Meillä on vanha taulu,,se on maalattu v.1978
en tiedä,,mitä sillä tekisin,,siinä on aiheena maisema,,lato edessä..takana näkyy tunturia..pitäisköhän se myydä..onko tollaisella arvoa?Se on ruskeakehyksinen,,aika iso taulu,,
en tiedä,,mitä sillä tekisin,,siinä on aiheena maisema,,lato edessä..takana näkyy tunturia..pitäisköhän se myydä..onko tollaisella arvoa?Se on ruskeakehyksinen,,aika iso taulu,,
Vastaukset 29
Vanhimmat
missään, ellei, tusinatavaraa, arvo 50 euroa, korkeintaan.
Maalattu 1978, eipä kovin vanha.
samaa mieltä. Eihän tuo tauluna ole TODELLAKAAN vanha.
Huhmaretta ja survoisit sen taulun rikki,kaksi ongelmaa ratkeaisi kerralla.
oli mielestäsi tosi älykäs lausahdus? Olisit jättänyt kirjoittamatta, kun et parempaan pystynyt.
,,voi,,kiitos,,se huhmare vois ollakin toimiva siihen,,pahus,,koko taulu on mun kaapissa haittona,,,
miksi ihmeessä, onko niin ruma?
,,se ei sovi mun sisustukseen,,,,en vaan tykkää siitä,,,
vanha mopo, polkisko sen suohon, vai liekkö sillä arvoa.
Jos se on niin sanottu "pappa-Tunturi" on sillä todella arvoa. Jos sen saa suinkin kuntoon.
Omani myin hintaan 480€, ja oli kuulemma vielä halpa hinta.
mallin, hinta tonni, erittäin hyväkuntoinen, mietin niin kauan, että meni. En tiedä mitä olisin sillä tehnyt, siitä tuo miettiminen.
Nooh, näistä vanhoista tauluista. Yhden vanhan taulun sain minä. Jaettiin sisarukset sulassa sovussa, mitä jaettavaa oli. Että, jokainen sai lapsuudenkodista mieleisensä ottaa. Meillä tuo vanhempien koti purettiin, kun isäni kuoli viime kesänä. Tämä taulu on mielestäni kuitenkin suht uusi, on toki sellaisella vanhalla puukaiverrusmenetelmällä tehty grafiikkatyö, vuodelta -55. Olen aina pitänyt kovasti tästä taulusta. Värit kun tässä maisemataulussa ovat pastillisävyiset ja siten pehmeät. Nyt mietin, että, laittaisinko uudet kehykset ja nuo sisäkehykset myös tähän tauluun, vai jättäisinkö silleen.. täytyy viedä tuo taulu kehysliikkeeseen, ja kysyä sieltä tätä mielipidettä..
Vanhoissa tauluissa on se oma tunne-arvonsa, jos ei muuta. Mieheni lapsuudenkodista oleva taulu löysi oman paikkansa makuuhuoneestamme. Muuta, taulua siellä sitten ei ole eikä tule. Pojan huoneessa on hänen oman isänsä lapsuudenkodista oleva pieni enkelitaulu. Varmaan moni teistä muistaakin tämän kuvataulun jossa pieni tyttö pitää pientä poikaa kädestä, siinä sitten kulkevat sillan yli ja taustalla on kaunis enkeli...aika suosittu tälläinen enkelikuva taulu oli -50 luvulla. Tässä taulussa on nuo alkuperäiset kehykset myös tallella...
Kaikkea ei pidä aina rahassa mitata. Tai minä en ainakaan mittaa, kyllä nuo muistot joihin tauluihin ja kuviin liittyy, ovat ainakin minulle tärkeämpiä. No, meitä on moneksi....
Äkkiä huutonettiin myymään pois kaapista! HEt ostan ja sitte lyön rahoiks!
Ahhahahahahahahahahhha
tämä taulu on grafiikkatyö. Ennen vanhaan grafiikkatöitä kaiverettiin ns.puulevypohjille. Sittemmin myöhemmin tehtiin kuparilevypohjille...eli..tästä oli kysymys. Ei ole palmu-aiheinen tämä kuva itse.
Seinällä tämä taulu on. Mietin, vaan että, jos uudestaan kehystäisin. En minä siitä tunnesyistä luovu. Kovin on kaunis, värisävyltään tämä työ.
No, hyvä vitsin yritys, mitäpä tuosta, huonosti asiasta kerroin...
paikkaan, oli tolle ekalle kyl tarkotus.
Palamu ei kyl oo graafikko!
kysymään asiasta asiantuntijalta. Maallikon voi olla joskus vaikea tunnistaa arvotauluakaan.
Pehmeät pastellisävyt kaiverretussa grafiikkatyössä kuulostaa tosi erikoiselta. Vaan väliäkö sillä, vaikka olisi painokuva, jos kuva miellyttää ja sillä on tunnearvoa. Luulen, että esim. noilla "Maankorvessa kulkevi lapsosen tie" -tauluilla alkaa vähitellen olla jonkinlaista antiikkiarvoa. Esikoisemme sai sellaisen anopilta lahjaksi ja taulu taitaa löytyä kaapista vieläkin.
on monien asiantuntijoiden mielestä kyseenalainen, siis ainakin tämän "tosimies" Juhanin. Luulen, että viherkasvina palmun arvo saattaisi kasvaa enemmän.
grafiikkataiteesta ymmärsi. Oli nuorena opiskellut Atskissa tuota piirrustusta. Hän tuosta työmenetelmästä minulle kertoi, samoin kun sen että, näiden puukaiverrus/ grafiikkatöiden arvo on usein arvokkaampi, yksi syy siihen on tämä vedostenmäärä. Vanhalla menemällä noita vedoksia ei niin monia kappaleita voitu tehdä. Olen tuota singraausta yrittänyt tutkia. Mutta, en saa oikein selvää, muuta kun tuon vuosiluvun. No, joka tapauksessa pidän tästä taulusta. Ehkä tuo väritys on "pehmeämpi" juuri tuosta työmenetelmästä johtuen. Kuparipohjavedokset kun ovat teräväpiirteisempiä. Ja taitavat nykyisin nuo taiteilijat konekaivarrusta enemmän käyttää, tai kuka nyt mitenkin. Jonkun verran kun olen tuolla atskissa minäkin näitä eri taiteilijoiden grafiikkatöihin käynyt tutustumassa...Ei tässä omassa taulussakaan ole kuin kolmea eri väri väriä, mutta pehmeät nuo värit ovat.
No, voipa tuon taulun asiantuntijalle ehkä joskus viedäkin arvioitavaksi.
Tähän pojaan tauluun meilläkin liittyy tuota tunne-arvoa, edes menneen anoppia jäämistöä pojan bioloogisen isän kodista...no, mukana tuo taulu meilläkin kulkee...suojelemassa.
lukumäärä taitaa olla merkittynä vedoksen (vasempaan) alanurkkaan. Esim. merkinnästä 7/15 käy ilmi, että ko. työ on seitsemäs yhteensä 15 vedoksen sarjasta. Sellainen löytyi yhdestä taulustani ja suurimman luvun: 65/100, löysin yhdestä kerran Prahassa ostamastani Kaarlen sillan kuvasta, johon miellyin samoin kuin kukkaroni. Ainoassa Picassossani ei jostain syystä kerrota mitään lukuja.;D
PS: Minä en ymmärrä taiteesta mitään, mutta nautin katselemisesta ja tiedän, millaisia kuvia kotiini haluan. Ostopäätökset pitää valitettavasti sovittaa myös kukkaron mukaan. - Siksi Picassokin jäi odotettua pitempiaikaiseksi vieraaksi makuuhuoneen seinälle.;))
PPS: Uusimmassa sateenvarjossani on kuvia Claude Monet'in taulusta. Taidemuseot ovat alkaneet myydä mielenkiintoisia oheistuotteita ja tämä piristää sateisia päiviä.
tämän tässä taulussa kun lasi ja lasin alla tuo kehys. Saman olen minä huomanut kun näissä taidenäyttelyissä aina silloin tällöin tulee käydyksi, että tämä oheismateriaalin myynti siinä samassa on vuosien mittaan lisääntynyt, no itse olen sortunut pariin julisteeseen. Rullalla vielä tuolla vaatekomerossa, jospa minä joskus niistä sellaisen juliste-taulun laitan.. isäni kun näitä näyttelyitä eläessään paljon "kiersi", niin tuo postikorttikokoelma oli hänellä sellainen keräilyharrastus näistä näyttelyidyn tauluista ja patsaista. Yllätykseni nyt huomasin, kun tuota korttikokoelmaa selasin että, kovin oli isälläni samanlainen maku kuin minullakin näihin mielitiettyihin taidemaalaareihin ja kuvanveistäjiin.. Nyt tämä korttikokoelma on minulla. C. Monet`n töistä minäkin pidän, värimaailma niissä kun on tuo pehmeä. Mukavan kuuloinen tuo sateenvarjojuttu....mikäs sen sateenvarjon alla ollessa kun sadetta ja räntää tihkuu taivaalta.
No, eipä sitä rahaa minullakaan näihin hankintoihin, mutta mielelläni aina näyttelyissä käyn kun siihen mahdollisuus tulee...poikakin mielellään mukaani lähtee. Ja sain minä tuon mieheni ylipuhutuksi, lupasi että, jos neljä vuotta jaksan odottaa, niin sitten....hän kyllä mukaan tulee...
Innostui hänkin kun tuota isäni korttikokoelmaa yhdessä selailtiin...
Picassosta minäkin:) haaveilen yksikin riittäisi..
että lahjoitan tuon Picassoni sinulle heti, kun löydän sen paikalle jonkin mieleisen akvarellin tai grafiikkaa. ;)) Picassolla on muuten monia sellaisia töitä, joita en suostuisi ottamaan edes lahjana vastaan, jos sitä pitäisi sitoutua katselemaan omalle seinällä.
Oletko käynyt katsomassa taiteilijaseurojen taidelainaamojen kokoelmia? Lainaamisen lisäksi niissä oikeastaan myydään tauluja ja veistoksia osamaksulla. Taideteoksen hinta tulee maksetuksi vuokrana muistaakseni parissa tai kolmessa vuodessa. Jos haluaa ostaa teoksen, sen hinta on sama. Laina-aika voi olla vaikka viikko ja teoksen voi aina palauttaa, jos siihen kyllästyy eikä haluakaan maksaa siitä enää. Jotkut kuulemma hankkivat juhliin tai asuntoa myydessään taidetta koteihinsa. Ajatus, että taideteosta voisi katsella jonkin aikaa kotonaan ennen lopullista ostopäätöstä, ei minusta ole yhtään hassumpi.
Tässä on linkit Helsingin ja Vantaan sivuille:
http://helsingintaiteilijaseura.fi ja
http://www.vantaantaiteilijaseura.fi/
Käypä kurkistamassa.
Oma postikorttikokoelmani on kasvanut oikeastaan vahingossa, koska ostan usein taidenäyttelyissä käydessäni kortteja lähettääkseni niitä ystäville erilaisina tervehdyksinä. Vaikka kokoelma kasvaa, joutuu ostamaan uusia, kun mikään ei joskus tunnu sopivalta ja välillä unohtuu kenelle olen jo lähettänyt jonkin lempikorteista.
on Matissea, Akseli Gallen-Kallelaa, Mondriania..kortteina :), eli niitä mie vaan olen ostanut näyttelyistä, sekä taiteilijoista kertovia kirjoja. Sateenvarjoa ei ole kohdalleni vielä sattunut, niinkuin O-O: lle kuulemma :)
Palmun/kin tauluista..
myymälöistä ainakin Helsingissä, Espoossa ja Riihimäellä, luultavasti muuallakin. Itse näin ensimmäisen kerran viime kesänä Espoon Emmassa, kun kävimme katsomassa Monet'in näyttelyä. Mielestäni olivat hinnaltaan ihan siedettäviä ja laadultaan hyviä; kasaanmenevä on kevyt ja kulkee melkein aina laukussa mukana. Vävylle suunnittelin ostavani joululahjaksi Andy Warhollin Marilyn kuvilla koristetun suuremman mustan varjon... jos satun osumaan lähelle ostopaikkaa.
Niin sitä varakkaat ladyt taidekirjoja ostelevat; minä huomaan usein nuukailevani sekä uskottelen itselleni ettei hyllyihini mahtuisikaan... ja tyydyn ostamaan postikortteja. Niissä on useimmiten tosi hyvä hinta-laatu-suhde.;))
, vaan jätän jotainmuuta ostamatta, esim vaatteita tai kallita meikkejä, tai hajuvesiä, en käy ravinteleissa en juo..en polta..enkä matkustele, niinkun toooosi varkkaat tekevät..hi..
Hyvää yötä O-O, sinä olet ihana ihminen..:)
ei ainakaan tunnu isommin olevan. Rahallista arvoa voi olla tai sitten ei.
Minulla on seinällä taulu, itkevä poika. Tykkään siitä taulusta. Haluaisin sen kaveriksi itkevän tytön. Mistäs sen saisi?
aidoista arvotauluista, muttei mulla ole niihin varaa..se itkevä poika on liikuttava ja kaunis, - jos lienen samassa taulussa..
arvosta viis kunhan se miellyttää silmää ja on kuitenkin oikea maalaus. Mutta kalliitahan ne ovat vaikkei olisi mikään arvotaulukaan.
Itkevää poikaa on niin monta versiota.
Tämä itkee omalla seinällä.
http://www.cryingboyfanclub.nl/plaatjes/plaatjesinhtml/59.html
Laitoin ET-lehden ilmoituksen, sieltä ilmaista tietoa.
Kannattaa lukea ET-lehteä :)
http://hallu.galleria.fi/kuvat/Antiikkia/antiikkia.jpg/full