lammi, sipo ja lakka loppusuoralla. nyt mietityttää, mikä olisi nopein kivilaatu rakentaa? Pitäisi tehdä 2 krs ratkaisu 2 mieheen ja mieluiten vesikattoon saakka perustuksista lähtien alle 2-3 kk:ssa. Onnistuuko kaikilla vai pitääkö jossakin talotyypissä pitää pitkiäkin valutaukoja tms?
varvin
nousunopeus
212171
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
noilla millään jos ennen ette ole tehneet ja jos olette ennen tehneet niin ette täällä kyselisi.
Ei valutaukoja tarvitse pitää, ainoastaan lakisääteiset kahvi- ja ruokatauot.
Ja jos perustukset ja vesikattokin tuossa ajassa niin täysin mahdotonta teille. Monesti noissa turataan aikaa kokonainen vuosi. Talvella pidetään kylläkin pakkaspäiviä vapaana.
Kaikki on suunnilleen yhtä nopeita.
M
utta tosiaan jos ette ole ennen tehneet mitään niin pelkkä rugon latominen/muuraus vie tuon 3kk.
Kivitaloprojektia pitää ajatella kokoajan kuukauden eteenpäin että saa nosturit, palkit, harkot, laastit ja verkot oikeeseen aikaan tontille. Jos tavarat tulee väärinä aikoina niin kuukausi menee jo kantamiseen.
Ottakaa paketti pystytettynä ja toimikaa itse apumiehinä. Uskoisin että se tulee halvimmaksi. Työvoimaa saa nyt aika halvalla.
lammitalon harkkojen pelkkä ladonta olisi maksanut 12 donaa. Ladoin, raudoitin, sähköputkitin ja valoin pumppuautolla itse 4 viikossa. Välissä asenneltiin pari päivää välipohja onteloja vaimon kanssa. Valuissa oli vaimo apuna roiskeiden siivoamisessa.
eli mahdollisesti ollaan lammiin päätymässä juuri melko nopean ladonnan vuoksi. Muurari on pääurakoitsija ja minä kannan harkkoja jne aputöitä teen 2 kk:n ajan. Koska maatyöt ja sokkeli tehdään ennen minun lomaani, ajattelin, että teemme 2 kk:ssa hommia niin pitkälle kuin vain 70 (x2)viikkotyötunnilla voi tehdä, eli työtunteja tulisi 140 x 8 = 1100. Tietenkin pakolliset odottelut ja tauot vähentävät kokonaisaikaa, mutta tuo 1100 on teoreettinen tuntimäärä.
Mitäs luulette, mihin saakka nousee 2 krs rinneratkaisu, kun LVIS, maatyö sokkeli ja katon pellitykset tulevat ulkopuolelta?
ylös asti tuossa ajassa.
Kellari vie eniten aikaa, mikäli valitset tavalliset harkot etkä sipon maanpaine-elementtejä.
Sipo-harkoista kahdestaan liimaillen tekee tavallisen omakotitalon kerroksen runko-osuuden viikossa eikä tartte turailla kalliiden betonipumppuvalujen kanssa.
Välipohjapalkkien asennus vie muutaman tunnin ja lopun päivää menee laataston päätyrautojen upotukseen ja laattojen sivu-urien täyttämiseen.
Ne täytetään 06-sementtilaastilla, menekki muutama sälkillinen, sekoitetaan porakonevispilällä. Maskiharkot voi liimata paikalleen joko ennen laataston asentamista tai vasta sen jälkeen.
Sitten seuraavan kerroksen kimppuun samoin eväin.
Maastosta riippuen harkot kärrätään tai nostellaan valville ohutmuurausta varten.
Yläpohja kannattaa latoa lappeiden suuntaisena. Säästät kattotuolikustannukset, kun 2x6-lankut asennetaan korotuspalojen varaan ja korotuspalojen väliin eristevillat.
Mikäli teetät vesikaton urakalla, sekin syntyy muutamassa päivässä asentamiesi 2x6-lankkujen varaan.
LVIS-työt sipo-talossa tehdään kun runko on pystyssä, joten voit keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Oikeastaan ainoa poikkeus on alapohjan viemäröinti anturatöiden yhteydessä ja
yläpohjaan tulevat kattovalaisinten putkitukset ennen villoitustyötä. Mikäli LVIS-töitä varten on asennuskuilu, ei paljonkaan seinien roilotuksia tarvita, kun kaikki putkitukset upotetaan lattioiden jälkivaluihin.
sipo olisi nopein saada pystyyn? Olen ymmärtänyt että lammin ladonta olisi nopein, ainoa miinus siinä on betonivalut, jotka tietysti hidastavat pystytystä, mutta eikös ne ole muuten aika samanlaiset rakentaa nopeudessa?
kaikkein nopeinta. Mutta sitten pitää vielä roilota kaikki sähköt, vedet, keskuspölynimurit jne.
Lammiin nämä tehdään jo latomisvaiheessa.
Kokonaisuudessa Lammi on nopeampi, mutta jos halutaan vain se pelkkä seinä pystyyn, eikä mitään muuta, niin sitten sipo.
Jämerä on varmasti nopein pystyttää! Lisäksi vähiten riskidetaljeja yksiaineisuudesta johtuen!
eli minkä pystytysnopeudessa lammi häviää sipolle, niin juuri nämä putkitusten nopeus/helppous kääntää edun lammille. Taitaapa siis on se ja sama lammi/lakka/sipo, lopputuloksena kuitenkin vajaan vuoden projekti, jos kunnolla vääntää hommaa.
Kyllähän siporex on kaikkein nopein ja varmin tehdä. Eihän ne putket mene lammiinkaan itsekseen, sinne ne on ujutettava ennen valuja. sitten on tietysti valun terästykset, valut, ontelovalut jne. Ja se ladontakin on vähän niin ja näin kiilauksineen ja uretaaniliimauksineen.
siporexin, eli Jämerän nopeus perustuukin kokonaisuuteen ja ammattimaiseen asennukseen valmiilla siporex välipohjilla ja ylityspalkeilla. Roilotuksetkin on nopeampi tehdä kun runko on pystyssä. Ja jos tulee muutoksia esim. sähköistykeen se on valuharkossa tekemätön paikka.
Kyllä sen Lamminkin seinän voi roilota myöhemmin, jos muutoksia tulee. Siinä täytyy vain olla asiaankuuluvat työkalut kun Lammin seinään ei lusikka pure.
kokoista tai muutakaan roiloa olet sipoon koskaan tehnyt? Kun runko alkaa olla pystyssä, saat tehtaalta lainaksi tai vuokraamosta vuokrattua urajyrsimen, jolla teet tarvittavat roilot vajaan viikonlopun aikana. Roilot nousevat laataston päältä noin metrin eli rasialle saakka, harvoin ylemmäs. Itse laitoin koontiputkitukset lattian jälkivaluun samalla kun lämmitysputkistonkin. Sinne jäivät terästen alle ja samalla kannattivat teräkset oikealle kohtaansa valussa. Sinne se upposi keskusimurin putkistokin sekä muutama pienempi viemäriputki. Seinäroilot täytin m100/500 laastilla päivässä ennen tasoitustöitä.
Jaa siitä roilotuksesta vielä, mikäli joudut tekemään yhtään unohdettua reikää ilmastointia
tai muuta unohdettua LVS-läpivientiä varten, sen teet sipoon tavallisella tai reikäsahalla, valuharkkoon tuskaisesti piikaten. Tämä pätee myös välipohjiin.
Niin ja sitä pölynimuria tarvitset kiinnitettäväksi urajyrsimeen, niin on mukavampi työskennellä.
Lammin seinään on kyllä hankala roilota tai porata reikiä myöhemmin, kun aina tarvitaan timanttikoneita.
Mutta ei se mitään, täytyy vain koittaa suunnitella mahdollisimman hyvin kaikki putket ennalta.
Ainakin yksi aika näppärä juttu on Lammilla se, että esim yläkerran viemäriputki (110) kulkee nätisti 200 väliseinäkiven sisällä. Sellaisen roiloamisessa on jo vähän isompi homma.
Viemäriputkia ei kyllä roilota seinien sisään. Järkevintä tehdä kunnon kotelo jossa voi kuljettaa myös sähköä, iv-nousuja, sokkelin ja viemärin tuuletusputkia jne. Huollonkin suhteen järkevää olisi, että putkinousut kulkevat sellaisissa paikoissa, että huoltaminen onnistuu ilman seinien purkamista.
Tekniikathan pitää suunnitella piirustusvaiheessa jolloin putkien vetämisen määrä ei tule yllätyksenä työmaalla. Ja sehän on vielä suht helppoa verrattuna sähkösuunnitteluun johon tulee aina lisäyksiä ja muutoksia rakennusvaiheessa.
niin lammi on nopein, ammattilaiset eivät jaksa vääntää samaa tahtia edes sipotaloja kuin hyväkuntoinen ensikertalainen legotalorakennuskokemuksella lammitalon. Mulla referenssiä om lammitalo vs ympärillä olevat n kappaletta jämerätaloja.
valtti taloasioissa, vaan lopputulos.
Ite viime kesänä muuras 80t ja 27 tonnia laastia, (4kk) säältä suojaan. Ei ollut hantteja ja tein sitä 3 vuorotyön rinnalla.
väänsit? Paljonko neliöitä? Mitäs luulet meidän tavoitteesta?
Perinteisesti muuraamallakin 150 harkkoo/ 10h työpäivä(sahauksineen jne..)... Tarvii kyllä hyvät tellingit sekä hiabin tasalta ja puolelta käymään tontilla nosteleen harkkolavat hollille jos vain kaks heppua touhuaa... eli toinen muuraa ja toinen tekee mäskiä/kantelee harkot.
Huomioitavia tekijöitä:
- Harkkojen sahaus (tai jos rakennus ei mene moduli mitoituksessa ympäriinsä, eli joutuu sahaan joitain senttejä siellä täällä)
- Hyvät telineet.
- Harkkolavojen / suursäkkien sijaintien suunnittelu (lavapaino 1t -1,5t.
Jos valmistelut on hyvällä mallilla niin yllättävän nopeasti muurit nousee... jopa niinkin nopeasti, että muut asiat kuten harkkojen kantelu liian kaukaa rupeaa hidastamaan...
onnea rojektiin :)
tai liu'uttaa illalla vimeisenä hommana seuraavan päivän harkot työmaalle letkoihin odottelemaan.
Mikäli alat tehdä tätä vasta aamulla, et sitten muuta ehdikään sinä päivänä.
Yllättävän tukevan telineen saa teipatuista styroksipaketeista tai harkkolavasta pystyyn ja kakkosnelosista, kunhan sen tukee raksan kulmiin.
juuri tarkoitinkin.. kantoi/kärrää tahi liu'uttaa aamulla tai illalla niin aikaa menee...
- jos ei oo miettinyt harkkojen lavapaikkoja tarkkaan niin saa sitten niitä ajan kanssa kanniskella tahi kärrätä... esim. jos sisäpuolelta muuraa ja kehästä miinustaa telineet niin eipä aina jää kovin monelle harkkolavalle tilaa (laittaa esim. kaks lavaa päällekäin jne.. jne.... kunnon telineille voi vaikka nostaa harkkolavan ootteleen muurausta...
- Ensin kehän sisään perustusharkot ja muuraa ne anturasta edespäin lattiatason yläpuolelle
- Sitten sisätäyttö jonka päälle uudet lavat
- Sitten välipohjan päälle harkot jne..
eli aina jää telineeltä muurattavaksi tuo 1,4-2,8 metriä per asuinkerros...
murattavissa harkoissa on se hyvä, että voi tehdä itse aikasta paljon...
summa summarum... kun rekka on pihassa ja kuski kysyy mih lavat puotetaan ni pare olla mietittynä/merkattuna paikat harkkotyypeittäin.. monesti autotalli ja päärakennus erillään ja jopa eri harkoista joten sijoittelee aina mahd. lähelle lopullista sijaintia.. itseään siinä säästelee.
hyvin se tulee menemään.. no roblemos :)