Kerran unettomana yönä
katsoin tähtiä
sisareitasi
ollakseni lähellä jotain
sinulle kuuluvaa
tahdonvoimalla
saada sinut ilmestymään
aamuuni
rakas
aurinkoni
katsoin tähtiä
sisareitasi
ollakseni lähellä jotain
sinulle kuuluvaa
tahdonvoimalla
saada sinut ilmestymään
aamuuni
rakas
aurinkoni
Vastaukset 12
Vanhimmat
pitäisi olla tuloksiltaan tuotteliaampaa :)
mutta kun sitä "yhdessä" ei ole näillä
nurkilla viimeaikoina näkynyt, kiitti
kuitenkin neuvonannostasi jonka laitan
talteen pahanpäivänvaralle
Voi ystäväin,
yritetään yhdessä jaksaa
tän kaamoksen yli
ja uskoa siihen auringon nousuun
ja rakkaan ilmestymiseen,,
http://it.youtube.com/watch?v=mM8e6dVQ7rQ
jotenkin kaamoksen kestän
ja jo sen vielä saisi jakaa
toisen kanssa, mikä sen parempaa
Kiitti tigerintassu!
Sinä kultainen tyttö.
Ja ennen kuin taas joku hyökkää päälleni, niin on
pakko muistuttaa meidän yhteisestä, aikoja sitten
tekemästä sopimuksesta. Sitä, ettei äidinkielesi
ole Suomi. Ja sitä, että minulle olet antanut
valtuudet täällä ihan julkisesti kertoa muotovir-
heet runoistasi.
Toisinaan sanojen taivutus ei mene ihan
kohdalleen. Tässä runossasi se on sana
' sisareitasi '
Pitäisi olla
' kerran unettomana yönä
katsoin tähtiä
sisariasi
ollakseni lähellä
jotain Sinulle kuuluvaa '
Tuon sanan taivutusvirhe ei suinkaan heikennä
haikean runosi sisältöä. Siitä on luettavissa se
hiljainen, sanaton kaipaus turvalliseen syliin ja
ihmisen lähelle.
Onneksi lopussa on kuitenkin aurinko,
jonkinlainen toivonpilkahdus kaamoksen keskelle.
Tästä runostasi ei voi olla pitämättä.
noita taivutusjuttuja (suomen kielioppi
on hirveän vaikea, se on ainakin täällä
tullut käsitteeksi)
Kiitos Linda korjauksesta ja
tiedätkö, jotenkin tuntuu kuin
kieli taipuisi helpommin
Kiva kun tykkäsit!
Et sinä ollutkaan kadonnut,
vaikka kohosit mustana. valaisit,
vaikka värisi olikin tumaa. ja
olin pimeiden lintujen seurana.
Tulit, vaikka et niin kuin
aina ennen olit tullut. Kirkkain
sätein. Hymyä sylissäsi kantaen.
Hyvää tuulta suottaen.
Nyt ei ollut se hetki. Ei päivä
jolloin on valoisaa. Perhoset
nukkuivat tänäin ja hiljaisuus
laskeutui maan kuoren ylle.
Tulisi uusi ilta ja yö. Aamu
jolloin olisit taas kirkas. Ja
käsivarsillasi eläisi hymy ja
kantautuisi nauru sisältäsi.
Saat sinä toisinaan olla
äkäinen.
Rakkaani.
http://www.youtube.com/watch?v=_kRBydb_DdI
Kiitos runostasi.
Tätkeät asia joskus
katoavat, tullakseen taas
esiin.
Lopulta kai siksi, että
tietäisimme niiden merkityksen.
Ja osaisimme arvostaa.
Pidin hyvin paljon runostasi.
Se oli sympaattisella tavalla
mystinen ja persoonallinen.
Taitava!
Iloa päivääsi...
ja aurinkoa!
kiitos vastausrunostasi,(olen joskus
itsekseni miettinyt että vastauksesi
voisit laittaa omiksi runoiksi)
Kaunis runo!
Mys!
Sinne kauas katsoit, vaikka siinä lähellä varmaan olikin! :)
Herkkää Lionaa, kiitos tästä ja lämpöistä Joulun odottelua! :)
kuinka katsois ei näe metsää puilta
Kiitti käynnistäsi Muru ja
runoilevaa joulunodotusta!