törmännyt seuraavanlaiseen asiaan: puolisoni on korkeahkossa asemassa hotellin keittiössä ja alaisinaan nuorehkoja henkilöitä. Eräs heistä aina soittaessaan mieheni kännyyn, työasioissa tai vaikka vaan ilmoittaessaan esim. sairauslomastaan AINA kysyy että MISSÄ oot???Nuoruudestani muistan työelämässä, kuin nykyisinkin, että jos ja kun on töihin liittyvä ilmoitus- tai kysymysluonteinen asia ei KOSKAAN kysytty esimieheltä että missä oot.Mielestäni alaisille ei kuulu missä esimiehensä huitelee, asia ilmoitetaan/kysytään ja piste. Juolahtaa mieleen josko kyseessä onkin lähempi työsuhde, sillä vaimonakaan en lähestulkoonkaan tiedä missä mieheni kulloinkin on ja milloin tulee ja menee, kuin tämä kys. neitonen., mieheni kun ei parinkymmenen avioliittovuoden jälkeen ilmoittele menojaan. Jos jollakin olisi vinkkejä tai neuvoja asian suhteen olisin tosi happy, vai otanko härkää sarvista ja neuvon tyttöselle kuinka työelämässä tulee toimia esimiehen suhteen. Ja huom. vielä ei ole kysymys mustasukkaisuudesta
onko kukaan
anteexvaan
13609
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
olin kerran huoltoasemalla ja erään vähemmistöön lakerikenkäiselle joku soitti niin tää ensimmäisenä kysyi kuuluvalla äänellä "mistä sinä arvasit tänne soittaa,olen huoltoasemalla".
ihan vain kysely siitä...voitko puhua.
Vanhempi väki sanois, että oletko pahassa paikassa, voitko puhua?
Mutta nuoriso sanoo, missä oot?
Ja tietyst sinun pitää nuorta neitosta opastaa hänen suhteessaan esimieheen.
tosi hyvä juttu. Näin siis teen, lähden samantien kirjakauppaan, paketoin ja annan aikaisen joululahjan minkä saa kuin saakin avata jo nyt.
Luulen, että kyseessä on nuoren naisen kömpelö tapa, jolla hän tarkoittaa oikeastaan kysyä: "Häiritsenkö pahasti?" tai "Onko sopiva hetki puhua?" Itse kuittaan vastaavan tyyppiset kysymykset sanomalla esimerkiksi: "Puhu vaan", "Mitä asiaa sinulla on" tai "Voisitko soittaa x minuutin kuluttua uudelleen".
Mielestäni kyse on miehesi työasioista, ja hieman hämmästyttää ajatus, että sinä ryhtyisit aktiivisesti toimimaan asiassa. Toivottavasti et tee sitä kysymättä ensin mieheltäsi, vaikka omistaisit ko. ravintolan tai toimisit sen johtajana. Johtajana tai omistajana voisit tietysti suunnitella järjestäväsi tapakurssin vaikka koko henkilökunnalle.;))
mistä tiedät....mitä tämä neitonen sanoo puhelimessa?
jos on miehesi kertomaa, niin kai hän sitten itse voi tehdä asialle jotain, jos kokee häiritsevänä tai kiusallisena
sehän on johtamisen perusedellytys... palauttaa alainen omalle reviirilleen
kai jonkinlainen etäisyys ja kunnioitus esimiestä kohtaan sentään tarvitaan
jos olet itse tullut tuohon tulokseen...niin hmm hmm ehkä olet antanut mielikuvituksellesi vallan
tai ehkä on "syytä epäillä", kun miehesi sallii moisen käytöksen
ei kannattaisi olla kovin sinisilmäinen.....
laitellaan viestejä, mänkö oikeen.?ja kysymällää??
ja kerroin , tuli hetki sitten, ja yökkää
Olet liian sinisilmäinen.Parikytvuotta aviossa ja nuoria hehkuvia naikkosia ympärillä.Ajattele tosiaan itsekin.Et vaimonakaan tiedä missä miehesi lentelee.Kyllä olisi fiksua kertoa vaimollensa,mihin menee ja missä on,jos tulee iltamyöhällä kotiin tai on ulkomaanmatkoja.
Kerron myöskin omasta kokemuksestani.Olin aikoinaan hyvinkin sinisilmäinen ja ajattelin."Eihän minun mieheni missään käy" ja luotin kuin luotinkin ja kunnolla luotinkin.Kun aloin kysellä hieman varovaisesti,että mihin aikaan hän tulee kotiin ja niin edelleen.Sain vastauksena:"En tiedä kuinka kauan menee kuntäytyy saada se ja se homma hoidettua".Välillä kysäisin jälleen,koska tuntui hieman oudolta nuo iltamyöhään kestävät työpäivät.Sain kuulla olevani mustasukkainen ja sairas,koska utelin ja sanoin suoraan epäilyni.Ja siks toiseks niin haistaahan nainen hajuveden ja huomaa huulipunan valkoisen puseron kauluksesta.Mistä luulottelua on jos näkee omilla silmillään.
Sain syyt niskoilleni mustasukkaisuudesta jopa oman sukuni puolelta.Toitottivat kuinka fiksu ja koulutettu mieheni on,niin ei hän sellaista menisi tekemään.
Minä yritin uskoa,mutta epätietoisuus kalvoi sydäntäni.Otin asiasta selvää.Ajoin omalla autollani hänen työpaikkansa lähistölle ja soitin ovikelloa.Oho.Siellähän nämä kaksi olivat iltatöissä.Naistyökaveri ja mieheni.Vähän hämmentyivät nähdessään minut.Itseasiassa sain sapiskaa kotona.Seuraava operaationi oli mieheni tietsikan ja allakan tutkiminen.Löysin muutamia osotteita ja puhnumeroita.Jäljitin ne ja seurasin muutaman illan autollani miestäni(olin kamala vakoilija) ja vielä otin valokuviakin todisteeksi. Syynä mieheni iltahommiin oli tuo samainen naikkonen,hänen työkaverinsa.
Otin avioeron.Muutama vuosi eroni jälkeen sain kuulla,että ex miehelläni on noin kaksivuotias poika.Jotta kannattaa tosiaan ottaa kyllä selvää.Mitä turhaan pilaa elämäänsä.Ota härkää sarvista ja selvitä asia.
eilistä päivää olisin lukenut, minä sairas, mustasukkainen, ei enää jaksa kuunnella.Oma äitinikin soitti ja sanoi;ole nyt kunnolla. VOI HERRAN PIEKSUT. Tyttöseen otin yhteyttä ja siitä riemu alkoi. Onneksi olen vuokrannut oman pienen yksiön koiralle ja itselleni. VOE PoIJJAAT...MIKSIKÖHÄN MIESTEN TÄYTYY PEITELLÄ, sanois suoraan jos lärvi ei kiinnosta. Vai onko niin jännittävää
Mitenkäs korkeal pallil sun kokkipoikasi seisoo? Mie oon ikäni tehnyt työtä köökisä ja kaikki on ollu kavereit keskenään, ei oo pokkurointia ollu kuin ehkä cheffien muijilla.
Kato nyt vähän enemmän ukkos perään.Jos epäilet niin tuskinpa turhaan epäilet.Vaistoaahan tollasen syrjähyppyhommelin.Me ollaan niin miehet kuin naikkosetkin vähän liian kilttejä ja annetaa toisen osapuolen pitää rauhassa peijaisia.
on oikea, koska vielä on luvattoman paljon tyhmiä ihmisiä, jotka pitävät auki puhelintaan myös paikoissa, joissa sen pitäisi olla suljettuna.
nuoruudestani, että jos puhelin soi, ei tarvinnut kysyä, missä oot, jos siihen vastattiin. Jos siihen ei vastattu, kysymys olisi ollut oikeutettu, mutta soimistahan ei kukaan kuullut, koska puhelin soi jossakin huoneessa, missä ei ollut ketään. Vai miten se nyt oli.