Moniasiantuntijatiimien perustaminen sekä toisen asteen oppilaitoksien koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon
Eduskunnalle
Fyysisesti ja psyykkisesti oireilevien lasten ja nuorten määrä kasvaa jatkuvasti. Pahoinvointi näkyy muun muassa masentuneisuutena, haasteellisena käyttäytymisenä, syömishäiriöinä, päihteidenkäyttönä sekä yksinäisyyden- ja turvattomuudentunteen kokemisena. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto ovat avainasemassa lasten ja nuorten ongelmien havaitsemisessa, varhaisessa puuttumisessa ja entistä vakavampien ongelmien syntymisen ennalta ehkäisemisessä.
Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon, oppilaiden, vanhempien ja opettajien keskinäisen toimivan yhteistyön lisäksi tarvitaan koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon terveydenhoitajista, lääkäreistä, koulupsykologeista ja koulukuraattoreista koostuvia moniasiantuntijatiimejä, joilla katettaisiin vähintään esiopetuksesta toisen asteen oppilaitoksiin lukeutuvat koululaiset ja opiskelijat.
Tällä hetkellä kiireisimpänä tehtävänä terveydenhoitajien lisäämisen rinnalla ovat mielenterveys- ja sosiaalityön osaamisen lisääminen terveydenhoidon rinnalle sekä päätoimisten lääkäreiden saaminen koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon. Tärkeää on myös saada ne 16-17-vuotiaat nuoret, jotka eivät ole missään oppilaitoksessa kirjoilla, mukaan opiskeluhuollon piiriin vähintään lastensuojelulain mukaisen lapsuuden päättymiseen saakka.
Stakesin tutkimusprofessori Matti Rimpelä on arvioinut, että esi- ja perusopetuksen sekä toisen asteen koulutuksen oppilas- ja opiskelijahuollon työvoimakustannuksiin tarvitaan vähintään noin 150 miljoonan euron lisäys, jotta resurssit saataisiin keskimäärin kohtuulliselle tasolle. Stakes painottaa, että voimavarat tulee mitoittaa kuitenkin kunkin koulun ja oppilaitoksen tarpeiden mukaan. Vielä tämän hallituskauden aikana noin 150 miljoonan euron lisäinvestoinnilla päästäisiin huomattava askel eteenpäin, minkä jälkeen tulee arvioida jatkotoimenpiteitä. Esitetyn summan suuruusluokkaa arvioitaessa on huomioitava, että esimerkiksi tänä vuonna Suomessa käytetään yli 500 miljoonaa euroa noin 16 000 lapsen sijoittamiseen kodin ulkopuolelle.
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin perustaakseen moniasiantuntijatiimit esi- ja perusopetuksen sekä toisen asteen oppilaitosten koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon tueksi, jolloin tulee huomioida koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon tarvittavat lisäinvestoinnit, että resurssit voidaan saattaa keskimäärin kohtuulliselle tasolle.
Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 2008
Hannakaisa Heikkinen /kesk
Eduskunnalle
Fyysisesti ja psyykkisesti oireilevien lasten ja nuorten määrä kasvaa jatkuvasti. Pahoinvointi näkyy muun muassa masentuneisuutena, haasteellisena käyttäytymisenä, syömishäiriöinä, päihteidenkäyttönä sekä yksinäisyyden- ja turvattomuudentunteen kokemisena. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto ovat avainasemassa lasten ja nuorten ongelmien havaitsemisessa, varhaisessa puuttumisessa ja entistä vakavampien ongelmien syntymisen ennalta ehkäisemisessä.
Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon, oppilaiden, vanhempien ja opettajien keskinäisen toimivan yhteistyön lisäksi tarvitaan koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon terveydenhoitajista, lääkäreistä, koulupsykologeista ja koulukuraattoreista koostuvia moniasiantuntijatiimejä, joilla katettaisiin vähintään esiopetuksesta toisen asteen oppilaitoksiin lukeutuvat koululaiset ja opiskelijat.
Tällä hetkellä kiireisimpänä tehtävänä terveydenhoitajien lisäämisen rinnalla ovat mielenterveys- ja sosiaalityön osaamisen lisääminen terveydenhoidon rinnalle sekä päätoimisten lääkäreiden saaminen koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon. Tärkeää on myös saada ne 16-17-vuotiaat nuoret, jotka eivät ole missään oppilaitoksessa kirjoilla, mukaan opiskeluhuollon piiriin vähintään lastensuojelulain mukaisen lapsuuden päättymiseen saakka.
Stakesin tutkimusprofessori Matti Rimpelä on arvioinut, että esi- ja perusopetuksen sekä toisen asteen koulutuksen oppilas- ja opiskelijahuollon työvoimakustannuksiin tarvitaan vähintään noin 150 miljoonan euron lisäys, jotta resurssit saataisiin keskimäärin kohtuulliselle tasolle. Stakes painottaa, että voimavarat tulee mitoittaa kuitenkin kunkin koulun ja oppilaitoksen tarpeiden mukaan. Vielä tämän hallituskauden aikana noin 150 miljoonan euron lisäinvestoinnilla päästäisiin huomattava askel eteenpäin, minkä jälkeen tulee arvioida jatkotoimenpiteitä. Esitetyn summan suuruusluokkaa arvioitaessa on huomioitava, että esimerkiksi tänä vuonna Suomessa käytetään yli 500 miljoonaa euroa noin 16 000 lapsen sijoittamiseen kodin ulkopuolelle.
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin perustaakseen moniasiantuntijatiimit esi- ja perusopetuksen sekä toisen asteen oppilaitosten koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon tueksi, jolloin tulee huomioida koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon tarvittavat lisäinvestoinnit, että resurssit voidaan saattaa keskimäärin kohtuulliselle tasolle.
Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 2008
Hannakaisa Heikkinen /kesk
Vastaukset 4
Vanhimmat
"Esitetyn summan suuruusluokkaa arvioitaessa on huomioitava, että esimerkiksi tänä vuonna Suomessa käytetään yli 500 miljoonaa euroa noin 16 000 lapsen sijoittamiseen kodin ulkopuolelle."
Melkoinen summa veronmaksajien pussista....
YLI 16 000 lasta ja nuorta
x 220 euroa (keskiarvo)/vrk
x 365 päivää
niin summa on suurinpiirtein 1,3 miljardia euroa vuodessa.
ilmoitettaan väärin jopa hesarissa? Todellinen summa on yli miljardi. Valehteleeko sossutaho tahallaan saadakseen jatkaa järjetöntä melskaamistaan?
huostiin menevistä rahoista tulee edelleen takaisin valtiolta saatuina lastensuojelun määrärahakertoimina.
Kunnille ja kapungeillehan kustannukset voivat olla sen 500 miljoonaa
kun ne kuitenkin todellisuudessa ovatkin koko yhteiskunnalle eli veronmaksajille
kokonaisuudessaan sen yli 1 miljardi / vuosi.