pentu on nyt 13vkoa.
pieni pentuhan se on ja kovasti on minun perääni. sylissä pitäis olla melkein kokoa ajan. vinkuu myös kavereiden syliin kun ovat käymässä.
vessassa ei voi käydä, kun alkaa uliseminen ja vinkuminen. ulos pääsen kyllä lähtemään. heti kun ulko-ovi käy, pentu joskus haukatelee hetken, mutta hiljenee sitten tai on hiljaa alusta asti.
ulos meneminen on iso ongelma. ensin taistellaan villapaidan ja sitten kaulapannan kanssa. yrittää purra ja rimpuilee koko ajan, kun paita ja panta päällä niin rauhottuu. ulkona vinkuu vaan syliin eikä oikeen viihdy ulkona muutenkaan. syliin kun pääsee niin mielenkiinnolla tarkkailee ympäristöä, mutta maahan kun laskee ja päästäisi tutustumaan ympäristöön niin ei muuta kun hyppii ja vinkuu syliin takaisin. on mennyt itseltäkin mielenkiinto lähteä pennun kanssa usein ulos, kun se on ainaista taistelua. pyritään kuitenkin käymään pari kertaa päivässä ulkona.
meneekö pelko pois ajan kanssa vai onko tässä kehittymässä jo ihan ongelmapentu..? )8
en oikeen tiedä mitä tehdä.
jollekkin pentukurssille on tarkoitus mennä, mutta seuraavan kerran mahdollisuus siihen tammikuun alussa.
pieni pentuhan se on ja kovasti on minun perääni. sylissä pitäis olla melkein kokoa ajan. vinkuu myös kavereiden syliin kun ovat käymässä.
vessassa ei voi käydä, kun alkaa uliseminen ja vinkuminen. ulos pääsen kyllä lähtemään. heti kun ulko-ovi käy, pentu joskus haukatelee hetken, mutta hiljenee sitten tai on hiljaa alusta asti.
ulos meneminen on iso ongelma. ensin taistellaan villapaidan ja sitten kaulapannan kanssa. yrittää purra ja rimpuilee koko ajan, kun paita ja panta päällä niin rauhottuu. ulkona vinkuu vaan syliin eikä oikeen viihdy ulkona muutenkaan. syliin kun pääsee niin mielenkiinnolla tarkkailee ympäristöä, mutta maahan kun laskee ja päästäisi tutustumaan ympäristöön niin ei muuta kun hyppii ja vinkuu syliin takaisin. on mennyt itseltäkin mielenkiinto lähteä pennun kanssa usein ulos, kun se on ainaista taistelua. pyritään kuitenkin käymään pari kertaa päivässä ulkona.
meneekö pelko pois ajan kanssa vai onko tässä kehittymässä jo ihan ongelmapentu..? )8
en oikeen tiedä mitä tehdä.
jollekkin pentukurssille on tarkoitus mennä, mutta seuraavan kerran mahdollisuus siihen tammikuun alussa.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kun kerran noin monta riviä sait kirjoitettua, niin ONKO MAHDOTON JOSSAIN MAINITA SE PENNUN R O T U ???
sen vaan sanon, että kun nyt opetat, että otetaan /pääsee syliin, niin sitten kanniskelet sitä lopun ikää eli 15 vuotta. ELI EI SYLIIN.
no harvempi esim tanskandogia syliin ottaa, edes pentua..
ja rotu on kääpiöpinseri, en nyt tiedä onko se oleellista tietoa.. sinulle ilmeisesti on.
Nää koiran pompottelujutut on ihan höpönlöpöö ja saat jättää ne ihan omaan arvoonsa. Minä ainakin otin kääkän seurakseni ja tärkintä on, että koiralla on hyvä olla. Jos koira pyytää ulkona syliin, niin sillä on joku syy - kylmä, sade, pelko - ja otan sen syliin. Miksi ihmeessä en ottaisi? Kysehän on vaan muutaman kilon painoisesta eläimestä, kyllä minä sen jaksan kantaa. Ei ole minun ongelma. Vaikuttaa siltä, että nämä suuret ja viisaat koirankasvattajat tietävät ja esitelmöivät ajattelematta yhtään, mistä koirasta on kyse. Palveluskoirat on ihan eri asia kuin seurakoirat. Jos koira pyytää leikkimään, niin miksi ihmeessä en alkaisi leikkiä? Miksi pitäisi leikkiä vaan silloin, kun koira ei sitä pyydä? Miksi pitäisi ottaa syliin vaan silloin, kun koira ei sitä halua. Minusta se on koiran kiusaamista. Jos koiralla ja omistajalla on hyvä olla, niin sehän se on tärkeintä. Paljon rakkautta ja kärsivällisyyttä vaan pennun kasvatukseen.
Enpä tiedä mikä olis "mahdottoman tehtävän" käytännön neuvo. Remmissä ulos raahaaminen vai mikä?
No, mut mun neuvo olis se, että ole vaan puupäisempi kuin pikku pentusi: anna olla sylissä ulkona, kököttele vaan kyykylläs paikallaan ja odottele, millon uteliaisuus voittaa. Jos ei tänään, niin ehkä huomenna :-) Houkuttele vaikka herkkupalalla, jos et jaksa kyykötellä ja anna koiran opetella omaan tahtiinsa. Ja kehu ylettömästi, jos uskaltautuu vähänkin pois sylistäsi ja palaa sitten sisälle. Pikkuhiljaa hyvä tulee!
Tsemppiä pikkusen kanssa :-)
luepas nyt alkuun oari koiranpennun kasvatusopasta. kyseessä on ilmeisesti jokin kääpiö-rotuisen koiran pentu, koska puet sen ennen ulkoilua. jos, näin on, niin pukeminen on ihan ok, ettei pentu ala inhota ulkoilua palelemisen vuoksi. tiesitko, että koirille on olemassa esim. hurtta-merkkisiä eri paksuisia lämpö-mantteleita. ovat nopeita pukea ja riisua, ja jopa itsepäinen mäyräkoirakin suostuu se päällä liikkumaan ja olemaan normaalisti. kannattaa hankkia hieman helpommin puottava vaate ja mennä vaan sitkeästi sinne pihalle jopa 10 - 12 kertaakin päivässä, siis joka aterian jälkeen, leikin jälkeen, unen jälkeen, ja ETENKIN aamulla raketin nopeudella HETI kun pentu herää. kanna vaikka pentu aluksi pihalle ja edetkää siitä sitten pikkuhiljaa, kun tekee hädän ulos, niin koiran herrku-pala palkaksi ja koira syliin palkinnoksi. voit sitten ajan kanssa jättää tätä syli-juttua pois. joo, rankkaa on. mutta, kuka sanoi, että pennun hoito, opetus ja kasvatus on helppoa ja vaivatonta!!! jos nyt lepsuilet, ja käytät koiran pihalla vain kahdesti päivässä, saat taatusti aikaan aikuisen koiran, joka ei ikinä opi sisäsiistiksi. ja vikahan on sitten tietysti jälkeenpäin koirassa, joka oli niin tyhmä ja luonnevikainen ongelma-koira jo syntyessään, ettei edes ikinä oppinut sisäsiistiksi, vaan päätyi suh't nuorena piikille. tiesitko, että aikuisiakin koiria käytetään ulkona lenkillä väh. KOLME kertaa päivässä? jos sinusta tuntuu, ettei sinusta ole kasvattamaan koiraa, niin ota yhteys kasvattajaan, hän voi hyvin löytää vielä näin nuorelle koiralle uuden kodin. hyvää joulub odotusta sinulle ja koiranpennulle
Joo, ja useemmin vaan ulos. Meillä käytii tunnin välein tai kahen. ja aina ku oli heränny tai syöny. meillä käytiin vielä sisäsiistiks oppimisen jälkeeki ulkoon tosi usein. nyt ei tarvi enää niin usei, osaa kyllä pyytää ulos. kun meet vessaan niin tuut ulos vasta ku on lopettanu huutamisen..
sinua mielensä mukaan. Tee niin että et huomioi pentua mitenkään kun se vinkuu syliisi. Sinä päätät koska tullaan syliin. Eli kutsu pentua silloin kun se ei vingu syliisi ja ota se sitten syliin. Harjoittele usein koiran pukemista. Älä anna koiran rimpuilla ja purra. palkitse vain hyvästä käytöksestä, jätä huono käytös huomiotta. Villapaita ei ole hyvä asuste koiralle. Se ei suojaa tuulelta eikä sateelta ja lämmön erristyskykykin on melko huono. Musti ja Mirri liikeiden poistotoreilla on usein halpoja takkeja joita voi ostaa pentuajaksi, pentu kun kasvaa koko ajan. kun koirasi on aikuinen, osta sille kunnon Hurtan takki tai haalari.
Mikäli oikein ymmärsin jäljempää, koirasi on kääpiöpinseri? Ei ole rotu helpoimmasta päästä ja mikäli et pian tee jotain koirasi käytöksen suhteen, sinulla on kohta ongelmakoira.
"pyritään kuitenkin käymään pari kertaa päivässä ulkona."
Kerropas nyt, minkä IHMEEN takia käyt 13 -viikkoisen koiranpennun kanssa PARI KERTAA PÄIVÄSSÄ ulkona?
Pennun kanssahan mennään ulos vähintäänkin tarpeille sen jälkeen kun pentu on syönyt, lopettanut leikkimisen ja herännyt nukkumasta, sekä monta kertaa siinä välissäkin.
Kuinka ihmeessä pärjäätte 2 ulkoilukerralla päivässä?
Edellä mainittuja jippoja noudattaen meidän koira oli 9 -viikkoisena sisäsiisti!
Nyt turre on 9kk, ja sen kanssa käydään ulkosalla varmaankin 10 kertaa päivässä pikapissit ja lenkit sisältäen...
Ei pennun arkuus voi olla este ulos menemiselle, milloin se siitä ehtii rohkaistumaan, jos kököttelettä vain turvassa sisällä?
Reippaasti useammin ulos vaan!
Tosiaankin, kuten joku jo mainitsikin, nökötätte vaikka vain paikallanne omalla pihalla, ja annat pennun katsella ympärilleen, tutustua ja huomata, ettei sillä ole mitään pelättävää!
Ainakaan sisänurkissa pyörimällä koirasi ei rohkaistu ikikuun päivänä.
Jos koet, että käsissäsi on "ongelma", kehottaisin minäkin sinua ottamaan yhteyttä kasvattajaan, että hän etsii pennulle uuden kodin.
Merillä on pienenä ollu kans vähä samoja ongelmia eli oven takana vinkumista, säheltämistä, pannan kanssa tappelua, syliin yrittämistä yms..
Siihe on heleppo konsti, vessaan mennessä annat koiran jäähä vinkumaan ja pois tullessa et huomaa että se es on ollut/on siinä.
Panta kannattaa jättää kaulaan nii ettei tarvi alakuu muuta ku remmi vaa lisätä, ja syliin yrittämistä ei kannata noteerata mitenkää nii alakaa kohta kulukemaan kiltisti ite =)
itellä kans kääpiöpinseri ja samallainen paskahousu seki on :D takin kans sai kans tapella ( ja saa vieläki) mutta kyllä se ajan kanssa oppii ku ei vaa anna periksi.. kääkillä ku o paha tapa olla nii pirun nokkelia että huomaa heti "heikon kohdan" ja käyttää sitä hyväkseen=)
Muutamia huomioita:
-Älä annan pennun olla jatkuvasti sylissä, joskus voit hetken antaa olla mutta ei usein
-Mene vessaan yksin, ei pennun kanssa. Tuosta seuraa hyvin helposti myöhemmin eroahdistus, ja se on todella ikävää kun koira ulisee/haukkuu yksin asunnossa koko sen ajan kun olet pois
-uloslähdöt ja ulkona olo täytyy tehdä pennulle hauskaksi: käytä tässä namuja tai pennun lempilelua avuksi.
-et voi käydä pennun kanssa pari kertaa päivässä pihalla - sinun pitää käydä ainakin 10 kertaa päivässä, yleensä 15 kertaa. Aina kun se meinaa kyykistyä pissalle, sinun täytyy olla nopea kuin raketti ja singahtaa sen kanssa ulos (kantaa se). Vaikka pissa olisi jo lähtenyt tulemaan ulos, ei muuta kuin koira käsivarrelle ja pihalle.
Et muuten saa sitä opetettua sisäsiistiksi.
Ala nyt toimia, ettei sitten myöhemmin tarvitse katua.
meijän pinseri on jo 5kk 4pv
alkuun pihalla oleminen oli ihan samanlaista, ei millään suostunut edes yrittämään pissimistä jne vaan vinku vaan syliin mutta kun jaksoi muutaman kerran päivässä yrittää ja antoi vaan vinkua hetken niin pikkuhiljaa tajusi ett pissit kun on tehty pääsee sisälle takaisin =)
nykyään pentu lähtee mielellään pihalle, ja tekee tarpeensa, yleensä vieläkin joudun päivittäin pissit/kakat siivoamaan lattialta, mutta pikkuhiljaa hyvä tulee =)
toppapukuhan ei miellytä ei sitten yhtään mutta antaa hieman hagoitellen pukea päälle, muttei pihalla uskalla tehdä tarpeitaan oikein puku päällä.. siihen ei ole tottunut vielä :o
joko on pentu oppinut ulos?
...edelliseen, emme tosiaankaan pennnun kanssa montaa tuntia olleet pihalla vinkumassa :D
vaan se hetki aina että ymmärtäisi, ensimmäiset kerrat tosin kannoin sen ulos, hetkeksi ja kannoin takaisin sisään, on se niin hellyttävä pikku otus =)