Katselenko kuin lapsi,
joka eksyneenä hätäisesti vilkuilee
ja toivoo löytävänsä perille,
kuinka kaukana oletkaan minusta.
Eksynyt olen sinusta,
kuin pimeässä ilman valoa
ja päivät päättyvät aikaisemmin,
lyhyissä valon hetkissä sinua etsin.
Nyt muistelen vain tunnetta,
kun kylmässä viimassa seison
silloin sinua lujasti pitelin,
kuinka lämmin onkaan halaus.
joka eksyneenä hätäisesti vilkuilee
ja toivoo löytävänsä perille,
kuinka kaukana oletkaan minusta.
Eksynyt olen sinusta,
kuin pimeässä ilman valoa
ja päivät päättyvät aikaisemmin,
lyhyissä valon hetkissä sinua etsin.
Nyt muistelen vain tunnetta,
kun kylmässä viimassa seison
silloin sinua lujasti pitelin,
kuinka lämmin onkaan halaus.
Vastaukset 1
Vanhimmat
haikeaa muisteloa, joka synnyttää lukijassakin
kaipausta. Elämä vie, emmekä aina saa sitä mitä
siltä haluamme - emme tunnetasollakaan.
Mutta jos joskus on ollut jotain jota muistella
nyt, varsinkin Joulun alla - se palaa mieleen
satuttavasti. Näin minä ainkain koen runosi si-
sällön, ehkä olen väärässä.
Mutta kyllähän tuo otsikkokin tavallaan johdat-
telee jo kauniisti aiheeseen.