...TAI ETTEI HÄNTÄ OLE OLEMASSA?
Silloin kun kuolee.
Entäpä jos Hän on olemassa?
Silloin uskovat pääsevät Taivaaseen ja ei-uskovat eivät.
Entä jos Häntä ei ole olemassa?
Silloin kukaan ei mene minnekään.
Oletko 100% varma Jumalan olemassolemattomuudesta?
Ja jos Jumala onkin niin oletko kuollessasi häviäjän vai voittajan puolella?
Silloin kun kuolee.
Entäpä jos Hän on olemassa?
Silloin uskovat pääsevät Taivaaseen ja ei-uskovat eivät.
Entä jos Häntä ei ole olemassa?
Silloin kukaan ei mene minnekään.
Oletko 100% varma Jumalan olemassolemattomuudesta?
Ja jos Jumala onkin niin oletko kuollessasi häviäjän vai voittajan puolella?
Vastaukset 21
Vanhimmat
..Minulla on omat vahvat mielipiteeni..Kirkossa suomalaiset ovat aina niin uskovaisia,mutta kotiin päästyään uskovat mihin haluavat.Minä uskon että ihminen on luonut jamalan eikä toistepäin. Toisaalta niillä jotka uskovat jumalaan on omat perustelunsa asialle.Luulempa että he enemmänkin uskovat sen sydämessään kuin tuntisivat jotain suurta voimaa tuolla pilvissä..vaikea tätä asiaa on munkin pohtia,kun en itsekkään tiedä mihin uskoa..?
yhdyn _ennan puheen kanssa.. Ihmiset ovat luoneet jumalan ei toisinpäin. MUTTA usko siihen on luonut jotain kummalista-sillä on parantavia voimia ja mitä vielä :) Mutta se on vain USKO johonkin..Ihmiskunnan luotu hengellinen yhteys.. Vain tyhmyrit sanovat että siihen PITÄÄ uskoa.Kun ihminen tuntee tarvetta se uskoo.. Ja se voi toimia kun toivo ja usko ovat powerfull enough. Joten on olemassa TARVE ja sen tarpeeksi on luotu HENKILÖ (ihmisen näköinen ,koska kuka toinen voi vielä ymmärtää meidän laija ;-)
Mä itse en usko jumalaan mutta joskus sittenkin rukoilen ,kun tuntuu että mikään muu enää ei auta.
...uskoisit kommunismiin.Aattele kuinka hienoa ois asua maailmassa, jossa kaikki on yhteiskuntakoneiston osasia.
KAIKKIEN MAIDEN PROLETARIAATIT, LIITTYKÄÄ YHTEEN!
kun kuolee.. Itse en usko taivaaseen menoon mutta mulla on toinen vettä pidävä USKO että kun me kuollaan me odotetaan jossain universumissa omaa aikaa palatakseen . Kun syntyy uusi vauva sitten juuri mä voin olla se,kuka pääsee sen hengeksi :) To live a new life..to get a second chance. (anteeksi-mun suomi on huono) Se voi tapahtua aivan seuraavalla hetkellä ja kukas tietää missä paikassa Maalla ,mutta voi myös ottaa aikaa ja sitten väliajalla mä saan seurata rakkaita,kuka ovat jääneet taaksepäin :)
Jos mietit oletko kuollessasi voittajan vaiko häviäjän puolella olet omassa uskossasi ja moraalissasi itsestä Paholaisesta.
En minun tarvitse sitä miettiä, tiedän olevani voittajan puolella. Kysyin sitä muilta, luehan tekstini uudelleen.
Minun Herrani on Jeesus Kristus ja tehtäväni on levittää evankeliumia.
Onneksi minä en ole noin paska kuin sinä.
...pelastun.
...luulet vain pelastuvasi.
Mutta! Eihän uskovaisten kanssa auta kinastella.
mistäs olet varma,että juuri SINÄ olet voittaja?!?! hmmm?!?! mitäs jos tuonpuoleisessa onkin erilainen nokkimajärjestys; saatana hallitsee???tai vaikka allah?!?!? mistä sinä,pieni, onnettoman aivopesty ihminen,voit tietää,että juuri sinä olet oikeassa?!?!
Koska Raamattu kertoo sen.
...MINUN RAAMATUSSANI EI SANOTA NOIN!
Jumala on sinulle ja minulle liian suuri ja ylhäinen ja siksi me emme voi löytää häntä mutta Herra on löytänyt meidät pojassaan Jeesuksessa ja Hän tulee sinulle etkä sinä mene Hänen luoksensa ja saat luottaa että katuvainen saa armon ja tulet tuntemaan Jumalan ja lopulta sinäkin pääset kanssani pois tästä pahasta maailmasta.
Ja toinen aamen.
Niin, eihän uskontoa voi järjellä ymmärtää. Kaikkien (ainakin kaikkien suurien) uskontojen "pyhissä" teksteissä on ristiriitaisuuksia, ja tämä tekee niistä järjenvastaisia. Nimittäin: Jos vaikka jossain tieteen teoriassa on yksikin ristiriitaisuus, se tekee koko teoriasta humpuukia. Ja uskontojen teksteissä on ristiriitaisuuksia roppakaupalla.
Uskontoa ei voikaan perustella järjen avulla, vaan tunteen ("minusta vaan nyt tuntuu hyvältä uskoa"). Uskontohan tuo turvallisuuden tunnetta, tyydyttää ihmisten tarvetta mystiikkaan jne. Ihmisellä on tarve uskoa eikä uskonnoista varmaankaan tulla koskaan pääsemään eroon, vaikka niiden opetukset ovatkin valheita.
Jonkin maailmankaikkeuden luojan olemassaolo sinällään ei ole järjenvastaista, mutta äärimmäisen epätodennäköistä kylläkin.
Ei ole mitään syytä olettaa, että jumala(t) olisi(vat) olemassa, saatikka sitten juuri kristinuskon. Tunnustava kristitty sulkee silmänsä muilta vaihtoehdoilta. Maailmassa on kuitenkin tuhansia eri uskontoja, eikö ole aivan yhtä mahdollista, että jokin muista uskonnoista on lopulta 'oikeassa'?
Tunnustava kristitty ei huomioi todennäköisyyksiä viestissään, aivan yhtä lailla hänen kannattaisi varmuuden vuoksi palvella kaikkia muitakin maailman uskontojen jumalia siinä toivossa, että näiden uskontojen harjoittajien antamat lupaukset pitäisivät paikkansa. Kaikkien uskontojen kohdalla on varmasti olemassa se äärettömän pieni todennäköisyys, että juuri ne sattuisivat olemaan 'oikeassa'. Kristinuskon jumalaan uskominen olisi toki järkevää, jos olisi mahdollista todistaa, että juuri kristinuskon jumala todennäköisesti on olemassa. Tätä tunnustava kristitty valitettavasti ei tee, mikä on toki ymmärrettävää.
Jos oletetaan, että todennäköisyys jokaisen uskonnon kohdalla on yhtä pieni, kannattaanee valita uskonto, joka lupaa parhaimmat edut suhteessa vaadittuun vaivannäköön. Olen melko varma, että kyseessä ei ole kristinusko. Toisaalta olisi myös järkevää yrittää maksimoida todennäköisyys valitsemalla useita uskontoja. Tämä ei valitettavasti ole kovin pitkälle mahdollista, uskonnoilla kun on paha tapa tuomita kaikki muihin uskontokuntiin kuuluvat.
Toki joku saattaa ymmärtää, ettei kannata tuhlata energiaa äärimmäisten epätodennäköisten tapahtumien ennakointiin. Miksi nähdä vaivaa luvatun ikuisen elämän saavuttamiseksi, kun siitä ei ole mitään takeita.
Entä jos kristinuskon jumala onkin olemassa? Silloin minusta tulee marttyyri. Teidän absoluuttisen hyvä ja oikeudenmukainen jumalanne nimittäin kiduttaisi minua ikuisesti, koska olisin hänen kanssaan eri mieltä hänen olemassaolostaan. Jukka Korpelan Pienehkön sivistyssanakirjan ( http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/ ) marttyyri tarkoittaa seuraavaa:
syyttömästi kärsivä t. sellaisena esiintyvä henkilö; vakaumuksensa takia kärsivä ihminen; uskonsa tähden kuolemaan mennyt (kristitty) ihminen, veritodistaja ¶ Alkuperäisin merkitys on viimeksi mainittu. Sanaa käytetään nykyisin usein ivallisessa merkityksessä ("esiintyä marttyyrina" tms.).
Mielestäni on varsin kohtuullista kutsua säälittävän pikkumaisen jumalanne takia ikuisesti kärsivää määritelmän perusteella marttyyriksi.
Juuri näin.Need to say more?
...jos vaikka haluisi päästä Taivaaseen.
Ai niin, ethän sä taida uskoa sen olemassaoloon.
Kuollessasi tiedät onko se olemassa.
Jumalaa en ole koskaan nähnyt.
En ole kuullut Hänen ääntään.
MUTTA
Olen puhunut Hänen kanssaan suoraan.
Hän on vastannut kysymyksiini.
Olen esittänyt vastakysymyksiä.
Hän vastasi joka kerta.
Ne eivät olleet rukousvastauksia.
Hän vastasi sanoin, juuri siinä hetkessä.
Se oli pelottavaa...
Mutta silti niin ihanaa.
Tiedän miltä tuntuu kun Hän puhuttelee.
Tiedän, ETTÄ Hän ON olemassa.
Ei ole minun tehtäväni saada sinua uskomaan.
"Oletko 100% varma Jumalan olemassolemattomuudesta? "
Oletko 100% varma joulupukin olemattaolemattomuudesta? Joulupukista sentään on havaintoja.
Trollihan sinä olet, tai täysin vajaa-älyinen.
Jos katsot ympärillesi näet kaikkialla Jumalan
läsnäolon. Katso itseäsi, olet ihmeellisesti luotu. Kukapa osaisi tehdä sellaisen hienon luomuksen muu kuin Jumala. Emme me ihmiset pysty sellaiseen, kovin ovat kömpelöitä meidän tekemämme robotit jopa tietokoneet. Ei laske tai
nouse aurinko meidän käskystämme, eivät tuiki taivaan tähdetkään. Sade ja lumi tulee maahan, me emme voi niitä estää. Tulee yö ja päivä.
Tule kesä ja talvi on aina tullut, ennen meitä
ja meidän jälkeemme. Meidän täytyy tänne syntyä
ja kerran kuolla, emme voi sitäkään estää. Mitä
me ihmiset olemme ylpeilemään Luojaamme vastaan
Hän on ja on aina ollut, nyt ja iankaikkisesti!
Raamattu lupaa lisäksi , että se joka etsii, se
löytää ja joka kolkuttaa sille avataan. Jumala
antaa todistuksen itsestään sille , joka aidosti
kaipaa Häntä. Usko on luja luottamus siihen, mitä
toivotaan, ojentautuminen sen mukaan , mikä ei näy(Hebr. 11:1)