Sanojako vain...

Rakkauden salaperäinen virta
tuo kaikenlaista tavaraa
mielen yläjuoksuilta.

Tuolla kaukana
ikuinen usva verhoaa sielun maisemaa
sydämen tuntematonta villiä maata
ja ei ikinä voi olla varma
mitä virta sieltä tuo.
Minkä muiston esiin nostaa...

Sen?,senkö?...

Mitä sateet ovat sinne vieneet
kun kasvoilla virtasivat
toisenlaiset virrat
ja silmät näkivät,sydämen tuntiessa...

sen...

kun myrskyt vievät unelmat
haaveet hajoavat sortuvissa taloissa
ja rakkaus murskaantuu niissä.

Rakkaus rakentaa siltoja sydänten välille
mutta tuhoaa niitä vetäytyeessään
kun paratiisi muuttuu sotatoimi alueeksi
ja muistosanat jäävät väreilemään paperille...

Runoilijat rakentavat maailmansa
pilvilinnoista
ihmiset taivaansinestä
ja rakkauden...
sydämestä sydämelle.
13385
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat

Runoissa voi ilmaista monenlaisia tunteita,siksi runot ovatkin niin ihania.Mielen syövereissä on asioita,mitä ei haluaisi enää muistaa ja sitten tapahtuu jotain ja ne nousevat jälleen pintaan..
Tosiaan ,ei tiedä mitä virta tuo esiin..Ihania muistoja ,saisikin tuoda,niissä on mukavaa viivähtää pitempäänkin..Mutta,kun ei pysty ajatuksiaan valitsemaan..kaikenlaista tavaraa virtaa päässä.Tämmöistä tuli mieleeni,lukiessani tätä..Hieno runo..Kiitos..Mukavaa päivää sinulle!
Oli aika salaperäinenkin,luin ääneen ,kuulostaen tunnelmaa..Hei..Iloa! t.Irkku

Äänestä
  • ...sinulle symppis!!!
    no olisit suoraan sanonut että mitä pähkäilyä.
    kirjottamista minä kai ajoin tässä takaa.
    no huonotkin muistot vähän paremmaksi tulevat
    kun niitä käyttää sydämen kautta
    niin löytää jonkun hyvän kohdan niistäkin.

    tänään tällä lailla,huomenna ehkä toisin
    tai sitten ei hihii.

    mutta hei,kiitän sinua sydämestäni kun kävit
    luonani ja lämmöllä toivottelen paljon hyvää
    pyhäpäivääsi ja jos vieraasi on paikalla
    niin teille molemmille!!!

    Äänestä

..ovat kuin vuosikertaviini, paranevat päivä päivältä. Ilokseen näitä aamuisin lukee.

Hienoja ajatuksia täynnä tämäkin. Runoilijan pilvilinnoista sanoisin, että kaikkein kauneimmat runot syntyvät runoilija ollessa oikeesti rakastunut.

Oikein mukavaa pyhäpäivää sinulle : )

Äänestä
  • ...todellakaan sanoa että nämä pähkäilyt
    paranee kuin vuosikerta viinit vanhetessaan
    ja eikä nämä kestä kuin yhden lukukerran-sekin
    sanonta kuultu yhdeltä kirjailijalta.

    kiitän sanoistasi kuin vierailustasi
    ja hyvää päiväsi täyteen toivotan.

    Äänestä

  • runo64-1 kirjoitti:

    ...todellakaan sanoa että nämä pähkäilyt
    paranee kuin vuosikerta viinit vanhetessaan
    ja eikä nämä kestä kuin yhden lukukerran-sekin
    sanonta kuultu yhdeltä kirjailijalta.

    kiitän sanoistasi kuin vierailustasi
    ja hyvää päiväsi täyteen toivotan.

    ..äläs nyt ole turhan vaatimaton. Katseleppas vain lukijamääriäsi. Sinulla on oma vakiintunut ja ansiosta saatu paikkasi lukusuosikkien joukossa.

    Äänestä

virta tuo salaperäinen
joskus unia tuo silmille
uneksijan, haaveita,
näkyjä menneistä maailmoista.
Rakkaustarinoita joissa
sekoittuu omat muistot,
nähdyt, kuullut ja luetut.
Siinä sitten sopassa ollaan,
kun välillä on hempeyttä,
tragediaa ja yltiöromanttista
nyyhkyleffaa; miss on nenuliinat?

Nyt runokotka puhkaisit unelmakuplan ja taivaansineä valuu päälleni ja pääsen odottamaan sitä sydämestä sydämeen rakkautta, minäkin ;)

Kiitos runostasi niin hellän pehmoisesta.

Äänestä
  • ...on todella hyvin jos saa rakkautta
    odottaa lähiaikoina tai heti pikenmiten.

    jos kaikki sekottuu samassa sopassa
    niin silloin siinä on jokaiselle jotakin
    ja kahdelle se tärkein,se rakkaus.

    no en osaa sanoa oliko tämä nyt hellän
    pehmoinen vai mitä
    mutta sen tiedän sanoa että olen iloinen
    vierailustasi kultainen prinsessa
    ja toivon päivääsi haaveita ja unelmia
    "potkua" tuomaan,lämmöllä.

    Äänestä

Muistatko päiviä sateenvarjomme
alla, kun sade piiskasi ja
me vain nauroimme ja suutelimme.
Toivoimme, että sade jatkuisi,
saisimme olla piilossa bsadetta.

Tajuamattamme siellä kosteassa
kasvoimme yhteen. nauru ja käsiemme
osuminen yhteen, se tunnelma,
juurrutti meidät toisiimme. Ei
tarvittu kuin se sateenvarjo.

Ajattelitkohan koskaan, niin kuin
minä, kuinka vähästä voikaan
Rakkauden vaalea sänky avautua.
Peite kääriytyä kutsuvana
Rakkaudelle Koko elämäksi.

Nytkin muistaessa nauruasi vierelläni,
tuntuu kuin jalkani olisivat taas
kosteat. Ja sade kuuluisi kupoleita
vasten ja sadeviemärit kuohuaisivat
kuin shampanjaa. Naurusi keskellä
kuuluisi sana:

Rakas.

Sana erillään yhtäkkiä kaikesta
ja siirtyisin uuteen maailmaan.
Kosteus katoaisi jaloistani ja
sade pysähtyisi. Minä sen muistan
tänäinkin Rakkaani. Miten muutit minua.

Ja muutit minuun.


http://www.youtube.com/watch?v=67V913VyGo8&feature
=related


Kiitos runostasi.


Rakkaus on voimakas
ja vimmainen tunne.

Rakentava tosiaan, mutta
myös murtava.

Lohduttava, mutta myös
katkeroittava.

Rakkaus tekee heikoksi,
jotta siemen voi kasvaa
puhtaaseen maahan.

Kun siemen kasvaa, jotain
vahvistuu.

Ja se on Rakkautta.

Komeaa tekstiä sinulta
ja nautinnolla luin.

Kaikki olennainen kohdallaan
ja hienossa muodossa.

Pidin kovasti.


Kivaa ja iloista päivää
sinulle.

Äänestä
  • ...hieno runo sinulta nyt,pienistä asioista
    se alkaa.
    voi hitsi,nyt innostuin itsekkin laittamaan
    pienet harmaat aivosolut(poirot) liikkeelle.

    no tämä oli kertomus tavallaan kirjottamisesta
    ja ihan tuon lopun otin yhdestä nuoruuden
    jutusta joka kertoi runoilijasta joka loi
    maailman ympärilleen yksinäisyydessä.

    pitää sanoa vielä että kyllä runosi
    jäi pyörimään mieleeni.

    no kiitän kun poikkesit ja toivotan paljon
    mitä parhainta tulevaan iltaasi ystävä hyvä.

    Äänestä

pelkkiä sanoja, vaan mitä hienointa runoilijan
työtä eikä mitään pähkäilyä. Voisit lopettaa koko
sanan käytön, koska runosi ovat RUNOJA !

Viimeinen säkeistö on kruunu tälle
kokonaisuudelle, joka runosi on kaikkine kauniine
kielikuvineen ja tunnelmineen.

Mahtavaa jälkeä, ei voi muuta sanoa.

PS Sinulla on muuten yhteen kommenttiin vastaa-
matta tuolla alempana.

Äänestä
  • ..."pähkäily" on minun the orginal sana
    omista tekeleistä hihii.
    no yritin tavoitella tällä kirjottamista
    ja paikkaa mistä muistot uivat mieleen.

    tuon ihan lopun otin nuoruuden runosta
    joka kertoi yksinäisyydestä ja maailman
    rakentamisesta ympärilleen,
    en juuri koskaan käytä nuoruuden juttuja apuna
    mutta tuo oli hyvä kohta.

    kiitän sinua rakas mestarini taas iloa
    tuovista sanoistasi ja toivotan sydämestäni
    huikaisevaa uutta viikkoa sinulle,lämmöllä.

    Äänestä

Monenlaista enemmän tai vähemmän tärkeää roinaa myös lemmen joki kuljettaa...kohti syvää, aavaa merta, jonne kaikki muistot mahtuvat.
Hienosti olet ajatellut.
Joen alkulähteet tai valuma-alueet siellä jossain menneisyydessä...osa muistoista haihtunut matkalla, välillä joki koskena pauhaa, välillä melkeinpä paikallaan seisoo...
Juutuin nyt jotenkin tähän jokeen, kun se on niin hienosti keksitty.
Siirryn siltoihin. Toinen paljon ajatuksia herättävä juttu. Sillat helpottavat kulkua, sydänten väliset sillat ovat hyvin tärkeitä, niitä pitkin sydämet löytävät toistensa luo.
Harmillisesti ne usein pyrkivät sortumaan, kun yhteisymmärrys ja rakkaus hylkäävät sydämet...
Sitten on kaikki nuo pilvilinnat, taivaansinet, usvaiset villit maat...Kerrassaan hienoja elementtejä runossasi.
Ja ensi yönä tulee niitä tähdenlentoparvia...
huomenna suuntaamme kaikki niskat jäykkinä arjen askareisiin...
Hieno runo!

Äänestä
  • ...kumpa olisin älynnyt ottaa meren mukaan
    runooni ja merellä olisi voinut kuvata
    vaikkapa sydäntä,
    sinä sen sanoit mutta vasta nyt hihii.

    no kemijoki on ollut aina tärkeä elementti
    lapissa ja joki on hallinnut ihmistä aina
    tavalla tai toisella,
    siksi kai tuli joki tähän.

    sain pääni ihan täyteen kaikenlaisia ajatuksia
    hienosta palautteestasi josta sinua kiitän
    ja toivotan rakas ystäväin turvallista matkaa
    halki uuden viikon,
    oikein pups tai hups'maista,lämmöllä.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


runo64 kirjoitti:

Rakkauden salaperäinen virta
tuo kaikenlaista tavaraa
mielen yläjuoksuilta.

Tuolla kaukana
ikuinen usva verhoaa sielun maisemaa
sydämen tuntematonta villiä maata
ja ei ikinä voi olla varma
mitä virta sieltä tuo.
Minkä muiston esiin nostaa...

Sen?,senkö?...

Mitä sateet ovat sinne vieneet
kun kasvoilla virtasivat
toisenlaiset virrat
ja silmät näkivät,sydämen tuntiessa...

sen...

kun myrskyt vievät unelmat
haaveet hajoavat sortuvissa taloissa
ja rakkaus murskaantuu niissä.

Rakkaus rakentaa siltoja sydänten välille
mutta tuhoaa niitä vetäytyeessään
kun paratiisi muuttuu sotatoimi alueeksi
ja muistosanat jäävät väreilemään paperille...

Runoilijat rakentavat maailmansa
pilvilinnoista
ihmiset taivaansinestä
ja rakkauden...
sydämestä sydämelle.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu