Ruotsissa on maajusseja noin 70 000, Suomessa 62 000, keskituotos tiloilla on noin 30 %:tia suurempi ja pääosa tuotannosta on Skånessa.
Maataloustukia maksetaan euroina suunnilleen sama summa, mutta koska tilat tuottavat tuon kolmanneksen enempi, niin tukien osuus tilojen liikevaihdosta on suhteellisesti pienempi, kuten myös maajussin itselle jäävä yrittäjätulo.
Joka on noin 8000 euroa keskimäärin pienempi.
Suomessa maajussille jää noin 18 000 käteen vuoden huhkimisesta, ruotsissa vastaava luku on noin 10 000.
Itselle on suuri mysteeriö se, että mihin katosi se Ruåttalaisten jatkuvasti suureen ääneen mainostettu älykkyys, miksi ne tässä elintarvikeruletissa on jääneet kaikkein naapureidensa jalkoihin.
Tanska tuottaa elinarvikkeita neljä kertaa enempi kuin kuluttaa, vaikka tuotano-olosuhteet on täysin samat, paitsi että Skånessa on maatilat kolme kertaa halvempia kuin Tanskassa ...
Ruotsi tuottaa noin 50 %:tia naudanlihasta, joka siellä kulutetaan, eli ei millään mittarilla lähelläkään omavaraisuutta.
Norjassa on kaikista kalleimmat elintarvikkeet, mutta siellä on ihan omat tukijärjestelmät ja maa aika tanakasti omavarainen ...
Suomessa tuotanto ei vastaa omavaraisuutta, mutta ei olla kovin kaukana, naudanlihalla se on oin 80 %:tia, tuet on tuotantomääriin suhteutettuna paremmat Suomessa, tilakohtaisesti ajatellen suunnilleen samat euroina.
Miten on mahdollista, että älykkäät ja nokkelat Ruåttalaiset on jääneet tyhmien ja hitaiden Suomalaisen, Norjalaisten ja Tanskalaisten jalkoihin, tässä elintarvikeruletissa ???
Maataloustukia maksetaan euroina suunnilleen sama summa, mutta koska tilat tuottavat tuon kolmanneksen enempi, niin tukien osuus tilojen liikevaihdosta on suhteellisesti pienempi, kuten myös maajussin itselle jäävä yrittäjätulo.
Joka on noin 8000 euroa keskimäärin pienempi.
Suomessa maajussille jää noin 18 000 käteen vuoden huhkimisesta, ruotsissa vastaava luku on noin 10 000.
Itselle on suuri mysteeriö se, että mihin katosi se Ruåttalaisten jatkuvasti suureen ääneen mainostettu älykkyys, miksi ne tässä elintarvikeruletissa on jääneet kaikkein naapureidensa jalkoihin.
Tanska tuottaa elinarvikkeita neljä kertaa enempi kuin kuluttaa, vaikka tuotano-olosuhteet on täysin samat, paitsi että Skånessa on maatilat kolme kertaa halvempia kuin Tanskassa ...
Ruotsi tuottaa noin 50 %:tia naudanlihasta, joka siellä kulutetaan, eli ei millään mittarilla lähelläkään omavaraisuutta.
Norjassa on kaikista kalleimmat elintarvikkeet, mutta siellä on ihan omat tukijärjestelmät ja maa aika tanakasti omavarainen ...
Suomessa tuotanto ei vastaa omavaraisuutta, mutta ei olla kovin kaukana, naudanlihalla se on oin 80 %:tia, tuet on tuotantomääriin suhteutettuna paremmat Suomessa, tilakohtaisesti ajatellen suunnilleen samat euroina.
Miten on mahdollista, että älykkäät ja nokkelat Ruåttalaiset on jääneet tyhmien ja hitaiden Suomalaisen, Norjalaisten ja Tanskalaisten jalkoihin, tässä elintarvikeruletissa ???
Vastaukset 10
Vanhimmat
Siellä on ollut demarivalta lähes jatkuvasti 1950-luvulta lähtien. Se ei ole järin juuri ollut kiinnostunut elintarvikkeiden tuottamisesta ja ympäristöstä. Siellähän esim. 1960-luvulla aivan vakavissaan (yliopistollisissa kurssikirjoissa) suunniteltiin esim. sianlihan tuottamista Göteborgin edustalle ankkuroitavissa laivoissa, joihin rahdattaisiin halpaa maissia ja soijaa Amerikasta ja jätteet laskettaisiin suoraan Pohjanmereen. Nuo suunnitelmat on nyt jo kuitenkin kuopattu, mutta esim. EU:ssakin Ruåtsin maatalousministerit ovat olleet ajamassa tukien leikkaamista kaikkein innokkaimpien joukossa.
Maajussit Ruotsissakin ovat aivan yhtä viisaita kuin Suomessakin.
Osittain, asia voi olla noinkin ...
Mutta, se ei selitä sitä, että miksi samalla tukitasolla ja kasvuvyöhykkeellä oleva Tanska tuottaa elintarvikkeita neljä kertää yli oman tarpeen, varsin kannattavasti.
Mutta lahden toisella puolen Skånessa, ei samaa ylijäämää synny.
Tanskalaiset ei kumminkaan saa mitään sellaista tukea, mitä ei Ruåtsalaisetkin saisi ...
Kyllä hallitusten asenteilla ja politiikalla maataloutta kohtaan on paljon suurempi merkitys. Ruåtsissa maatalous on ollut yli puoli vuosisataa kiviriippa, josta olisi päästävä eroon. Tanskassa taas se on vientiteollisuutta, jota tuo leivän koko kansakunnalle ja siksi sitä pitää edistää kaikin tavoin. Ja niin on myös tehty.
Näin varmaan on, takavuosina varsinkin Ruotsissa oli krooninen pula teollisuustyöntekijöistä, naapurimaista kuten Suomesta ja Norjasta lähti sinne töihin satojatuhansia ihmisiä, joten mielipiteet tukea paljon työvoimaa sitovaa maataloutta, ei varmaan olleet realistisia.
Elinkeinojen rakenne on kehittynyt tämän mukaan, maatalous on vahvaa ja elinkelpoista kaikissa naapurimaissa, mutta ei vahvasti teollistuneessa Ruotsissa.
Suomen puolella ostamassa mm. suomalaista lihaa ja lihatuotteita. Suomalaiset taas käyvät ostoksilla rajan toisella puolella, kun siellä ovat suomalaiset elintarvikkeet halvempia kuin Suomen puolella.
Rajakaupassa on aina ollut omat kiemurat ...
Tanskassa elintarvikeomavaraisuus on n 800% eikä 400
Ruotsalaiset on vaan liian laiskoja maataloustöihin, niillä on sellainen ajatus, että isännät on isäntiä ja rengit tekee työt.
No, tälläiseen systeemiin on Ruotsalaistilat liian pieniä.
Ehkä niinkin, ehkä ahkerimmat on siirtyneet muihin hommiin.
Ansiot on kumminkin kehittyneet Ruotsalaisilla 2000 luvulla, huomattavasti paremmin kuin Suomalaisilla.
Näin sanottiin tämä päivän maaseudun tulevaisuudessa, eli se siitä.
Yksi vuosi sinne tai tänne, ei muuta tilannetta mihinkään suuntaan.