Minulla on ongelma: valmistun keväällä ammattikoulusta. Tammikuussa 2010 suuntaan nokkani kohti Rovaniemeä, armeijan harmaisiin, joissa aion viettää
vuoden mikäli vain suinkin mahdollista. Tämä siksi, koska olen käynyt koulut päin persettä, joka taas ei johdu siitä, että olisin tyhmä, tai laiskakaan. Syitä ei tässä kannata ruveta setvimään.
Niin, se varsinainen ongelma on, että mitä tekisin ajan ennen armeijaa? Olen kaiken kussut ja keskihyvillä papereilla valmistun Ammattikoulusta, jossa muutamia lukio-opintojakin suoritin tutkintoni rinnalla.
Peruskoulu tuli käytyä heikosti. Hyviä puolia tässä periodissa ennen tätä pistettä on se, että lätkää tuli pelattua täysillä ja elämästä nautittua :) stressitöntä elämää siis.
Ammattikoulun puolella loppua kohden olen ottanut itseäni niskasta kiinni ja alkanut edes jollain asteella hommiin.
Ja näin tämäkin postaus lähtee rönsyilemään, joten eiköhän oteta se kysymys taas esille, eli; mitä tekisin ennen armeijaa?
Onko kellään ehdotuksia? Töitä kaupan kassalla? Lyhyitä koulutuksia/kursseja, joista hyötyä elämälle? Ulkomailla opiskelu(miten ja missä mahdollista?)?
Toinen on se, että tässä tilanteessa, jossa koulu on jo miltei käyty, olen työharjoittelun ohella illat vapaana, jolloin "turha" olo taas iskee, en keksi mitään järkevää tekemistä, kun itseni ajottainen sivistäminen ja kuntosalilla pyöriminen normaalin sosiaalsien elämän lisäksi.
Olen lusmuilullani velkaa monen ihmiselämän työpanoksen, joten nyt niitä ideoita kehiin, miten saisin kehitettyä itseäni ihmisenä ja pääsisin eroon ainaisesta saamattomuudesta.
vuoden mikäli vain suinkin mahdollista. Tämä siksi, koska olen käynyt koulut päin persettä, joka taas ei johdu siitä, että olisin tyhmä, tai laiskakaan. Syitä ei tässä kannata ruveta setvimään.
Niin, se varsinainen ongelma on, että mitä tekisin ajan ennen armeijaa? Olen kaiken kussut ja keskihyvillä papereilla valmistun Ammattikoulusta, jossa muutamia lukio-opintojakin suoritin tutkintoni rinnalla.
Peruskoulu tuli käytyä heikosti. Hyviä puolia tässä periodissa ennen tätä pistettä on se, että lätkää tuli pelattua täysillä ja elämästä nautittua :) stressitöntä elämää siis.
Ammattikoulun puolella loppua kohden olen ottanut itseäni niskasta kiinni ja alkanut edes jollain asteella hommiin.
Ja näin tämäkin postaus lähtee rönsyilemään, joten eiköhän oteta se kysymys taas esille, eli; mitä tekisin ennen armeijaa?
Onko kellään ehdotuksia? Töitä kaupan kassalla? Lyhyitä koulutuksia/kursseja, joista hyötyä elämälle? Ulkomailla opiskelu(miten ja missä mahdollista?)?
Toinen on se, että tässä tilanteessa, jossa koulu on jo miltei käyty, olen työharjoittelun ohella illat vapaana, jolloin "turha" olo taas iskee, en keksi mitään järkevää tekemistä, kun itseni ajottainen sivistäminen ja kuntosalilla pyöriminen normaalin sosiaalsien elämän lisäksi.
Olen lusmuilullani velkaa monen ihmiselämän työpanoksen, joten nyt niitä ideoita kehiin, miten saisin kehitettyä itseäni ihmisenä ja pääsisin eroon ainaisesta saamattomuudesta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Työnteosta on aina hyötyä, varsinkin rahapussille. Kannattaa siis hankkia työpaikka, vaikka osapäiväinenkin.
Iltaisin sinun kannattaa mennä aikuislukioon opiskelemaan. Paranna peruskoulutodistustasi ja suorita lisää lukion kursseja. Se on hyvä harrastus, ja niistä saattaa olla hyötyä jatkossakin. Piilevä nerous saattaa putkahtaa esiin.
Ei muuta kuin ottamaan yhteyttä lähimmän aikuislukion kansliaan ennen kuin joululomat alkavat.
lähtisitkin ulkomaille töihin ja reissaamaan. avartaa kummasti näkökulmia elämään, kun näkee erilaisia kulttuureja ja ihmisiä yms.
Paras olisi tietenkin, ku saisit töitä siihen asti kunnes lähdet armeijaan, ja vielä koulutustasi vastaavaa! Jos kuitenkin ei ota onkeen mikään, niin entä työpajat ja nuorisoverstaat (riippuen paikkakunnasta, millä nimellä ko. puljut pyörii), ovat kuitenkin juuri armeijaan lähtevien suosiossa, jos ei töitä löydy.
Tyäpajoissa keskitytään tekemiseen, ja jos vielä liippaa omaa koulutusta läheltä, niin sen parempi. Ja näissä pajoissa keskitytään tukemaan tulevaa työ tai jatkokoulutusuraa.
kannattaa harkita.