mitä

Mä esim tykkään kirjoita. Kannattaa vissii ihan vaan koittaa keksii jotai mitä se harrastelis. Tai sitten jos o ihan tyhjä olo ni kysyt vaan siltä tai viet syömään.

Partakone jos semmoista ei vielä ole. Itse ainakin olin hyvin iloinen ku ei tarvinnu koko omaisuutta itse siihen laittaa.

Kunhan jotaki hommaat. Mulla oli vähän kurja 18v synttärit, kun kukaan ei muistanut. Menin sitte yksin kapakkaan.

maksa sille huora koko yöks... varmana muistaa lopunikää...

faija tarjos kunnon baarikierroksen.. jos se poikas juo nii ehdota.. sen ainakin muistaa.. tai sit kysy siltä mitä se haluis... mä halusin autostereot mut sain niin paljon rahaa sukulaisilta et ei tarvinu pyytää porukoilta sitä.. nii ja sit sain sellasen vanhan audi80 -86 myös synttärilahjaks.. kaikkee tällästä pientä...

3.hyvää kaveria jotka tiesin ja maksoin poikani risteilyn ynm....kamut pääs samal hinnal hyttiin.kun sehän on sama hinta.mutta pojan kaverit kustans itsensä muuten.olin itse mukana ikärajotuksen takia.poika tykkäs ja se tiesi vasta syntkä aamuna et on lähös ja kaverit kans mukana tietty.oli niin eri katsoa ja olla 18v.laivalla kuin alaikäsenä.

Osta hänelle lahjakortti jonnekin liikkeeseen mistä hän käy esim. ostamassa vaatteita. Eipähän voi sanoa että on huono lahja!!

osta dildo

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=94&conference=559&posting=22000000000580725

http://groups.msn.com/Goldfingerinkyykytyspalsta/goldin albumi.msnw?action=ShowPhoto&PhotoID=120

In Memoriam
Kirjoittanut: Waffen ss, 1.4.2004 klo 12.37

Stoneman voidaan lopullisesti kadonneeksi julistaa. Ei tuosta meidän kaikkien rakastamasta vesselistä enään jälkeääkään näy.
Vain epämääräisiä huhuja ,arvauksia ja epäilyjä.

Stoneman lyhyen mutta värikkään uransa aikana tuli tunnetuksi sinnikkäänä taistelijana. Miehenä, joka keinoja kaihtamatta aina todisti olevansa oikeassa.

Stonemanin saavutuksiin ja suurimpiin urotöhin voidaan lukea Wawen kyykytys ja Jippiin Heppa foorumin valtaaminen. Saavutuksia, joihin ei tavalliset kuolevaiset koskaan yllä. Nuo saavutukset on ikuisesti kaiverrettu sydämmiimme. Tulevat sukupolvet vain kauhun ja pelon sekaisin tuntemuksin voivat kuunnella tarinoita hänestä.
Meidän tehvä on vaalia tuota perintöä jonka hän meille on jättänyt.

Osa meistä tunsi myös Kivimiehen toisen puolen, Stonen sydän ei kivestä ollut. Hän oli omalla tavallaan tunteva ja herkkä ihminen.

Itsekkin sain olla niitä harvoja ja valittuja, jotka olivat paikalla todistamassa hänen tuloaan chattiin. Mieleeni ikuiseti syöpyi hänen ensimmäiset haparoivat askeleensa täällä. Muistan kuinka vaudikkaasti hän sisään kirjautui,ja kuinka neuvoimme ja opastimme häntä rekkaamaan nikkinsä. Tuo nikki oli hänelle pyhä, ei koskaan ja missään olosuhteissa olisi luopunut siitä.

Mieleeni vielä muistuu,kuinka kesken kiivaan väittelyn hän ilmoitti että daami pyysi häntä syömään välillä. Tuo oli jo osoitus hänen arvoistaan ja asenteistaan. Hänen sydäntä lähellä oli koti ja perhe.

Hän koki myös kunnioitusta monelta arvostetulta henkilöltä, esim sefu Kimmo ei koskaan tohtinut poistaa häntä huoneesta.
Hänen mottonsa oli "jokaiselle sonnille löytyy kuohitsija".

Hänen harrastuksia olivat hiihtäminen ja linnunpöntöjen nikkaroiminen. Nyt tuon ladun on kevät aurinko sulattanut, nyt on talitintin pönttö ripustamatta.

voi, kuinka sinua kaipaamme.

http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/PuuteNL.html

Chat lomaa
Kirjoittanut: Waffen ss, 26.5.2004 klo 20.33

Chat kaverukset Pentti ja Markku halusivat hiukan irtiottoa normi rutiineista ottaa ja tilasivat äkki lähdön Torremolinokseen. Paikka oli aikoinaan poikamiesten paratiisin maineessa, mutta aika oli ajanut aikapäiviä tuon taruhohtoisen paikan ohi. Hällä väliä, ihan sikailu mielessä matkaan oli tarkoituskin lähteä.

Matkan lähtölaskenta alkoi mistäpä muualta kuin Zetorin baari tiskiltä. Olihan paikka aktiivi chattaajien mekka. Pentti ja Markku aikoinaan olivat eräässä miitissä tavanneetkin, ystävyys oli alkanut välittömästi. Pelimiehiä kummatkin.

Drinkkien lomassa naureskeltiin Hakkuupalstan tapahtumille ja hyville vedätyksille joita olivat yhdessä tehtailleet jo pidemmän aikaa. Olihan sitä aamusta keritty jopa yhteiset terveiset muille palstan tallaajille laittamaan. Vastineitakin tullut, eräässä jopa kevytkenkäisistä naisista varoiteltiin. Pentti entisenä panssari miehenä vastaamaan "joka mies naisen makaa, mustat laatat laadun takaa".

Eihän niistä armeija ajoista niin kauan ollut. Hyvin tuntui hurtti huumori purevan palstalla.

Mittari auto tilattiin ja kohti kentää suunattiin.Takapenkiltä Markku tokaisi: Pitääkö paketti Mustaa jaskaa??
Pena siihen : Nou hätää ja taputti rintataskuaan.
Koneesa vilkuiltiin muihin matkustajiin jos vaikka tuttuja. Eipä sattunut silmään, hyvä niin. Lento rattoisasti jutellen meni, Pena naapurin leskirouvasta samalla kertoi, oli kuulemma heti ensimmäisen etelän matkan jälkeen akka ruvennut kreikkaa opiskelemaan. Markku veikkasi motiiviksi jotain Pedroa, tietäähän sen mitä naiset etelästä hakee.

Hotelliin kirjauduttiin ja heti oppaalle ilmoitus:Pelimiehiähän tässä ollaan, joten tavataan viikon päästä kentällä. Me jätetään possu juhlat toiseen kertaan vitsailivat kaverukset naureskellen.

Iltaan valmistauduttiin ja paremmat vaatteet esiin laukuista otettiin. Muutama drinkki allas baarissa, ja sitten kohti yö elämään. Baarien valot jo uhmakkaasti houkkuttelivat, pitihän illan aikana keritä paljon kokemaan.


Kaveruksien hitaasti maleksiessa kävelykatua huomasivat erään ravintolan edustalla seisoskelevan kahden naisen. Tuostahan oppaat napataan tokaisi Pentti ja rohkeasti neitokaisten juttusille. Muutamalla koulu englannin sanalla ja käsimerkein selvisi minkälaisista naisista oli kyse. Vai maksaa pitäisi? .

Ei kyllä rahoja tuollaisiin tuhlata päättelivät ystävykset. Samoin tien matka jatkui. Naiset kuitenkin jotain perään huusivat. Pena palasi ja hetken keskustelun jälkeen sanoi Markulle. Tuota noin.. mitäs jo tuossa kulman takana temput tehdään? suuseksiä tarjoavat? Miten olisi? Hintakin ok on.

Markku hiukan epäröi, varmuus välineet hotellissa ja eihän sitä nyt ensimmäisenä iltana tälläistä. Mielenkiinto kuitenkin heräsi,:jos minä tuon vaalean Markku varovasti. Sopii: kuului vastaus kuin tykin suusta. Pena selvästi innoissaan, pitihän se arvata.

Siitä paikasta nurkan taakse ja hommat käyntiin.
Molempien siinä hiukan jännittyneenä nautiskellen ostetusta palvelusta ja samalla odottaen loppu kliimaksia. Pena vielä ajatuksissaan miettien kuinka tämän palstalle kirjoittaa. Aktin loputtua oli jo virnettä suupielissä molemmilla,olihan pahimmat paineet hellittäneet.

Nyt olikin aika pienen palaverin ja kokemuksia vertailemaan. Suunta lähimpään ravintolaan. Pena tilasi juotavat ja tokaisi samalla Markulle:Noh?? tykkäsitkö? Markku samalla yritti metelin keskellä ottaa selvää mitähän tuo baarimikko varoittelee kadulla olevista naisista??
Pena kanssa yrittää selvää .. Mieshän varoittelee ulkona olevista naiseksi pukeutuneista miehistä??

Mustasukkaisia vain ovat naistaan, tietäähän tuon jokainen etelässä matkaava: Pena lohdutteli.
Eiköhän siirrytä tarkkailu asemiin tuohon nurkkapöytään...

Tämän ns: urbaani tarinan jokainen jossain muodossa kuullut etelän reissuista. Kertomus ei pohjaudu omiin kokemuksiin.