Nyt alkavat olla neuvot ja hermot vähissä. Meidän 11 vuotias nöffeuros on elämänsä pahimmassa kiimassa. Sen aiheuttaja on naapurin hirvikoiranarttu, jota pidetään kaikesta huomauttamisesta huolimatta irti. Nartun juoksu alkoi kaikesta päätellen jo kuukausi sitten ja se käy merkkailemassa meidän pihalle useita kertoja päivässä, sekä tarjoilemassa itseään vaikka ei annakkaan astua (se ei ole tehnyt pentuja koskaan). Meidän koiraa ei voi pitää enää ulkona kun se tulee vallan hulluksi, ulvoo ja haukkuu solkenaan. Tämä homma alkoi siis joskus syysloman jälkeen siten, että poika ensin ulosti sisälle, sohvalle, mitä se ei koskaan ennen ole tehnyt. Parin päivän kuluttua se oli oksentanut kaikki ruokansa matoille. Tämän jälkeen alkoi jatkuva vinkuna ja syömättämyys ja juomattomuus. Kahden viikon kuluttua alkoi yhtämittainen ulvominen ja läähättäminen. Näitä syömättömyysjaksoja on ollut viime vuosina noin kolme vuodessa ja koiran turkki on mennyt kurjaan kuntoon. Nyt ollaan minusta liian pitkälle kun edes voilla voideltu leipä ei sille kelpaa ja kissa saa rauhassa syödä pojan kupista. Kaveri on laihtunut luiksi ja sen koko elämä on mennyt kurjaksi.
Kannattaako enää näin vanhaa urosta leikkauttaa ja kestääköhän sen sydän. Nytkin pelkään, että se saa kohtauksen jonakin päivänä tuossa läähättäessään ja edestakaisin ravatessaan. Poika on muuten hyväkuntoinen, suurikokoinen ja normaalisti vilkas ja seurallinen
Kannattaako enää näin vanhaa urosta leikkauttaa ja kestääköhän sen sydän. Nytkin pelkään, että se saa kohtauksen jonakin päivänä tuossa läähättäessään ja edestakaisin ravatessaan. Poika on muuten hyväkuntoinen, suurikokoinen ja normaalisti vilkas ja seurallinen
Vastaukset 7
Vanhimmat
on olemassa jonkinlaisia "jarrutabletteja" kai joku tällä palstalla sen tietää, tai kysy vaikka lääkäriltä. "Saman kokenut, mutta lievempänä"
hormoni piikki joka auttaa voimassa muistaakseni kuukauden ,mut onhan nartun juoksutkin jo silloin ohi.tiedän yhden nöffi uroksen jolta rupes jopa tuleen verta peniksestä kun oli lähellä juoksusia narttuja.sai sen piikin noin vuosisitten sen jälkeen on näitä narttuja vältelty.kyllä se narttukin pitäs tai nartunomistajat kuriin .
mutta kyllä saa juoksuisen nartun kanssa kulkea hihnan kanssa missä haluaa sitä ei voi kieltää.
saa kulkea tarkoitin nyt lähinnä tätä kyseistä joka ilmeisesti juoksentelee irrallaan. itselläni on pelkkiä narttuja eikä tulis mieleenikään päästää niitä yksinään juoksenteleen,oli sitten juoksuaika tai ei.
Käy juttelemassa hirvikoiran omistajan kanssa. Jos se narttu juoksentelee irrallaan juoksuaikana, niin se on jo kantavana varmasti. Jos juttelut ei hirvikoiran omistajalle mene perille, nappaa hirvikoira kyytiisi ja vie ensimmäiselle löytöeläintarhalle. Kun muutaman kerran hirvikoira ihminen käy tytteliänsä rahalla lunastelemassa tarhalta, niin voipi ilmetä kiinnostusta koiransa kiinnipito. Uroksesi on jo veteraani ikäinen, senkin voit mainita hirvikoira ihmiselle, eli on jo kysymys koirasi terveyden tilasta. Sinun on turha miettiä minkäänlaisia kastraatioita veteraani-ikäiselle koiraherralle.
tule kiimaa. Toiseksi; nartun kiima kestää normaalisti noin kolme viikkoa joten tuskin se enää kiimassa on. Epäilen että koirallanne on jokin sairaus, joten kipin kapin eläinlääkäriin!
Nyt on tilanne hieman rauhoittunut jo, pojalle kelpasi muutama nappula ja leivän kannikka, vettäkin se joi ihan kunnolla. Asiaa lienee auttanut koirapoliisiin yhteyden otto, joku muukin oli hermostunut uroskoiransa kanssa. Tämä naapuri on siitä hieman vaivalloinen, että perjantaipullon aukaistuaan tulee "keskustelemaan" asioista kirveen kanssa oven lävitse niin, että se siitä keskustelemisesta. Hänen pihalleen eivät taas muut koirat saa mennä, siitä tulee tessulle tappotuomio. Meitä koiran omistajia on moneen junaan.