Mitä tarkoittaa kun kaavassa kerroluvuksi on merkitty 3/4 kI, alleviivattuna? Tuo alleviivaus tarkoittaa ilmeisesti että kyseessä on ehdottomasti käytettävä kerrosluku, mutta mitä se siis käytännössä tarkoittaa?
Kerrosluku
Tietämätön
61078
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
ja siellä esim. asemakaava-arkkitehdiltä, kaavoituspäälliköltä, asiakaspalvelusta
Voisi olla esim.: Yksikerroksinen, jonka alle saa rakentaa pinta-alaltaan 3/4 verran.
Esim. 90m² maantasossa tai hieman upotettuna ja 120m² sen päällä.
Kannattaa varmistaa, kaavamerkinnöissä on vaihtelua kaupungeittain.
varmistaminen kannattaa, kunnissa on "ikivanhoja" kaavoja.
Mutta tarkkaan ottaen ... "murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi."
Alleviivaus tarkoittaa määräyksen ehdottomuutta.
Pyhätehdin laskelma menee oikein.
Kysyjälle tiedoksi: Tämä merkintä ei takuulla esiinny tasamaatonteilla vaan rinnealueilla, ja määräyksen tarkoituksena onkin, ettei tarpeettomasti rinteitä pengerretä.
Eli kuten talotehdas suunnittelijoineen yleensä; koverretaan ja pengerretään rinteeseen iso tasainen alue, johon mökki lyödään pystyyn! Tai tehdään korkea betonikellari/perustus, jonka päälle puu-/hirsitalopaketti kasataan. Ei siis näin, vaan ...
Tehtävä aito rinnetalo, jossa pääkäyttötarkoituksen (asuminen) mukaisia tiloja on kellarin tasossa tuo 3/4 osaa. Tämänkaltaisella ratkaisulla talo istuu heti paljon "nätimmin" rinteeseen, verrattuna em "maansiirtoratkaisuihin".
Esimerkkitapauksessa kellarin tasoon kannattanee jo kustannussyistä rakentaa rinnettä vasten olevat tilat "kellaritiloiksi" eli 30 m2.
Muistettava myös määräykset asuinhuoneen lattiapinnan tasosta, ja yleesä palomääräykset.
Tuo "hieman upotettuna" tarkoittaa muita kuin huoneen pääikkunaseinän takana olevan lattiapinnan korkeusasemaa!
Nämä kaikki ovat paremminkin juuri pääsuunnittelijan/suunnittelijan murheita, ja kertakäyttö/itsesunnittelijat ovat varmasti hetipian törmäyskurssilla rakennusvalvonnassa.
Tarkoitan tällä sitä, ettei pidä kuvitella itsestään ja omaluomastaan talosta (jos sen yleensä saa piirretyksi*) liikoja, kaikki on jo "keksitty" sekä "nähty", ja erikoisuudentavoittelu ilman ammattitaitoa on typeryyttä!
* kuultuja selityksiä: Kyllähän MINÄ suunnitella osaan, mutta en osaa piirtää!"
Kyllä on näkynyt tasamaallakin. Tällöin on ollut kyseessä kylläkin kerrostalotontti, jolloin 'muita kuin pääkäyttötarkoituksen mukaisia' tiloja on enemmänkin. Mahd. autotallit, varastot, väestönsuoja jne. Samoin kerrostalon maantasokerroksessa voi olla tarvetta läpikäynneille, porttikongeille yms.
Kyseessä on kuitenkin kai jonkinlainen jäänne ajoista jolloin tehtiin 'maanpäällinen kellarikerros'. Aivan turhaa.
Ajatuksesi rinnetaloista kuulostivat ihan oikeilta.
Ajatukset rinnetaloista ovat oikeita, mutta yritäpäs ajaa ne täällä Keski/KEPU -Suomessa niinsanotusti sisään. Kuntien rakennustarkastajat laulavat niiden lauluja, keiden leipää syövät, ja ovat muutenkin hampaattomia; isäntämiehillä kun on sellainen käsitys, "että kyllä omalle mualle suap` rakentoo sellasen talon ku` haluaa."
Piti oikein tarkistaa tuo kerroksen tulkinta tästä uudesta selkeyttävästä "Ympäristöoppaasta 72".
Kerroksen tulkinnasta kiinnostuneiden kannattaa katsoa kohta "2.3 Maanpäällisyys"; kysymys on rakennusoikeuden laskemisesta.
Uuden MRL:n mukaan on vain ullakko, kerros ja kellarikerros. Keroksia tai keellarikerroksia voi olla tieysti useita. Ja jottei asia olisi aivan yksinkertainen, kerros ja kellarikerros voi olla rakennuksessa samassa tasossa.
Esim. pääkaupunkiseudulla oli ainakin ennen erilaisia tulkintoja, joita nyt kai saadaan oppaan avulla yhtenäistettyä?
Jo tämän tekstin perusteella voi maallikkokin huomata asioiden konstikkuuden; olin vast´ìkään seminaarissa, jossa talousalueen rakennustarkastajillekin oli monta pähkinää purtavaksi tämän asian tiimoilta.
Juu ja jos asia olisi viläkin yksinkertaisempi niin kannattaa muistaa että jos kaava oli voimassa vanhan lain aikaan niin se on edelleen voimassa vanhan lain mukaisesti ja uuden lain tarkoittamat kerrosalan laskemiset ovat voimassa kun kaava on tullut voimaan uuden lain hyväksymin jälkeen. Noin pääpiirteissään.