Arvostamme suuresti sitä, Mari, että kirjoitat valtuutettuna omalla nimelläsi. Tämä on mielestämme hieno ja kunnioitettava asia. Koska olet valtuutettu ja esiinnyt täällä avoimesti, kuntalaisena ja kyläkoulujen puolustajana haluaisimme kysyä Sinulta ja muilta valtuutetuilta muutaman kysymyksen. Toivoisin konkreettista vastausta. Eli:
Tähän asti moni on tehnyt selväksi että olisi lopettamassa kyläkouluja. Haluaisimme kysyä millä perusteella. Säästöistä ei varmaan kannattane puhua, koska mielestämme, todellisia säästöjä ei koulujen lopettamisella saada, oikaiskaa jos olemme väärässä. Laitamme mielestämme koulun puolesta puhuvat luvut ranskalaisin viivoin.
- Oppilasmäärä lv. 2008-2009=37, lv. 2013-1014- 34 (eli hyvin riittävästi verrattuna muihin kouluihin esim. Vitikalassa väki vähenee (mikä on hyvä asia lapsien kannalta -> ryhmät pienenevät) näinä vuosina 79:llä. Eli Partala on elinvoimainen koulu, jossa ei oppilaat lopu ainakaan lähiaikoina.
- verrattuna muihin kouluihin, joihin täytyy investoida 1,8 miljoonasta eur - 6 miljoonaan eur, Partala ei tarvitse peruskorjausta ollenkaan. Eteistilojen laajennukseen on ajateltu 184 000 euroa, mutta tämä ei ole välttämätöntä.
-kouluverkkoselvityksessä on hyvin kyseenalaisia lukuja Partalan koulun kiinteistökustannuksiin. Mistä ne on saatu? Eihän sisäisiä vuokria voi laskea mukaan kustannuksiin, niiden poistuminen ei vaikuta kaupungin talouteen mitään. Myöskään siivouskuluja ei voi laskea kiinteistökustannuksiin koska ne sisältyvät ruokatyöntekijän palkkaan.
- kouluja lakkuttamalla 100 oppilasta siirtyvät keskustan kouluihin. Opettajamäärä ei kuitenkaan kasva, vaan määrä-aikaisia virkoja poistetaan. Tämä tarkoittaa sitä että luokkakoot kasvavat ylisuuriksi. Tämä taas tutkitusti voi johtaa siihen että tulevaisuudessa lasten/nuorten mielenterveysongelmat ja kuntoutus aiheuttavat isompia menoja, kuin se säästö mitä nyt saadaan. Lisäksi erityisopetuksen kulut lisääntynevät.
Nyt kysymykset:
1. Miksi vahvimpia kouluja lopetetaan ensimmäisinä? Esimerkiksi Ruotsulan ja Himoksen väliin on suunniteltu asettuvan noin 400 uutta taloutta, oppilasmäärä tulisi riittämään ja jopa ylittyisi. Partalassa on hyvät oppilasmääräennusteet myös. Tulee mieleen jonkinlainen kyläkoululopettamisen pakkomielle päättäjillä.
2. Miksi ennen koulujen lakkauttamisesitystä ei ole tehty laskelmia:
a. vaikutukset lapsien koulumatkoihin
b. suurien ryhmäkokojen aiheuttavan erityisopetuksen lisääntymisen kustannukset
c. todelliset kuljetuksen lisäkustannukset
d. Arvajan koulun lopettamisesta saadut todelliset säästöt
e. sadan oppilaan siirtymisen aiheuttamat investointitarpeet vastaanottavissa kouluissa
f. ajankohtaiset oppilaskohtaiset kustannukset eri kouluissa
3. Miksi sivuutetaan valtion suositukset, sekä kunnille laaditut ohjelmat (KASTE ja POP). Selitys Kaste-ohjelman kanssa ristiriidoista: ensimmäisenä tavoitteena on ennaltaehkäisy (mm. mielenterveysongelmat, etenkin lapsilla ja nuorilla) sekä ongelmiin varhain puuttuminen. Tämä ei toteudu jos luokkakoot ovat suuria. Lisäämällä opettajien virkoja sekä erityisopetusta saadaan vain lisää kustannuksia nykytilanteeseen verrattuna ja näin ollen koulujen lakkauttamiselle ei ole taloudellisia perusteita.
Tähän asti moni on tehnyt selväksi että olisi lopettamassa kyläkouluja. Haluaisimme kysyä millä perusteella. Säästöistä ei varmaan kannattane puhua, koska mielestämme, todellisia säästöjä ei koulujen lopettamisella saada, oikaiskaa jos olemme väärässä. Laitamme mielestämme koulun puolesta puhuvat luvut ranskalaisin viivoin.
- Oppilasmäärä lv. 2008-2009=37, lv. 2013-1014- 34 (eli hyvin riittävästi verrattuna muihin kouluihin esim. Vitikalassa väki vähenee (mikä on hyvä asia lapsien kannalta -> ryhmät pienenevät) näinä vuosina 79:llä. Eli Partala on elinvoimainen koulu, jossa ei oppilaat lopu ainakaan lähiaikoina.
- verrattuna muihin kouluihin, joihin täytyy investoida 1,8 miljoonasta eur - 6 miljoonaan eur, Partala ei tarvitse peruskorjausta ollenkaan. Eteistilojen laajennukseen on ajateltu 184 000 euroa, mutta tämä ei ole välttämätöntä.
-kouluverkkoselvityksessä on hyvin kyseenalaisia lukuja Partalan koulun kiinteistökustannuksiin. Mistä ne on saatu? Eihän sisäisiä vuokria voi laskea mukaan kustannuksiin, niiden poistuminen ei vaikuta kaupungin talouteen mitään. Myöskään siivouskuluja ei voi laskea kiinteistökustannuksiin koska ne sisältyvät ruokatyöntekijän palkkaan.
- kouluja lakkuttamalla 100 oppilasta siirtyvät keskustan kouluihin. Opettajamäärä ei kuitenkaan kasva, vaan määrä-aikaisia virkoja poistetaan. Tämä tarkoittaa sitä että luokkakoot kasvavat ylisuuriksi. Tämä taas tutkitusti voi johtaa siihen että tulevaisuudessa lasten/nuorten mielenterveysongelmat ja kuntoutus aiheuttavat isompia menoja, kuin se säästö mitä nyt saadaan. Lisäksi erityisopetuksen kulut lisääntynevät.
Nyt kysymykset:
1. Miksi vahvimpia kouluja lopetetaan ensimmäisinä? Esimerkiksi Ruotsulan ja Himoksen väliin on suunniteltu asettuvan noin 400 uutta taloutta, oppilasmäärä tulisi riittämään ja jopa ylittyisi. Partalassa on hyvät oppilasmääräennusteet myös. Tulee mieleen jonkinlainen kyläkoululopettamisen pakkomielle päättäjillä.
2. Miksi ennen koulujen lakkauttamisesitystä ei ole tehty laskelmia:
a. vaikutukset lapsien koulumatkoihin
b. suurien ryhmäkokojen aiheuttavan erityisopetuksen lisääntymisen kustannukset
c. todelliset kuljetuksen lisäkustannukset
d. Arvajan koulun lopettamisesta saadut todelliset säästöt
e. sadan oppilaan siirtymisen aiheuttamat investointitarpeet vastaanottavissa kouluissa
f. ajankohtaiset oppilaskohtaiset kustannukset eri kouluissa
3. Miksi sivuutetaan valtion suositukset, sekä kunnille laaditut ohjelmat (KASTE ja POP). Selitys Kaste-ohjelman kanssa ristiriidoista: ensimmäisenä tavoitteena on ennaltaehkäisy (mm. mielenterveysongelmat, etenkin lapsilla ja nuorilla) sekä ongelmiin varhain puuttuminen. Tämä ei toteudu jos luokkakoot ovat suuria. Lisäämällä opettajien virkoja sekä erityisopetusta saadaan vain lisää kustannuksia nykytilanteeseen verrattuna ja näin ollen koulujen lakkauttamiselle ei ole taloudellisia perusteita.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kun noita laskelmia teette, niin ottakaa niissa huomioon myös näiden kyläkoulujen korjaustarpeet. Kaikki ovat niin vanhoja rakennuksia, että ne pitäisi periaatteessa pistää kokonaan uusiksi. Ehkä sittenkin kannattaa rakentaa kunnon kouluja keskustan tuntumaan.
Mitäs muuta Jämsä on rakentanut niin innokkaasti kuin kouluja? Nyt on monumentteja, vaan ei ole rahaa pyörittää niissä enää toimintaa. On ihan oikeutettua huudella perään, toimitaanko nyt oikein.
Kuten alempana kirjoitimme kouluverkkoselvityksen mukaan peruskorjauksia vuosina 2010-2020 ei Partalan koulu tarvitse.
Muilla kouluilla laskelmat ovat tehty puutteellisesti. Ensimmäinen, mikä pistää silmään on se että Alhon, Koskenpään ja Ruotsulan koulujen peruskorjauskustannukset ovat samaa summaa 1,8 milj. euroa. Rakennukset ovat erilaiset, korjaustyöst myös. ihmeelliseltä tuntuu että sattumalta kaikki kolme koulua tarvitsevat peruskorjauksiinsa samaa summaa.
Muuten olisi hyvä ottaa myös huomioon nykyinen taloustilanne, eli kun ennustetaan pitkää taantumaa ja lamaa, ovat myös valtakunnan tasolla elinkeinoelämän edustajat ja muut viralliset tahot alkaneet huudella korjausrakentamisen perään, jotta työllisyys yms säilyisi.
Jämsässä ei liene aluillaan montaakaan uudisrakennuskohdetta ihan rakennusliikkeiden taholta. Eli vapaita päteviä kirvesmiehiä riittää noihin projekteihin vaikka kuinka, ja samoin työnjohtohenkilökuntaa ja suunnittelijoita, ja tokkopa niillä on kohta varaa tehdä tarjouksiaan samoilla katteilla kuin männä vuosina. Siinäkin mielessä voisi tarkastella noita korjauskustannuksia tuleville vuosille hieman uudelta kantilta, olla kerrankin ajassa kiinni. korjaaminen on myös yksi esimerkki ja linjaveto kestävän kehityksen puolesta, silloin ei kannata ihanjoka sentin perään laskea, onko se rahassa mitattu edullinen se paras.
Ihan vertailun vuoksi jos olisitte uutta autoa ostamassa, niin halvimman ja kalliimman välissä on monta eroa, ei silloin kaikki sitä halvinta uutta osta, jotta saisi vain sen _uuden_. Joskus sen vanhan korjaus on ihan hyvä juttu, koknaistaloudellisesti, ja ihmisten mielialan kannalta. Nämä on suhteellisia asioita, ja yhteisien rahojen käytöllä voidaan myös osoittaa mieltä, ja antaa esimerkkiä.
Ja se on ihan turha tapella kylä ja kaupunkikoulujen eduista ja kuvitelmista, jos ne kaupunkiluokat tuupataan karmeja hipoen täyteen niitä tenavia.
Mutta kouluverkkoselvityksen mukaan näin tehdään. Eli tuupataan oppilaita keskustan kouluihin. Ope-virkoja lisämättä ja määrä-aikaisvirkoja poistamalla. Tämä olisi ainut järkevä säästö. Muita ei tähän asti silmiini osunut.
En tiedä kirvesmiehistä ym. minulle henkilökohtaisesti on tärkeintä lapsien etu. Ja jos toimivat koulut lakkautetaan, haluan tietää mihin luvut/säästöt/syyt perustuvat. Ajankohtaista, tuoretta, todellista, perusteltua tietoa luvuissa. Jos saisin sellaiset (mutta niitä ei ole yksinkertaisesti) ja näkisin että kuolun lakkauttaminen tuo todellisia säästöjä, ja tämä on ainut järkevä säästökohde Jämsälle, olisin itse sitä mieltä että kouluja lakkautetaan.
Luulisin että valtuutetukin haluaisivat tietää vastauksia kysymyksiimme ennen päätöksentekoa.
että, kolmannella kierroksella koulujen lakkauttamisessa tehtäisiin OIKEIN laskelmia! Tähän mennessä ei sellaisia ole nähty, vaikka Mustingan ja Sammallahden lakkautusten jälkeen laskelmat LUVATTIIN.
Kukaan ei osaa tarkkaan ennustaa, mikä näiden koulujen oppilastilanne on kymmenen vuoden kuluttua. Jos niihin nyt tehdään parin miljoonan remontit ja lakkautetaan kuitenkin muutaman vuoden kuluttua, niin takkiin tulee ja rumasti. Jos koulut sitten taas myydään kyläyhdistyksille parilla tonnilla,niin onpa melkoinen tulonsiirto veronmaksajilta metsäkyliin.
Ehdottaisin kuitenkin, että kunta käyttäisi kyläkoulujen tarjoamat mahdollisuudet hyväkseen. Esimerkiksi syrjäytymisen vaarassa olevat, kiusatut, arat ja ujot opiskelijat jotka voivat huonosti voisi siirtää jokskin aikaa kyläkouluun. Näin voisimme oikeasti ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja tukea lapsen/tulevan aikuisen alkuun. Itse tunnen yhden tytön, ei Jämsästä, joka oli koulukiusattu ja arka, isossa luokassa opettajilla ei ollut mahdollisuutta seurata ja tukea tytön. Siirtyessään kyläkoulun kolmeksi vuodeksi tytöstä tuli rohkea, hänen itsetunto on kasvanut ja hän lähti ylä-asteeseen terveenä ja reippaana lapsena. Mutta kävisikö näin jos hän olisi jäänyt kiusattavaksi enstisen koulun isoon luokkaan?
Ymmärrän mitä Mari tarkoitti että maailma on karu ja kova. Mutta se on meidän aikuisten tehtävä turvata lapselle sellainen lapsuus jossa hänen on hyvää olla. Kyllä jokainen taistelee tässä maailmassa paikkastansa, mutta pitääkö lapsien tehdä sen ? Ja kyllä lapset omassa aikuisessa elämässä ehtivät käydä näitä taisteluita läpi moneen kerran.
Lapset ei ole riski meille,mutta me aikuiset olemme suurin riski lapsillemme,haluat elää kymmenen vuotta eteen päin ,unohtaen että elämme tätä päivää,jos tämä päivä ei ole turvattu kuinka voidaan ajatella niin kauaksi eteen päin.
Asun maalla ja mielestäni olen maksanut veroni ajallaan,en halua tulon siirtoja teiltä keskustassa asuvilta,olen maksanut jämsään veroja 36 vuotta, tehnyt kahta työtä päällekäin josta maksoin 50 rossaa viiden vuoden aikana ,jos joku haluaa tuoda esille "metsä kylissä asuvien" saamat tulon siirrot teiltä kylällä asuvilta,huomaan että tässä on se tärkein syy "säästöihin".
"haluat elää kymmenen vuotta eteen päin ,unohtaen että elämme tätä päivää"
Kyllä miljoonien investointeja suunniteltaessa kymmenen vuotta on vielä lyhyt jakso. Jos on ihan hälläväliä mihin niitä miljoonia viskotaan, niin eipä ole paljon toivoa talouden kuntoon saamisesta Jämsässä.
Vaikka olet kuinka maksanut veroja 36 vuotta, niin ei siitä kerry lähellekään tämmöisen rempan hintaa.
Todellisia säästöjä saadaan kun virkamiehet
tekevät todella töitä. Esim. Kaavoitus on jäissä.
Ja siellä on porukkaa mutta eivät tee mitään.
Koskelainen