onko nurkilla väliä

...tosin on aika harvinainen, koskapa se on paljon kalliimpi kuin paneliseinä. Joillakin valmistajilla - ei kaikilla - on mahdollisuus tehdä kapoisemmasta hirrestä väliseinä, joa liittyy ulkoseinään lohenpyrstöllä, mutta noita ei ole paljoa markkinoilla näkynyt. Siksi hirsitaloissa käytetään nykyisin aika usein följäreitä - siis niitä pystypuita.

Rauno Kangas kirjoitti:

...tosin on aika harvinainen, koskapa se on paljon kalliimpi kuin paneliseinä. Joillakin valmistajilla - ei kaikilla - on mahdollisuus tehdä kapoisemmasta hirrestä väliseinä, joa liittyy ulkoseinään lohenpyrstöllä, mutta noita ei ole paljoa markkinoilla näkynyt. Siksi hirsitaloissa käytetään nykyisin aika usein följäreitä - siis niitä pystypuita.

... joissa on sisäpuolella päässä karaura, johon väliseinäkara liittyy, paneeliseinän. Näin siis pitkänurkkataloissa. Ulkoapäin ei (ainakaan helposti) näe onko pelkät natsat vai ihka oikea hirsinen väliseinä.

völjari kirjoitti:

... joissa on sisäpuolella päässä karaura, johon väliseinäkara liittyy, paneeliseinän. Näin siis pitkänurkkataloissa. Ulkoapäin ei (ainakaan helposti) näe onko pelkät natsat vai ihka oikea hirsinen väliseinä.

...tarvitsee tuen? Jos olohuoneen pitkä seinä on 8m pitkä, pitääkö siihen laittaa keskelle tuollainen pilari?

hanna kirjoitti:

...tarvitsee tuen? Jos olohuoneen pitkä seinä on 8m pitkä, pitääkö siihen laittaa keskelle tuollainen pilari?

Pitkä lamellihirsiseinä pullistuu aina hieman ulospäin ajan kanssa. Risteävä väliseinä tai völjari estää tätä jonkin verran.
Pullistuminen on lievää, vain muutamia millejä, korkeintaan pari senttiä, eikä se yleensä haittaa paljon. Se johtuu siitä, että huoneilman kosteus on eri kuin ulkoilman kosteus, seinä on talvella sisäpuolelta kuivempi kuin ulkopuolelta, ulkopuoli turpoaa ja siitä pullistuma.

hanna kirjoitti:

...tarvitsee tuen? Jos olohuoneen pitkä seinä on 8m pitkä, pitääkö siihen laittaa keskelle tuollainen pilari?

En muista ulkoa, mitä RT kortti sanoo mutta hyvä nyrkkisääntö on että 20 seinä-m2 suuruinen seinä tarvitsee lisätuen, esimerkiksi ristinurkka, följari, yms.

völjari kirjoitti:

En muista ulkoa, mitä RT kortti sanoo mutta hyvä nyrkkisääntö on että 20 seinä-m2 suuruinen seinä tarvitsee lisätuen, esimerkiksi ristinurkka, följari, yms.

ristinurkka, följäri tms pitäs olla 4m välein.

Eniten tuohon vaikuttaa seinän korkeus ja hirren paksuus. Rimpula hirsi ei pysy kuosissa jos seinän pituus esim tuo 8m ilman jotain tukea. Oikein isolla hirrellä tilanne on toinen. Syynä tähän on kuormitukset.

Hyvä huomio on myös se, että haluaako niitä katkoksia väliin vai ei. Usein rajana on 12m jolloin hirsi katkaistaan ~11500mm mittaiseksi ja jos tuossa ei ole ristinurkkaa tai följäriä niin sauma jää näkyviin. Liitoksia suositellaan olevaan enintään 3hirttä päällekkäin eli pitkällä seinällä ilman mitään tulee noita saumakohtiakin sitten useampia ja samalla myös natsoja/följäreitä

Tämä ei ole ongelma niinkään suomessa mutta ulkomaalaisille tuo voi olla tosi hankala selittää, että menee perille miksi följäreitä ja natsoja on pakko käyttää.

sanoo, että kirjoitti:

ristinurkka, följäri tms pitäs olla 4m välein.

Eniten tuohon vaikuttaa seinän korkeus ja hirren paksuus. Rimpula hirsi ei pysy kuosissa jos seinän pituus esim tuo 8m ilman jotain tukea. Oikein isolla hirrellä tilanne on toinen. Syynä tähän on kuormitukset.

Hyvä huomio on myös se, että haluaako niitä katkoksia väliin vai ei. Usein rajana on 12m jolloin hirsi katkaistaan ~11500mm mittaiseksi ja jos tuossa ei ole ristinurkkaa tai följäriä niin sauma jää näkyviin. Liitoksia suositellaan olevaan enintään 3hirttä päällekkäin eli pitkällä seinällä ilman mitään tulee noita saumakohtiakin sitten useampia ja samalla myös natsoja/följäreitä

Tämä ei ole ongelma niinkään suomessa mutta ulkomaalaisille tuo voi olla tosi hankala selittää, että menee perille miksi följäreitä ja natsoja on pakko käyttää.

kun rakennetaan pystyhirrestä.Hirret alle 3m.
Rakenne pysyy kasassa eikä tarvitse huolehtia painumisesta.

pystyhirsinikkari kirjoitti:

kun rakennetaan pystyhirrestä.Hirret alle 3m.
Rakenne pysyy kasassa eikä tarvitse huolehtia painumisesta.

kuivuvat,niin miten siinä pystyhirressä se rako käyttäytyy, eiköhän se puu ajan mittaa kuitenkin hieman muuta muotoaan, vakahirsikin painuessaaan laskeutuu...

pystyhirsinikkari kirjoitti:

kun rakennetaan pystyhirrestä.Hirret alle 3m.
Rakenne pysyy kasassa eikä tarvitse huolehtia painumisesta.

täytyyhän pystyhirsirakenteessa laittaa völjari vaakaan...?

pystyhirsinikkari kirjoitti:

kun rakennetaan pystyhirrestä.Hirret alle 3m.
Rakenne pysyy kasassa eikä tarvitse huolehtia painumisesta.

miten niistä saadaan tiiviit, en muutenkaan ymmärrä miksi laittaa hirsi pystyyn, ensinnäkin sehän on ruman näköinen, toiseksi en vaan ymmärrä miksi sellanen on keksitty, hirsitalo on hirsitalo, eikä mikään pystypölkky kyhäys.
Ei sitä hirsitaloksi voi sanoa,..

Kake vaan kirjoitti:

Pitkä lamellihirsiseinä pullistuu aina hieman ulospäin ajan kanssa. Risteävä väliseinä tai völjari estää tätä jonkin verran.
Pullistuminen on lievää, vain muutamia millejä, korkeintaan pari senttiä, eikä se yleensä haittaa paljon. Se johtuu siitä, että huoneilman kosteus on eri kuin ulkoilman kosteus, seinä on talvella sisäpuolelta kuivempi kuin ulkopuolelta, ulkopuoli turpoaa ja siitä pullistuma.

kun se ei oo oikeata hirttä, vaan keinotekoista liimahirttä, niin siitä johtuu pullistelu.

pystyhirressä naaraspontit 15mm syvät ja 6,7mm leveät ja niissä urissa liitospala 6,5mm x 38mm joten varaa on kyllä hirren elää omaa elämäänsä.
Hirsien välissä 10mm tyhjä tila joka täytetään eristeellä.
Nurkkia ei olekkaan koska viimeinen hirsi jatkuu vaan toiseen suuntaan.Eli naaraspontit ovatkin vierekkäisillä sivuilla ja taas seinä jatkuu.
Jos katsellaan vanhoja hirsitaloja niin Pystylaudoitus niihin on kaikkiin laitettu jälkeenpäin joten ulkonäkö on samanlainen.Jos katsellaan vielä perinteistä puurakentamista niin ulkovuorin lautojen asento on lähes 80% pystyssä.Tästä syystä en katso että hirrenkään tarvitsisi olla vaakassa koska paljon ongelmia poistuu kun hirret asennetaan pystyyn.
Makuasioista on turha kiistellä-toinen tykkää äitistä ja toinen tyttärestä.
Aikoinaan tein kyllä perinteisestä vaakahirrestä mutta jo silloin ajattelin että onkohan tässä mitään järkeä.Muutamia vuosia kehittelin rakennustekniikkaa ja kahden vuoden kokemuksella tiedän että toimii loistavasti eikä mitään ongelmia ole ollut.
Rakennuksen suunnittelu on helppoa ja suunnitelmia voi vaikka vaihtaa vielä rakennusvaiheessa jos vaikka ikkuna ei olisikkaan hyvässä paikassa piirustuksissa .Sen voi pystytysvaiheeessakin vielä muuttaa koska hirret ovat samanlaisia eikä niitä tarvitse numeroida etukäteen.
Nyt menen lämmittämään pystyhirsisaunaa.

pystyhirsinikkari kirjoitti:

pystyhirressä naaraspontit 15mm syvät ja 6,7mm leveät ja niissä urissa liitospala 6,5mm x 38mm joten varaa on kyllä hirren elää omaa elämäänsä.
Hirsien välissä 10mm tyhjä tila joka täytetään eristeellä.
Nurkkia ei olekkaan koska viimeinen hirsi jatkuu vaan toiseen suuntaan.Eli naaraspontit ovatkin vierekkäisillä sivuilla ja taas seinä jatkuu.
Jos katsellaan vanhoja hirsitaloja niin Pystylaudoitus niihin on kaikkiin laitettu jälkeenpäin joten ulkonäkö on samanlainen.Jos katsellaan vielä perinteistä puurakentamista niin ulkovuorin lautojen asento on lähes 80% pystyssä.Tästä syystä en katso että hirrenkään tarvitsisi olla vaakassa koska paljon ongelmia poistuu kun hirret asennetaan pystyyn.
Makuasioista on turha kiistellä-toinen tykkää äitistä ja toinen tyttärestä.
Aikoinaan tein kyllä perinteisestä vaakahirrestä mutta jo silloin ajattelin että onkohan tässä mitään järkeä.Muutamia vuosia kehittelin rakennustekniikkaa ja kahden vuoden kokemuksella tiedän että toimii loistavasti eikä mitään ongelmia ole ollut.
Rakennuksen suunnittelu on helppoa ja suunnitelmia voi vaikka vaihtaa vielä rakennusvaiheessa jos vaikka ikkuna ei olisikkaan hyvässä paikassa piirustuksissa .Sen voi pystytysvaiheeessakin vielä muuttaa koska hirret ovat samanlaisia eikä niitä tarvitse numeroida etukäteen.
Nyt menen lämmittämään pystyhirsisaunaa.

lukemia " pystyhirressä naaraspontit 15mm syvät ja 6,7mm leveät".Mitä jos naaraspontti on 16m syvä ja 7,2mm leveä, onko se enää pystyhirsi? Spekseille sama, koska voin sanoa, että hukkaan meni sillä tuo on tosi vanha systeemi eikä se ole lyönyt läpi.

pystyhirsinikkari kirjoitti:

pystyhirressä naaraspontit 15mm syvät ja 6,7mm leveät ja niissä urissa liitospala 6,5mm x 38mm joten varaa on kyllä hirren elää omaa elämäänsä.
Hirsien välissä 10mm tyhjä tila joka täytetään eristeellä.
Nurkkia ei olekkaan koska viimeinen hirsi jatkuu vaan toiseen suuntaan.Eli naaraspontit ovatkin vierekkäisillä sivuilla ja taas seinä jatkuu.
Jos katsellaan vanhoja hirsitaloja niin Pystylaudoitus niihin on kaikkiin laitettu jälkeenpäin joten ulkonäkö on samanlainen.Jos katsellaan vielä perinteistä puurakentamista niin ulkovuorin lautojen asento on lähes 80% pystyssä.Tästä syystä en katso että hirrenkään tarvitsisi olla vaakassa koska paljon ongelmia poistuu kun hirret asennetaan pystyyn.
Makuasioista on turha kiistellä-toinen tykkää äitistä ja toinen tyttärestä.
Aikoinaan tein kyllä perinteisestä vaakahirrestä mutta jo silloin ajattelin että onkohan tässä mitään järkeä.Muutamia vuosia kehittelin rakennustekniikkaa ja kahden vuoden kokemuksella tiedän että toimii loistavasti eikä mitään ongelmia ole ollut.
Rakennuksen suunnittelu on helppoa ja suunnitelmia voi vaikka vaihtaa vielä rakennusvaiheessa jos vaikka ikkuna ei olisikkaan hyvässä paikassa piirustuksissa .Sen voi pystytysvaiheeessakin vielä muuttaa koska hirret ovat samanlaisia eikä niitä tarvitse numeroida etukäteen.
Nyt menen lämmittämään pystyhirsisaunaa.

että mulla itellä on runkona vanha kehikko jossa pysty/vaaka/pysty laudoitus joka on ihan erinäköinen kuin pystyhirsi. Joten ei ole kaikkiin laitettu, ei lähellekkään.

pystyhirsinikkari kirjoitti:

pystyhirressä naaraspontit 15mm syvät ja 6,7mm leveät ja niissä urissa liitospala 6,5mm x 38mm joten varaa on kyllä hirren elää omaa elämäänsä.
Hirsien välissä 10mm tyhjä tila joka täytetään eristeellä.
Nurkkia ei olekkaan koska viimeinen hirsi jatkuu vaan toiseen suuntaan.Eli naaraspontit ovatkin vierekkäisillä sivuilla ja taas seinä jatkuu.
Jos katsellaan vanhoja hirsitaloja niin Pystylaudoitus niihin on kaikkiin laitettu jälkeenpäin joten ulkonäkö on samanlainen.Jos katsellaan vielä perinteistä puurakentamista niin ulkovuorin lautojen asento on lähes 80% pystyssä.Tästä syystä en katso että hirrenkään tarvitsisi olla vaakassa koska paljon ongelmia poistuu kun hirret asennetaan pystyyn.
Makuasioista on turha kiistellä-toinen tykkää äitistä ja toinen tyttärestä.
Aikoinaan tein kyllä perinteisestä vaakahirrestä mutta jo silloin ajattelin että onkohan tässä mitään järkeä.Muutamia vuosia kehittelin rakennustekniikkaa ja kahden vuoden kokemuksella tiedän että toimii loistavasti eikä mitään ongelmia ole ollut.
Rakennuksen suunnittelu on helppoa ja suunnitelmia voi vaikka vaihtaa vielä rakennusvaiheessa jos vaikka ikkuna ei olisikkaan hyvässä paikassa piirustuksissa .Sen voi pystytysvaiheeessakin vielä muuttaa koska hirret ovat samanlaisia eikä niitä tarvitse numeroida etukäteen.
Nyt menen lämmittämään pystyhirsisaunaa.

Minulla ensi syksynä tarkoitus rakentaa hirsimökki.kiinnostaa kovasti pystyhirsi.En ole kaavoihin kangistunut enkä halua rakentaa samanlaista kuin entinen oli joka ei osoittautunut hyväksi.
Kaksikymmentä vuotta sitten rakennutin hirsimökin mutta olen myynyt sen pois ja nyt olisi ajankohtainen uusi mökki.
Mistä saan yhteystietosi?

pystyhirsinikkari kirjoitti:

pystyhirressä naaraspontit 15mm syvät ja 6,7mm leveät ja niissä urissa liitospala 6,5mm x 38mm joten varaa on kyllä hirren elää omaa elämäänsä.
Hirsien välissä 10mm tyhjä tila joka täytetään eristeellä.
Nurkkia ei olekkaan koska viimeinen hirsi jatkuu vaan toiseen suuntaan.Eli naaraspontit ovatkin vierekkäisillä sivuilla ja taas seinä jatkuu.
Jos katsellaan vanhoja hirsitaloja niin Pystylaudoitus niihin on kaikkiin laitettu jälkeenpäin joten ulkonäkö on samanlainen.Jos katsellaan vielä perinteistä puurakentamista niin ulkovuorin lautojen asento on lähes 80% pystyssä.Tästä syystä en katso että hirrenkään tarvitsisi olla vaakassa koska paljon ongelmia poistuu kun hirret asennetaan pystyyn.
Makuasioista on turha kiistellä-toinen tykkää äitistä ja toinen tyttärestä.
Aikoinaan tein kyllä perinteisestä vaakahirrestä mutta jo silloin ajattelin että onkohan tässä mitään järkeä.Muutamia vuosia kehittelin rakennustekniikkaa ja kahden vuoden kokemuksella tiedän että toimii loistavasti eikä mitään ongelmia ole ollut.
Rakennuksen suunnittelu on helppoa ja suunnitelmia voi vaikka vaihtaa vielä rakennusvaiheessa jos vaikka ikkuna ei olisikkaan hyvässä paikassa piirustuksissa .Sen voi pystytysvaiheeessakin vielä muuttaa koska hirret ovat samanlaisia eikä niitä tarvitse numeroida etukäteen.
Nyt menen lämmittämään pystyhirsisaunaa.

Eikö pystyhirsiä yhdistä toisiinsa muu kuin tuo ponttirakenne?

völjari kirjoitti:

Eikö pystyhirsiä yhdistä toisiinsa muu kuin tuo ponttirakenne?

Mitään muuta ei tarvita. Jokainen hirsi on ala ja yläpäästään kiinni omissa ala ja yläpuissaan.
Niissäkin oma ponttirakenne.
Hirsi on lamellihirttä joten kiertyminen ja eläminen on saatu minimiin.
Uudistusmieliselle ota yhteyttä [email protected]

mainita sellanen kirjoitti:

että mulla itellä on runkona vanha kehikko jossa pysty/vaaka/pysty laudoitus joka on ihan erinäköinen kuin pystyhirsi. Joten ei ole kaikkiin laitettu, ei lähellekkään.

tuollainen lautahässäkkä on.