MOI!
aattelin ku oon ostanu kameran(nikon coolpix) ja olen kiinnostunut valokuvauksesta niin mistä olisi hyvä aloittaa?? olen vasta 13 vuotias mutta eikö se ole niin että mitä nuorempana alottaa sen oppii helpommin :) niin mistä aloittaa..??
Vastatkaa mahd. nopeasti, kiitos :)
aattelin ku oon ostanu kameran(nikon coolpix) ja olen kiinnostunut valokuvauksesta niin mistä olisi hyvä aloittaa?? olen vasta 13 vuotias mutta eikö se ole niin että mitä nuorempana alottaa sen oppii helpommin :) niin mistä aloittaa..??
Vastatkaa mahd. nopeasti, kiitos :)
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kuvaa ja kuvaa...Luen valokuvauksen oppikirjoja. Mene kansalaisopiston peruskurssille. Opettele ensin perusasiat. Katsele menestyneiden kuvaajien kuvia. Mieti mikä tekee niistä hyvän kuvan. Pidä kameraa aina mukana kun se vain on mahdollista. Hyvän kuvan yksi tärkeä edellytys; on olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
kuuluu aivan ensimmäiseksi tutustua valon kulkuun valotettavalle materiaalille.Objektiivin läpäisevän valon määrään,sekä aikaan jonka valo kulkee valotettavalle pinnalle.
Objektiivissa olevat aukkolukemat f:5,6 tai f:8 tai F:11 ovat lukuja, jotka ilmoittavat valitsemasi aukon halkaisijan olevan(halkaisijan suhde linssin halkaisijaan) linssin halkaisija jaettuna valitsemallasi aukkoluvulla esim.5,6:s osa linssin koko pinta-alasta.
Aika on ilmoitettu osasekunteina ja pitkille valotuksille sekunteina.Lisäksi voit valita itse pitkän ajan pitämällä aukkoa avattuna haluamasi ajan oikein pimeässä kuvatessasi.yleisemmin ilmoitetut osasekunnit ovat 8,30,60,125,250 jne.Esim. lukema 125=1/125 s. ja sen ajan valo kulkee valotettavalle pinnalle.
Kolmas asia on ymmärtää objektiivin eli linssin polttovälikäsite.Normaali polttovälinen kuvaa näkymän niinkuin omat silmäsi näkevät.Polttoväli ilmoitetaan objektiivissa millimetreinä.Luku 50mm on analogisen kinofilmikameran filmin yhden ruudun halkaisijan mitta.Yksi valotettava ruutu analogisessa on 24mmx36mm.Digitaalisten kameroiden valotettava alue vaihtelee hieman ja on pääsääntöisesti pienempi harrastelijakameroissa.
Sanat "tele" ja "pitkäpolttovälinen" ilmoittavat, että objektiivi on pitkä ja sillä voi kuvata kaukana olevaa kohdetta , mutta kohde kuvautuu kapealta alalta.Sana "laajakulma" ilmoittaa, että objektiivi on litteä ja se kuvaa leveältä alueelta.
Tässä aluksi.Kun olet tutustunut näihin, seuraa tutustuminen kuvattavan materiaalin herkkyysasioihin eli ASA-lukemiin.
Sisäistä nyt nämä ja lue kuvausoppaita, niin huomaat aloittaneesi elinikäisen mielenkiintoisen ahaa-elämys harrastuksen.
ASA-lukema on sama kuin ISO-herkkyys/lukema.Sorry
Täti on tainnut tutkia mustia aukkoja, niin paljon pielessä puheet ovat objektiivien aukoista.
ojentavasta ystävällisestä tekstistäsi!Siis F:5,6 tarkoittaa aukon halkaisijan suhdetta linssin halkaisijaan.Halkaisija on tässä tapauksessa suora joka kulkee ympyrän keskipisteen kautta ympyrän läpi.Onko tämä siis muuttunut jotenkin analogisten kameroiden linsseissä/stä?Enpä usko.Sensijaan aukolukemavariaatiot ovat muuttuneet.Sen perusteita tämä täti ei tunne.Olisikin kiva, jos joku hieman valottaisi asiaa.Toivoisin, että mustien aukkojen metsästäjä
antaisi exaktia tietoa, eikä pelkkää höpinää.
Entä millä periaatteella toimii aukkosäädin eli himmennin nykyään?
Asiahan ei ole noin. Yksinkertaisesti esitettynä aukkolukema tarkoittaa objektiivin polttovälin suhdetta aukon kokoon verrattuna.
Esim. jos objektiivin polttoväli on 100 mm ja aukon halkaisija 50 mmn, niin aukkolukema on 2.
Objektiivin valovoima ilmoitetaan aina suhteellisena aukkona.Se on objektiivin läpimitan ja POLTTOVÄLIn välinen suhde.
Valovoima on yksittäisen objektiivin suurin aukko esim. f:1,8 ja se ilmoitetaan objektiivissa.
Siis aukkolukema on aukon halkaisija per polttoväli.
Normaalipolttoväli kinokameralle esim n. 50-55mm saadaan 24mmx36mm halkaisijan mitasta.Sen alle esim 35mm polttoväliset linssit laajakulmaisia ja sen yli esim 70mm pitkäpolttovälisiä.
Jospa täti vielä kerran yrittäisi. Aukkolukema lie mielestäni polttoväli jaettuna tehollisen aukon halkaisijalla, eikä päinvastoin kuten esitit. Objektiivin tai objektin ulkoisella ulottuvuudella ei ole paljoakaan tekemistä asian kanssa.
Vilho Setälä, Sakke Pälsi, Pietis_Otso ja P K Jaskari auttaa alkuun, Hedcesoe siitä eteenpäin ja digikuvaajan saattas olla viisainta aloittaa P Punkarin digikuvauskirjoista.
Löytyykö aloittajan mainitsemasta kameramallista näitä säätömahdollisuuksia onkin jo toinen tarina. Sana Coolpix kattaa laajan sarjan ja vaikkapa malli P6000 trjoaa laajan käsisäädön automatiikan rinnalla.
Coolpixien nimeyslogiikka ei oikein aukene. Suomennan mielessäni:
L =lady, hennoille naisille ilman monimutkaisuutta
S=Suuret ikäluokat. Käsisäätöökin ja styyliä.
P=Professionaal tai perfektionistit. Joissakin
-Opettele valotuksen säätö,
-Tarkenna huolellisesti
-Sommittele kuva mahdollisimman valmiiksi
-Ajattele mitä haluat tuoda kuvassasi esille, minkä näet siinä oleellisempana ja ota kuva siitä
-Anna itsellesi, eli mielikuvitukselle tilaa
-Opiskele perusasiat kuvankäsittelyssä
-Vertaile hyvien kuvaajien kuvaustyylejä toisiinsa
-Kuvaile paljon ja erittele mielessäsi miten olet onnistunut tavoitteessasi jostain kohteesta.
Kuvaa erillaisia tilanteita, erillaisissa olosuhteissa niin opit tuntemaan kamerasi rajat, ja opit käyttämään kameran napikoita lähes pimeässäkin.
Kun perustekniikka on hyvin hallussa sinä voit keskittyä kuvien sisältöön ja ilmaisuun.
Ja vielä lopuksi, tutki käyttöoppaasta neuvot.