Mikä on.....

.... tutummalta nimeltään. Muita nimityksiä on hybridikamera tai pitkäzoom (mielestäni aika huono nimitys kun ei niissä pakosti tarvii olla pitkää zoomia) ja pyös puolijärjestelmiksi niitä joku on kutsunut.

Ne ovat selvästi pokkaria monipuolisempia kuvauskojeita mutta niissä ei ole mahdollisuutta vaihtaa objektiivia, mitä pidetään rajana, että aletaan puhua järjestelmästä (huomaa, että järjestelmäkameroissakin on aste-eroja toisten ollessa enemmän järjestelmiä kuin toisten). Bridgekamerassa on vastaavat säädöt kuin järjestelmissäkin ja käytettävyydeltään parhaat haastavat järjestelmät. Bridgekamerasta voidaan puhua kun kamerasta löytyy salamakenkä ja suodatinkierre (useimmissa mahdollisuus käyttää myös lisäkkeitä etc. optisia lisävarusteita). Parhaat bridgekamerat ovat kalliimpia kuin halvimmat järjestelmät tätä nykyä. Viiden-kuudensadan huitteilla lienevät laadukkaimmat bridgekamerat.

Bridgekameran etu järjestelmään verrattuna on kuitenkin halvempi hinta sillä niissä saa parempaa optista laatua (ja usein joitakin näkymättömämpiä herkkuja) kuin alkaen kittipakettijärjestelmissä. Lisäksi ne ovat hiukan kompaktimpia käyttää.

digiBridgekameroiden kulta-aika oli tuossa yheksänkytluvun lopussa ja kaksituhattaluvun alussa ennen kuin järjestelmien hinta romahti harrastaja tasolle. Takavuosina oli todella hienoja kameramalleja (kalleimmista sai pulittaa parituhatta euroa) bridge-luokassa. Sitten homma hiljeni ja kompaktit kamerat muutuivat saippuarasioiksi ja halvimmat järkkärit ovat seuranneet perässä. Nyt näyttää siltä, että bridgekameroilla alkaisi renesanssi ja muutamia tosi lupaavia malleja on tullut markkinoille (esim. Fuji fs100, Canon G10, Sigma DP1, etc.).

On olemassa bridgekameroita muistuttavia "pitkäzuumi" kameroita jotka kuitenkin ominaisuuksiltaan jäävät selkeästi bridgekameroista.

.....