Nyt se sitten tapahtui, sain tarpeeksi sisareni koiravihasta. olen lopettanut yhteydenpidon häneen ja vältän hänen kohtaamistaan.
en ole sellainen, jonka olisi pakko viedä koira mukana kylään - yleensä se jää kotiin ellei sitä nimenomaisesti kutsuta kylään. en myöskään anna koirani riehua kylässä tai kun meillä ollaan kylässä. ja jos joku pelkää koiria niin pidän koirani loitolla.
asun kaukana perheestäni ja kun menen lapsuuden kotiin kyläilemään niin koira pitää ottaa mukaan. vanhempieni tykönä koira on pidetty ja saa olla ihan rauhassa.
mutta kun sisareni tulee kylään tuonne lapsuudenkotiin samaan aikaan kanssani niin hän ei siedä ollenkaan että koira edes nuuhkaisee häntä. koira ei saa leikkiä leluilla, purra luuta koska siitä lähtee melua tai tehdä muutakaan kuten juuri liikuskella. koiran pitää olla sisällä hihnassa kiinni - ei missä tahansa hihnassa vaan aivan lyhyessä. tämä on mielestäni täysin epäasianmukaista! ja vaikka kuinka yritän koirani kanssa, niin aina sisarella menee hermo, sillä eihän koira jaksa montaa tuntia olla maahan-asennossa. ja lopuksi kaikki, niin minä ja vanhemmatkin on surullisia - turha reissu riitelemään tulla.
se ärsyttää eniten, ettei sisareni edes yritä sietää koiraani, vaikka hän onkin tunnustanut että koirani on kaikkein parhaiten koulutettu ja käyttäytyvä koira jonka hän on nähnyt. myös muun sukulaisen koiraa kohtaan hän on käyttytynyt jokseenkin samalla tavalla - paitsi hillitymmin sillä eihän "eihän muulle kuin todella läheiselle voi käyttäytyä kuin paskaa niskaan kaataen".
ja sisareni asenne ja vaatimukset koskevat myös sitä kun hän on perheineen kylässä OMASSA KODISSANI. että koiran omassa kodissako se pitäisi eristää?
minun odotetaan kohtelevan hänen perhettään moitteettomasti. minun odotetaan pitävän koirani, joka on suunnilleen elämäni tärkein asia harrastus jne. niin ettei se saa olla missään kontaktissa perheen toimintaan, jos sisar on läsnä. otanko tämän sitten vähän liian raskaasti, mutta olen loukkaantunut.
niinpä olen lopettanut yhteydenpidon ja kun menen kylään vanhemmille sanon jo etukäteen että on sitten turha tunkea samaan aikaan - asuvat lähempänä ehtivät muulloinkin. ja sanon että jos tulevat en pidättele koiraani yhtään.
en ole sellainen, jonka olisi pakko viedä koira mukana kylään - yleensä se jää kotiin ellei sitä nimenomaisesti kutsuta kylään. en myöskään anna koirani riehua kylässä tai kun meillä ollaan kylässä. ja jos joku pelkää koiria niin pidän koirani loitolla.
asun kaukana perheestäni ja kun menen lapsuuden kotiin kyläilemään niin koira pitää ottaa mukaan. vanhempieni tykönä koira on pidetty ja saa olla ihan rauhassa.
mutta kun sisareni tulee kylään tuonne lapsuudenkotiin samaan aikaan kanssani niin hän ei siedä ollenkaan että koira edes nuuhkaisee häntä. koira ei saa leikkiä leluilla, purra luuta koska siitä lähtee melua tai tehdä muutakaan kuten juuri liikuskella. koiran pitää olla sisällä hihnassa kiinni - ei missä tahansa hihnassa vaan aivan lyhyessä. tämä on mielestäni täysin epäasianmukaista! ja vaikka kuinka yritän koirani kanssa, niin aina sisarella menee hermo, sillä eihän koira jaksa montaa tuntia olla maahan-asennossa. ja lopuksi kaikki, niin minä ja vanhemmatkin on surullisia - turha reissu riitelemään tulla.
se ärsyttää eniten, ettei sisareni edes yritä sietää koiraani, vaikka hän onkin tunnustanut että koirani on kaikkein parhaiten koulutettu ja käyttäytyvä koira jonka hän on nähnyt. myös muun sukulaisen koiraa kohtaan hän on käyttytynyt jokseenkin samalla tavalla - paitsi hillitymmin sillä eihän "eihän muulle kuin todella läheiselle voi käyttäytyä kuin paskaa niskaan kaataen".
ja sisareni asenne ja vaatimukset koskevat myös sitä kun hän on perheineen kylässä OMASSA KODISSANI. että koiran omassa kodissako se pitäisi eristää?
minun odotetaan kohtelevan hänen perhettään moitteettomasti. minun odotetaan pitävän koirani, joka on suunnilleen elämäni tärkein asia harrastus jne. niin ettei se saa olla missään kontaktissa perheen toimintaan, jos sisar on läsnä. otanko tämän sitten vähän liian raskaasti, mutta olen loukkaantunut.
niinpä olen lopettanut yhteydenpidon ja kun menen kylään vanhemmille sanon jo etukäteen että on sitten turha tunkea samaan aikaan - asuvat lähempänä ehtivät muulloinkin. ja sanon että jos tulevat en pidättele koiraani yhtään.
Vastaukset 4
Vanhimmat
mutta kynnysmatoksi ei kannata ruveta. Parempi laiha sopu kuin lihava riita, sanoo toiset ja näin se varmaan on, mutta itse kyllästyin sisareni kettuiluun ja hyvin pärjään ilman häntäkin. Voimia jatkoon!
Mielestäni sisaresi käyttäytyy todella lapsellisesti.
Eihän tuolla tavalla kukaan voi määräillä, jos kerran kyse ei edes ole sisaresi omassa huushollissa määräilemisestä, vaan vanhempiesi luona, ja sinun kodissasi!
Herraisä, tottahan jokainen omassa kodissaan saa menetellä kuten tahtoo.
Ja jos koirasi päälle päätteeksi on (kuten tuntuu) ns. huippuunsa koulutettu =) eikä siitä ole kenellekään todellista haittaa, mitä ihmeen valittamista siitä voi löytyä.
On turha tähän tietysti kirjoittaa, mutta TOTTAKAI koiran elämään kuuluu leikkiminen ja luiden pureskelu. Jos tuollainen voi jotakuta häiritä, että kyläilyreissun ajan sitä JOUTUU kuuntelemaan, niin en voi minäkään muuta kuin ihmetellä.
Siinä tapauksessa ymmärtäisin, jos koirasi juoksisi maratonia kyläilupaikkojen sohvia ja pöytiä pitkin, pureskelisi kaikkea mitä vain kiinni saa, ja kusisi ja paskoisi sisaresi kalleimpiin nappanahkakenkiin, mutta että tuollaisesta!
Huhhuh, en muuta voi enää sanoa =)
Minäkin lakkaisin pitämättä yhteyttä.
Ehkä sisaresi sitten JOPA tajuaa asian, kunhan tarpeeksi aikaa kuluu.
Jos ei tajua, sille ei voi mitään.
Toiset kun ovat syntyneet nirppanokka keskellä naamataulua ;)
Tsemppiä sinulle ja hauvallesi!
Ja oikein hyvää joulunaikaa!
ihan samoin tekisin jos mun kohdalle sattuis, mun koirat on etusijalla ja mun perheen jäseniä. niin ja omassa kodissaan koiraa ei eristetä! mun luo ei tarvi tulla jos koirista ei pidä tai jokin muu rassaa..
koirasi on sinun perheesi jäsen vaikka asuisitte koirasi kanssa kaksistaan. Ei ole sisaresi asia päättää siitä miten koirasi kanssa kotonasi olet, jollei sovi hälle olkoon tulematta kyläilemään sitten. Ei se siskosi mikään prinsessa ole jota pitää passata niin että siitä saa sitten koirasi kärsiä... Ja tuossakin olet oikeassa, miksi tulla samaan aikaan ja pahoittaa kaikkien mieli sillä lapsellisella käytöksellään jos voi muulloin tehdä ne vierailunsa lapsuudenkodissanne? Vähän taitaa olla huomion kipeä ja määräilynhaluinen tämä sisaresi, ei muuta. Kakaramaista käytöstä ellei ymmärrä ettei se koira ole hänen kiusanaan vaan se on sinulle paras ystävä koko maailmassa ja sinulle se tärkein ja läheisin tällä hetkellä.
Ymmärrän sinua oikein hyvin, minullakin sukulaisia jotka kuvittelevat menevänsä koirieni edelle arvojärjestyksessä elämässäni, vaikka ei heitä näy kuin vain kerran vuodessa korkeintaan. Ei tarvitse tulla jos inhoavat koiriani, en heitä tarvitse, mutta koiriani niitä tarvitsen. NYT!