin kuitenkin viikonloppuna miehen, jota kuitenkin pakenin... koska hän sai paljon minussa tunteita aikaan ja en keksinyt muutakaan kun paeta, ennenkuin "lankeaisin".
Nyt haluan ja en halua tavata hänet uudelleen. Ehkä ihastumiseni olikin lumetta???
Ehkä jotain suurta tapahtui???
En usko sattumiin...
Nyt haluan ja en halua tavata hänet uudelleen. Ehkä ihastumiseni olikin lumetta???
Ehkä jotain suurta tapahtui???
En usko sattumiin...
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ihastumisia tulee ja menee, ja jos jompi kumpi on varattu, ei niihin kannata takertua vaan nauttia se pieni hetki tunteesta ja päästää siitä sitten irti. Toinen ihminen harvemmin on ratkaisu omaan elämään, ne ratkaisut kun tuppaavat löytymään ihmisestä itsestään kun rauhoittuu ja antaa niiden nousta pintaan.
On toki mahdollista ettei sattumaa ole, mutta uuden ihmisen kohtaamisen ei silti tarvitse tarkoittaa sitä, että tapaamisesta syntyisi mitään sen enempää.
Itse törmäsin taannoin mieheen, jonka kanssa mielenkiinto tuntui olevan molemminpuolista. Hän oli kuitenkin varattu, ja hetken huuma sammui ennen kuin mitään ehti tapahtua. Ensin mietin, mikä tarkoitus kaikella oli, kunnes tajusin: osasin vetää rajani enkä heittäytynyt hullutuksiin kuten olisin joskus aiemmin saattanut tehdä. Olin oppinut tärkeän läksyn.
Sitä, mikä sinun törmäämisesi tarkoitus on, sinun täytynee kysyä itseltäsi. Mikä on se asia, joka tästä piti oppia?