Kirpeän raikas aamuni.
Kuljen polkuani.
Pimeää.
En ketään nää.
Nukkuuko lie kylä.
Raitti autio ja tyhjä.
Luonnnon kuneus mykistää.
Onko tämä totta.
Kaikki tämä kauneus.
Hiljaisuus.
Aamun raukeus.
Saan olla onnellinen.
Saan nauttia.
Ei kiire minnekään.
Ajatukset vain vierähtää.
Jonnekin kaukaisuuteen.
Olisiko hän.
Tuo päivieni kimallus.
Sydämeni rakkaus.
Omalla raitillaan.
Nauttimassa elämän ihanuudesta.
Kuljen polkuani.
Pimeää.
En ketään nää.
Nukkuuko lie kylä.
Raitti autio ja tyhjä.
Luonnnon kuneus mykistää.
Onko tämä totta.
Kaikki tämä kauneus.
Hiljaisuus.
Aamun raukeus.
Saan olla onnellinen.
Saan nauttia.
Ei kiire minnekään.
Ajatukset vain vierähtää.
Jonnekin kaukaisuuteen.
Olisiko hän.
Tuo päivieni kimallus.
Sydämeni rakkaus.
Omalla raitillaan.
Nauttimassa elämän ihanuudesta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
kirpeässä ja raikkaassa aamussasi, se taitaakin
olla enemmälti siellä sytämmessä luulen.
Tykkään ihan älyttömästi näistä runoistasi,
joihin poimit luonnosta pirtsakkaita mausteita
niin kuin tähänkin.
Ole onnellinen ja nauti rakkaudestasi, sehän se
meidän tukipilarimme on arjen harmaudessa.
täynnänsä kauneutta,
rakastuneen naisen sydän
näkee ja tuntee kauneuden,
ole onnellinen ja nauti
elämän ihanuudesta rakas ystäväin~~
ihana runo~~kiitos~~ :)