Saako opettaja eristää lapsen muista oppilaista. Laittamalla teipit lattiaan ja viedä lapsen omaan nurkkaukseen opiskelemaan sekä kieltämällä häntä ylittämästä rajaa.Eikö se ole kiusaamista ja näin ollen lapsi tuntee itsensä totaalisesti eristetyksi ja ulkopuoliseksi.
Eikö ongelmat pitäisi muuten ratkaista jos pölisee tunnilla.Lapsi on eka luokkalainen.
Tämä on pitempi aika kun tunti..viikkoja kestävä ratkaisu.
Eikö ongelmat pitäisi muuten ratkaista jos pölisee tunnilla.Lapsi on eka luokkalainen.
Tämä on pitempi aika kun tunti..viikkoja kestävä ratkaisu.
Vastaukset 65
Vanhimmat
Siirtäminen omaan rauhaan on todella hyvä keino edistää sellaisen lapsen koulunkäyntiä, jolle luokkatoverit aiheuttavat pakon omaisen tarpeen sosiaaliseen kanssakäymiseen. Muut lapset häiritsevät lapsesi keskittymistä koulutyöhön ja vievät huomion epäolennaiseen -> pölinää tunnilla ja lisää häiriötä luokkaan.
Ei se ole kiusaamista vaan lasesi parhaaksi.
joilla teidän mielestänne tunnilla pöliseminen pitäisi estää ja mikä ei teidän mielestänne olisi kiusaamista.
vaikka poistais luokasta hetkoseks kuten aikoinaan, pitkäjänitteistesti eikä eristämällä ja näyttämällä muille oppilaille, että tuo ei kuulu joukkoon koska on tossa ulkopuolella koko ajan.
Ei ole ihmekkään, että toiset alunperin "sosiaaliset" lapset syrjäytyvät kun alkupolulla näytetään jo eristystä viikkokausiks ja siinä kerkee pieni pää jo miettii, että joudunko aina olla yksin.(ei he aina ymmärrä pointtia vaikka se kerrotaan)
Ihan psykologisesti kun ajatellaan niin pikaiset rangaistukset on parempi kuin pitkään kestävät. Lapsiahan nuo ovat.
Varmaan myös osassa tämmösissä tapauksissa tulee sitten kiusaamisilmiö mukaan koska muut huomaavat, että tuota voi pikkasen sohasta kun ei malta olla hiljaa.
Äkkiä syntyy tilanne, että puheliaasta tulee kiusattu koska se on aina tuolla viivojen sisällä...sehän on se "kummajainen".Lapsi miettii tollasissa rangastuksissa paljon pidempään omiaan ja vääristää sitä asiaa, että ei kuulu joukkoon kun lyhytaikaisissa sanktioissa.
Yleensä koululaiset arvostavat niitä jotka saavat opettajan "vastustamiesta" rangaistuksia. Koululaiset pitävät kertomaasi "rangaistusta" oikeutettuna ja oikeudenmukaisena.
Tunnilla kuuluu olla "yksin" vaikka sitten olisikin luokan keskellä. Jos lapsi ei osaa olla toisten keskellä hiljaa on hänen opeteltava siihen. Luokasta ei lasta voi poistaa, jos käytävässä ei ole valvojaa. Eikä se luokasta poistaminen mitään auttaisi, eihän siinä anneta lapselle tilaisuutta opetella keskittymistä luokkatilanteessa.
Älkää hyvät vanhemmat tehkö kärpäsestä härkästä. Lapsi pääsee takaisin toisten sekaan heti kun osoittaa ettei hänen ja muiden koulunkäynti siitä häiriinny.
Kiinnitä huomiota teippeihin? ei ole oikein normaalia teipata lapsi neliön sisään.
poliisi ympyröi ja eristää ei opettaja.
Köyhä on opettajan arsenaali, jos tarvii moiseen turvautua. Rangaistus on aivan liian pitkäaikainen. Lapsi saattaa luulla olevansa epäkelpo ja sillä voi olla pitkäkantoiset seuraukset.
nimim. kokemusta on...
mitä on yritetty. Vaari ja mumma voi olla ihan varma siitä, että on yritetty sitä ja tätä ja tuota ja kyseinen lapsi ei niistä opi. Meidän pojan luokalla on lapsia jotka saattaa konttia ympäri luokkaa kesken matikan tunnin tai höökiä toisen pulpetille luokan tuolle puolelle. Taitaa tämä kaveri olla samaa lajia. Pojalle opetetaan rajoja. Olkaa tyytyväisiä. Varmaan teipit katoaa kun kundi oppii olemaan paikoillaan. Muutoin on pienryhmäsijoitus tulossa ennenpitkää. Luokassa pitää muidenkin saada opettajan huomioita kuin tämän yhden.
Tai siis et, olet siis sitä mieltä että ratkaisu on hyvä? Rajojen opettaminen ja ryhmästä eristäminen kaksi eri asiaa. Hänellä pitäisi olla sitten vaikka avustaja mutta ei häntä saa henkisesti erottaa ryhmästä.
että rajattomia lapsia on luokissa open kannalta riittämiin. Ratkaisuja on haettava tämänkin lapsen osalta ja on varmasti haettukin. Lapsellista on kuvitella opettajan keksineen tämän kokeilun tuosta vaan. Montaa konstia on kokeiltu ennen tätä. Avustaja olisi kiva juttu vaan kun sitä ei ole. Miksei ole? No se on kiinni kunnan rahoista. Oppilas on henkisesti ja fyysiseti ryhmässä. Saa open ohjausta ja opetusta. Viittaa ja osallistuu kykyjensä mukaan. Hänen osalta teippi osoittaa konkreetisesti hänen alueensa oppitunnin aikana. Näin hän hahmottaa liikkumavaransa. Seuraava porras on todennäköisesti pienryhmä. se voi olla hyvä ratkaisu myös.
Myös sermi oli laitettu eteen, että ei ole näköyhteyttä.Tarkistin juuri
Miksi rajat säilyvät lapsen kotona, meillä ja harrastuksissa sekä kavereilla. Ei ongelmia.Toimii isossakin ryhmässä harrastuksissa puitteissa.
Ei voi ymmärtää
No joko vanhemmat on valittanut siitä fasistin kuvatuksesta.
Sinulla on omia lapsia ja silti olet sitä mieltä että tälläinen pitkäikainen eristäminen on hyväksyttävää? Käsitätkö oikeasti kuinka traumatisoivaa tämän kaltainen eristäminen on?
Ihan uteliaisuudesta, mitä teet työksesi? Millainen koulutus sinulla?
ottaa noin jyrkästi kantaa näin vähäisten tietojen perusteella? Kodin ja koulun välillä on luonnolisti tässä tapauksessa ollut yhteydenpitoa jo paljon. Sen verran pitkälle nuo toimet on jo menneet. Lapsi tarvitsee apuja,jos ei varsinkaan pysty isossa luokassa opiskelemaan rauhallisesti ja muut huomioiden. Urheilut on asia erikseen.
Ei lasta saa eristää. Hän on luokan mukana ja osallistuu kykyjensä mukana. Tämän tilanteen täytyy olla väliaikainen, tietenkin. Yritä ymmärtää kokonaisuus, ikä ja ajankohta. Lapsia on varmaan yli 20, kuten alkuopetuksessa useimmiten on. JOtenkin häntä täytyy rajoittaa sellaisilla tunneilla, joissa on pystyttävä keskittymään työhön. Myös muita oppilaita on voitava opettaa ja heillä on oikeus oppia. Nyt ollaan jo joulussa ja jos oppilas yhä on tavattoman levoton ja keskittymiskyvytön, on syytä tutkia mistä se johtuu. Se pn lapsen etu.
luokassa kaksi liikuteltavaa sermiä, joista välillä meinaa tulla riitaa -oppilaista on kiva työskennellä omassa toimistossa koska ovat huomanneet että siellä on helpompi keskittyä. Kyse on siis apuvälineestä, ei rangaistuksesta -ja opettajan ammattitaidosta, kuinka kyseistä apuvälinettä käyttää. Kokonaan toinen juttu taas on se vaaditaanko luokassa koko ajan omalla paikalla hiljaa istumista. Alkuperäisessä tapauksessa olisi mielenkiintoista kuulla myös opettajan kuvaus tilanteesta, ei pelkästään isovanhempien toisen käden tietoa.
"Nyt ollaan jo joulussa ja jos oppilas yhä on tavattoman levoton ja keskittymiskyvytön, on syytä tutkia mistä se johtuu. Se pn lapsen etu."
Niin ja aiemmin totesit, että hyvä että lapsi on "eristettynä".
"ottaa noin jyrkästi kantaa näin vähäisten tietojen perusteella?"
Lasta on tietojen mukaan pidetty eristettynä teipin ja sermin takana useampi viikko. Niin jotain tarvii tapahtua.
Rajat säilyvät siksi, että ne ovat mitä todennäköisemmin paljon vapaammat kotona kuin koulussa. Tekeekö lapsi kotona nätisti 20 minuuttia keskittyneesti tehtäviään? Tekeekö tehtvänsä siististi? Siivoaako hän huoneensa mukisematta? Peseekö hän aamulla hampaansa oma-aloitteisesti? Joutuuko hän odottamaan vuoroaan vai puhuuko aikuisten päälle? jne.. Sinun mielestä ehkä pieniä esimerkkejä, mutta äärimmäisen tärkeitä aioita, joiden soisi vanhmepienkin ymmärtävän.
Koulussa ongelmat tulevat esiin juuri siksi monen lapsen kohdalla, että se on ensimmäinen paikka, jossa lapset "laitetaan järjestykseen" ja vaaditaan fiksua käytöstä ensimmäistä kertaa elämässään = > joutuvat odottamaan vuoroaan, tekemään itsenäisesti tehtäviä, huomioimaan toiset, olemaan hiljaa, tekemään hommia , mitkä eivät aina ole mukavia jne...
Lapselle vain tehtiin selkeät erottuvat rajat, jotka todella auttavat monia lapsia. Meilläkin käytettiin teippejä paljonkin alueiden merkitsemiseen, koska lapsen on helpompi hahmottaa silloin, mitä tehdä ja miten toimia. Lapsella on siis todettu adhd jo viisivuotiaana, ja tavallaan tuo alueiden rajaaminen auttoi häntä, sekä loi myöskin järjestystä, kun koko maailma oli kaaoksessa. Esimerkiksi huone siivottiin ruutu kerrallaan. Jos ei ruutuja ollut, ei homma onnistunut, mutta ruutujen avulla ei ollut vaikeuksia.
Itse en kyllä hätkähtäisi, johtuu varmaan siitä, että lapseni on ollut pienryhmässä jo eskarista saakka. Monenmoisia apukeinoja on käytetty, ja käytetään edelleenkin. Mutta ne auttavat lasta selviämään arkisista puuhista itsenäisemmin.
Jos lapsella on esimerkiksi adhd-tyyppistä oireilua, ei siihen auta kuin selkeät rajat, joskus jopa konkreettisesti teipatut. Keinot on koulussakin loppujen lopuksi vähissä, vielä vähemmässä kuin kodeissa. Opettajilla on suuri vastuu, ja esimerkiksi eivät saa päästää lasta valvonnasta lainkaan, eli vähintäänkin on tarkkailtava jatkuvasti, ettei mitään tyhmää tee. Ja siltikin vahinkoja sattuu.
Ja ainakin meidän poika oli katkerakin, kun ei päässyt itse sermin taakse työskentelemään. Sermi on oikein mainio tapa rajata ärsykkeiden määrää oppitunneilla, koska eivät ne lapset tahallaan "häiriköi". Mutta ehkä et ole seurannut esimerkiksi autistin tai adhd-lapsen elämää, jos et perusasioita suostu ymmärtämään. Ja aivan liian usein ne "vaarit ja mummatkin" ovat niitä, jotka auliisti lapsen nongelmat kieltävät, mutta sitäkin enemmän ihmettelevät. Minullakin meni monet kerrat hermot isovanhempiin, jotka kyseenalaistivat kaikki apukeinot,, jotka kuitenkin lapsen elämää helpottivat. Esim adhd- ei ole synonyymi sanalle tyhmä, mutta avuntarvetta se ei poista. Enemmänkin olisin huolissani niistä opettajista, jotka eivät näitö yksinkertaisia keinoja käytä.
Ja en ole todellakaan opettaja. Olen vain äiti, joka on kyllästynyt taistelemaan lapsen erityispetuksen tarpeesata vuosi vuodelta. Onneksi pystymme opettajan ja avustajan kanssa yhteistyöhön, koska meillä on vastassamme iso "vihollinen". Se on päättäjät, jotka yrittävät jatkuvasti leikata erityisopetuksesta, vaikka me kaikki tiedämme, jotka näitä lapsia tuntevat, että isossa luokassa ei opi kukaan, jos nämä yliaktiiviset pojat sinne täysin integroidaan.
Se on ongelma, johon opettaja ei voi vaikuttaa millään lailla. Jonot on pitkät, ja opettajathan eivät saa tutkia. Mutta kyllä kokeneemmat opettajat osaavat jo aika nopeasti lasta tulkita. Ongelma onkin taas siinä, että tutkimuksiin on pitkät jonot, ja koko ajan menee ns. kiireellisiä tutkittavia ohi. Ja valitettavasti nämä ovat niitä koululaisia, jotka oireilevat jo todella paljon, esimerkiksi käytöshäiriöillä.
Pienryhmäopetusta ei ole joka kunnassa lainkaan, ja opettajien niskoille kasaantuu paljon. Mutta edelleenkin, heidän aikansa ei saa eikä voi mennä siihen, että on koko ajan sen yhden oppilaan vierellä. ja ilman näitä virallisia tutkimuksia ei joka kunnassa saa mitään tukea lapsikaan. Ja vaikka lapselle tehtäisiin mitä tahansa suosituksia (klassinen suositus taitaa olla oma avustaja), niin karu totuus on se, että harva sen oikeasti saa, ja esimerkiksi kahdella erityislapsella, jotka ovat samassa luokassa ja molemmille on suositeltu omaa avustajaa, ei sitä taida saada sinne.
Kotioloissa pystytään joustamaan, ja ainakin meillä varsinkin toisen mummolan väki tekee kaikkensa, että lapselle ei tulisikaan "riekkumista". Eli lapsi saa tehdä sitä mikä häntä itseään kiinnostaa. Meillä lapsella on vaikeita keskittymisongelmia, mutta tekniikkalegoja tekisi vaikka viisi tuntia putkeen. Mutta sitten mikään muu ei onnistukaan, siksi emme anna legojen tulla kotiin, kotona kun ei sellainen elämä onnistu. Pääsisin äitinä paljon helpommalla, kun antaisin periksi, ja lapsi saisi tehdä vain niitä asioita, joissa hän on hyvä, ja mihin se mielenkiinto riittää. Mutta kun kylmä totuus on se, että niitä muitakin asioita pitää opetella, ja esimerkiksi vaatteet pitää osata pukea oikeassa järjestyksessä päälle, vaikka ei niin kiinnostaisikaan. Kotona voin myöskin keskittyä läksyjen teko aikaan vain tähän yhteen lapseen, mutta kun siellä koulussa niitä on monia muitakin, joiden pitäisi oppia. Kotona voin myöskin järjestää ympäristön ärsykkeet paremmin väheneviksi.
Ja miksi harrastuksissa menee hyvin (ainakin meillä). se johtuu siitä, että lapsi on itse kiinnostunut, ja toiminta on todella toiminnallista, eli ei tarvitsekaan pysyä paikallaan.
Ymmärrän hyvin, miksi joku ihmettelee käytäntöjä. Mutta meilläkin sukulaisten ihmettely väheni, kun he alkoivat ymmärtämään asiaa syvemmin. Vieläkin välillä tulee noita ihmettelyjä, mutta olen antanut mm isovanhempien lukea reissuvihkoja, tutkimustuloksia ja palavereiden muistioita.
valvoo siellä käytävällä olevaa lasta?
pilkkua nussuttamaan. Lapsi on luokassa ja osallistuu tai on osalistumatta. Hän on muiden yhteydessä. Hänen liikkumista on rajoitettu, joo eristetty. Mieti toki mitä se tarkoittaa tässä. Nus nus.
kysäisen, että milläs keinoilla olet saanut poikasi pidettyä erityisopetuksessa. Meidänkin poikaamme yrittävät vängäta väkisellä perusopetukseen. Meillä vaan taitaa olla opettaja näiden päättäjien kanssa yhteistyössä. Psykologin testi kai siinä eniten painaa, mutta joskus tuntuu, että lausunto tulee sen mukaan mitä opettaja sanoo.
Jos sinulla on vinkkejä, niin otamme ne nöyrästi vastaan.
Ja sitten kun tilanne on tiukka, niin apua saa mm neurologilta, eli ottavat kantaa tiukasti sieltäkin päin. Myös omalääkäri on tukena tässä. Me kaikki, jotka lapsen kanssa työskentelemme, tiedämme lapsen kyvyt ja pienryhmän tarpeet, mutta kun määrärahoja leikataan, niin aina on riski, että onko enää seuraavana vuonna mahdollisuutta. Isoissa luokissa ei ole edes avustajia, henkilökohtaista avustajaa ei saa, vaikka niistä on suositeltukin.
Kaiken huipuksi viime syksynä leikattiin integroinnit resurssien puutteen vuoksi kolmennekseen, ja ovat yhä vähenemään päin. Miten ihmeessä nämä lapset saavat totutella isoon luokkaan, kun noistakin vähistä tunneista sitten jouduttiin karsimaan.
Itse olen koko ajan pitänyt esillä oman lapsen tarpeiden ja oikeuksien lisäksi myös niitä lapsia, joiden oppimisesta on pois se, että opettajan aika menisi isossa ryhmässä oman lapsemme paimentamiseen.
Olen koonnut kaikki mahdolliset asiat kansioon, jonka vedän esille palavereissa. Siinä on kaikki suunnitelmat, palaverimuistiot, päiväkirjamaisena opettajan kanssa käydyt keskustelut, sekä tulosteet sähköpostin vaihdosta. Se tuntuu olevan konkreettisen helppo tapa myöskin asiasta tietämättömille hahmottaa ongelmien laajuutta, ja sitä, kuinka paljon lapsen asioissa on yhteistyötä tehty, ja toisaalta, myöskin edistysaskeleet näkyvät siellä paremmin, eli nimenomaan pienryhmässä on koko ajan kehitystä tapahtunut, ja lapsi oppii asiat ilman vaikeuksia, eikä tipu kärryiltä, kunhan saa tarvitsemansa tuen.
Sitten yhteiskunnallisella tasolla olen ollut aktiivinen, olen pitänyt yhteyttä päättäjiin, ja kunnavaltuutettuihin. Olen ollut yhteydessä myöskin lääninhallitukseen sekä ministeriöön. Tuntuu tuo laki ja sen velvoitteet kiinnostaan enemmän, kun myöskin kuntalaisella on kirjalliset todisteet sieltä, miten homman kuuluisi mennä.
Olen koko ajan korostanut, että en vastusta yleisopetusta, kunhan lapsi saa rauhassa opetella pienryhmässä, ja saa tarvitsemansa tuen. Mutta kun mennään persedellä puuhun, juuri tuo integrointien leikkaaminen on niin tyhmää säästämistä, että se oikein pahaa tekee.
Vastasin sinulle, mutta vahingossa väärään paikkaan. Mutta varmaan löydät, kun otsikko ja nimimerkki on samat kuin yllä.
Miten lapsi menestyy koulussa, ongelma voi olla nyös siinä, että lapsi hermostuu "tyhmimmän tahtiin" etenevään opetukseen.
No, olkoonkin syy mikä tahansa, ei lasta saisi noin eristää.
Sitten vielä toinen huomio, saako lapsi tarpeeksi liikuntaa?
Varpua ei tehdä opettajille:O
jotkut vanhemmat tai paremminkin ehkä isovanhemmat pitäisi rajoittaa koulualueen ulkopuolelle....
Kyseessä tuskin on opettajan ratkaisu jonkun pienen "pölinän" takia. Lapsi on todennäköisesti häirinnyt tunnilla jatkuvasti.
Mitä opettajan tulisi aloittajan mielestä tehdä. Ei 7-vuotiaan kanssa "keskustella" asiasta ( voihan yrittää, mutta lapsi on lapsi).
Tottakai lapsi tuleee eristää muista jos hän häiriköi. Tämä oma nurkkaus takaa lapselle myös oman opiskelurauhan. Lapsesta oma nurkka saattaa tuntua jopa turvalliselta.
Onko lapselta kysytty ko. asiasta? Miten hän itse kokee sen?
Toimin itse opettajana ja olen joskus vastaavanlaisissa tilanteissa kokeillut mm. sitä että häirikkö-oppilas tulee istumaan kanssani opettajanpöydän luo...mites kävi...kaikki oppilaat olisivat halunneet "open pöytään".
Joskus tällainen ratkaisu ei ole rangaistus vaan oppilaan työrauhan takaamiseksi tehty ratkaisu.
Minä kyllä hyväksyisin tuon, jos noin helpolla lapsi kuriin saadaan.
Meidän lapsi sai jälki-istuntoa, jossa teki tehtäviä, sanoi sitten ettei hän jälki-istunnossa ollut..... !
Kyllä opettajat ovat vaikeiden tehtävien ratkaisijoita = meidän lapset !!
Kokee asian niin myös tämänkin takia, että hän jää ulkopuolelle myös leikeistä ja kukaan halua olla hänen kanssaan koska aina joutuu opettajan parina olemaan yms, niin luontotehtävissä kuin muissakin.Mikäli ei ole "kopissa"
Koulupsykologin lausunnossa ei ollu mitään vikaa päin vastoin.
"Arkipäivän päättelylogiikkaa edellyttävä tehtävä onnistui selvästi keskitasoa paremmin.Samoin sanavarasto oli huomattavan laaja ikätasoonsa verrattuna.Myös kielellinen yläkäsitteiden muodostaminen onnistui selvästi ikätasoa paremmin.Ei-kielellisellä osa-alueella suoriutuminen oli kauttaaltaan hieman keskitasoa parempi.Peruskyky on siis tutkimusten mukaan keskitasoa parempikin."
Ehkä hän turhautuu tai jotain
Kyllä meilläkin pojalla on loistavat taidot ja nuo älylliset puolet tutkittu.myös opettaja on samaa mieltä, ja lapsi mm. kirjoitti pitkiä juonellisia kertomuksia kun aloitti koulun. Mutta kun ei aloillaan pysty olemaan, ja sosiaaliset taidot ovat heikot, niin vaikeuksia on koulussa.
Eli opettajalla on jokin perusteltu syy, eikä poika ihan vähän aikaa ole koulussa ollut hankaluuksissa, jos on jo psykologin tutkimukseen päässyt. Mutta psykologin tutkimukset ovat vain yksi osa.
Mitä siinä psykologin lausunnon suositus jatkotoimista sanottiin; Sanottiinko siinä jotain sellaista, että antaa vain asian olla. Enpä jaksa uskoa sellaista, vaan ihan varmaan on pohdittu jotain jatkotutkimuksia tai ainakin tiiviimpää seurantaa, mahdollisesti myös erityisopetusta (voi olla myöskin järjestetty siihen omaan luokkaan).
Ei toimenpiteitä
Miksi psykologin tutkimukset tehtiin, ja olivatko ne millaisin menetelmin. Nimittäin meillä ei ole ikinä tullut yhtä ainoaa yhteenvetoa mistään tahoilta, joissa ei olisi jatkosta jotakin mainintaa, voi olla vaikka, että jatkoa mietitään tarvittaessa tai viimeistään kuuden vuoden iässä tms. Sama kaava on kaikilla muillakin tahoilla. Mutta ehkä meillä on sitten jo siitä onnellinen asetelma, että ei tarvitse miettiä, missä on vika, vaan olemme olleet jo vauvaiästä lastenneurologin asiakkaina. Ja Sen eron huomaa juuri tuossa tutkimushommassa. Vanhin lapsi on adhd-lapsi, jolla ei suoranaista syytä ole esillä, siis aiheuttajaa, paitsi että suvussa esiintyy mm. autismin tyyppistä oireilua aika laajalti, eikä lapsi ole ensimmäinen adhd-tapauskaan. Mutta kun toisella lapsella on todettu vaikea hapenpuute, niin kuntoutus aloitettiin heti, ja lähtökohtana oli mittavat vauriot, joita ei kuitenkaan ole esiintynytkään pelätyssä laajuudessa. Mutta aina on ollut esillä edes jonkinlainen viittaus jatkosta.
Samasta lausunnosta varmaankin tulee esille myös syy, miksi lapsi on ohjautunut psykologin pakeille.
Vanhempien pyynnöstä.
Jokin epäilyshän niillä vanhemmilla sitten on ollut, jos ollut heidän pyyntö. Mutta miksi, jos ei kerran kotona ollut vaikeuksia tms, vai muistanko aiemmin tässä ketjussa olleen sellaista puhetta? Koska se opettaja ei ihan varmasti huvikseen poikaa kiusaa, kyllä toimintaan jokin syy on, ja luulen kyllä, että ainakin lapsen vanhemmille sitä on selitettykin. Mikäs vanhempien kanta asiaan on?
Sellainen, että koulussa on leipääntynyt opettaja joka siivoaa mielummin lapset apukouluihin ja muualle.Kuten on aina tapana ollut ns. haasteellisten oppilaiden kohdalla.
Ei tämä ole ainoa tapaus.Historiassa on muitakin tapauksia.Jos opettaja ei jaksa niin miten oppilaat sitten.
Harkitsevat kotiopetusta.
Epäilevät myös, että varpunen on se joka tekee pesää jäädäkseen kouluihin ja se osaltaan avittaa asioita niihin huoliin yms.Yli-reagoidaan tms.
Eli vanhemmat halusivat vain varmistuksen psykologilta.Mustaa valkoisella.
Mutta edelleen, ei näissä asioissa ole välttämättä kyse minkäänlaisesta älykkyydestä. On olemassa jopa lapsia, jotka häiriköivät jopa tahallaan. Mutta sitten on se valtaosa, jolla on jonkinasteisia vaikeuksia esim. lukivaikeus. Kuulikos tuo psykologi koulun kantaa? Eikös siis onnistu pelkkä luokan vaihto. Kotiopetukseen on oikeasti valmiuksia vain aniharvalla vanhemmalla, ja pahimmillaan tuo päätös johtaa vain lapsen entistä enemmän syrjäytymiseen.
Voi ollakin, että kyse on vain opettajasta, mutta sillä ei ole mitään merkitystä, että opettajalta on ennenkin siirretty oppilaita erityisopetukseen. Nimittäin yhtään kokeneemmista opettajista ei montaakaan varmaan löydy, joka on siirretty erityisopetukseen tai sitten olisi ollut kipeästi sen tarpeessa, mutta ei resurssien puutteen vuoksi ole tukea saanut. Opettajat varmaan tietäisivät tarkemmin, mutta näillä erityisopetuksen määrillä tuntuisi äkkiseltään siltä.
Ekaan lipsahti lause hirviö päin honkia. Näin sen olis kuulunut mennä: Nimittäin yhtään kokeneemmista opettajista ei montaakaan varmaan löydy, joka ei ole opettanut lasta, joka on siirretty erityisopetukseen tai sitten olisi ollut kipeästi sen tarpeessa, mutta ei resurssien puutteen vuoksi ole tukea saanut.
on huomattu mutta toimet ei miellytä.
Kodin kannalta vaikea tilanne. Lapsi on suloinen ja kultainen, ei siinä mitään. Mutta ei voi olla ns normioppilas kun ei sitä ole.
miksi ne muut lapset eivät ole "ruudutettu"? Siksi, että he tajuavat, miten koulussa käyttäydytään!
Siitäkin huolimatta, että yritätte esittää pojan "älykkäänä mussukkana", rivien välistä on kovin helppo lukea, että kyse on tavallisesta pojasta, joka ei valitettavasti ole joutunut kotioloissa noudattamaan tiukkoja sääntöjä! Ja sen suuri on syy, miksi hänellä on koulussa ongelmia. Vielä ikävämmäksi tekee asian sen, että te vanhemmat/isovanhemmat ette ymmärrä, että näillä open toimenpiteillä lapsi vähitellen oppii koulussa rajansa!
Jos poju ei ole oppinut tottelemaan aikuista, se on korkea aika opettaa hänelle. Pojalla on ilmiselvä käytöshäiriö, mutta miksi ihmeesä te ette tajua sitä!
Luojan kiitos, että on olemassa tuollaisia opettajia, jotka laittavat lapset järjestykseen, eivätkä anna häiriköidä luokassa ilman toimenpiteitä!
Kuvitteleteeko ihan oikeasti, että lapselle ei ole kavereita siksi, että hän on ruudussa? Lapsella ei ole kavereita, koska hän ei selvästikään osaa käyttäytyä!! Minä äitinä kehotan ainakin omat lapseni kiertämään kaukaa tällaiset lapset, joille ei ole viitsitty opettaa käytöstapoja! Enkä todellakaan ole ainoa, joka tekee samoin!
Yksinkertaisesti niin makaa kuin petaa! Kasvattakaa poika tottelemaan aikuista, niin ongelmia ei ole!
Toimii ja tottelee muualla kun nakutettu mutta ei koulussa.Siitä on saatu jo lausunnot ja juttuja viedään eteenpäin.Paree antaa muiden tutkia mistä johtuu.
Kerhot ja nuorisotoimi on laputtannu, että ei ongelmia.
Ps.Aikuisiakin ja opettajiakin on monenenlaisia joskus ei henkilökemiat toimi.Ehkä kaikki ei vaan ole tyyppiä, että hyppää kaivoon vaan haluaa perusteluja, että miksi?
Rajat on ollu ihan turha tuollaista korttia tyrkyttää.
ps. on niitä muitakin ruudutettu.Mutta ei sentään viikkotolkulla.
On sellainen lapsi, joka on kaikkien silmäterä, osaa manipuloida kaikki läheisensä, ja jokainen hänen sanansa syödään pureskelematta. Sitten vielä kotona yhteen ääneen ihmetellään, miten siellä koulussa on huono opettaja, joka ei pikku petteriä ymmärrä, vaan pakottaa tekemään niitä atikantehtäviäkin, kun petteristä olisi paljon mukavampaa vain kiusata luokkakavereitaan.
Opettajan toimintaa saa kyseenalaistaa, mutta jokin realismi pitää olla mukana, ja tuota kyseenalaistamista ei tehdä lapsen kuullen. Ainakaan ennen kuin on oikeasti myöskin opettajan kanssa asioista selvitellyt.
Valitettavasti luulen, että tässäkin on jotain tämäntyyppistä taustalla, varmahan en osaa olla, mutta mumman ja vaarin kommentit tuntuvat aika ehdottomilta, ja kieltäydytään edes miettimästä muita vaihtoehtoja.
Se ei kiusaamista aiheuta, jos lattiaan teipataan ruudut, mutta usein näillä kiusatuilla lapsilla on sosiaalisissa taidoissa pahoja puutteita. Ja aika usein muut lapset nimeävät juuri tämän myöskin kiusaajaksi.
Ja lisäksi kiusaamista voivat aiheuttaa juuri nämä liian "osallistuvat" mummat ja mammat.
Ei muut lapset kiinnitä käytänteisiin mitään sen ihmeempää huomiota, ennenkuin asiasta on tehty ISO numero ajattelemattomien vaarimammojen ja ehkä vanhempien taholta.
Asiallista keskustelua opettajan kanssa.
Kiusaajilta ei kiusatuilta. On normaalia olla ujo ja hiljainen,mutta jos joku alkaa tästä kiusata se ei ole normaalia!
:D.tommosia komentteja minäkin olen kuullut opettajilta.Aina ...oikees..ei hemmetti...Koulussa kiusaa ..opettajat että oppilaat ja katsoitteko edes silminäkijän jossa oli kiusuaamisesta 2viikkoo sitten:D:D..joku otetaan silmätikuks yhen kahden virheen takia ja ..sitten alkaa alistusrumba..aikuisetkin voi olla katalia..myös opettajat.
mummalla ja vaarille stemppiä..onneks joku tollasiin ongelmiin havahtuu...ISO sydän teille.
vapaudenriistoa. Tuosta pitää ilmoittaa johtajalle tai jos se ei auta niin koulutoimen johtajalle! Valitus auttaa aina. Kauheeta ylimielistä toimintaa. Onko edes opettja vai onko joku tilapäinen joka haluaa käyttää omantoimisesti väärää valtaa??? Hui tee ihmeessä valitus.
Mutta ennen pitkää kun koulun keinot ovat lopussa (Tuo on lievää), niin alkaa mietinnässä olla sellaiset vaihtoehdot kuin sairaalakoulu esimerkiksi. Opettajilla ei ole oikeasti keinoja lapsen rauhoittamiseen, rangaista ei saa (ainakaan meillä). Mutta kyllä sen lapsen vaan jollakin tavalla täytyy oppia. Tuo lapsen kertoma, että ei saa olla leikeissä mukana, voi olla hyvin kaukana opettajan ja jopa venhempien todellisuudesta. Ainakin meidän pojalla on selvät vaihtoehdot: Jos nyt oikein pinnistät ja teet nämä tehtävät, niin sitten ehdit rakentaa legoilla tms... Luokan muilla oppilailla on sama mahdollisuus, ja jos he käyttävät kannusteen hyväkseen, on vain oikein, että minun lapseni ei urakasta edes yritä selviytyä, jää ilman sitä palkkiotakin. Ja huom. Tuo urakka saattaa olla vaikkapa 5 pientä matikantehtävää oppitunnin aikana, joista lapsi kyllä selviytyy loistavasti.
Rehtorille ei kannata soittaa, eikä mihinkään valittaa isovanhempien, koska ei heillä ole mitään oikeuksia tässä asiassa. Tämä on lapsen huoltajien ja koulun välinen asia. Onneksi, sillä meillä olisi ainakin pojan ope ollut nopeasti loppuunpalanut, jos olisi joutunut appivanhempien kanssa asioimaan.
Kiusaaminen ja ikäistään valveutuneenpi kaveri........
Yli-sosiaalinen.................
LASTA yritetään tukahduttaa.........
LApsekas lapsi, hyve tässä maailmassa..........
TASAANTUU AJAN MITTAAN
Opettajat nykyään eivät osaa hankkia kunnioitusta lapsilta.Joka kolmas opettaja käyttää valtaansa väärin......
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Tutkijat Joka kolmannelta opettajalta puuttuu ammatin vaatimia ominaisuuksia/1135238893376
Jokaisessa luokassa pitää olla ainayksi kurmuutettava kauhun tasapainon säilyttämiseksi.....
Säälittävää mutta totta......Herätkää
Olis kiva tietää mitä hän on tehnyt ansaitakseen moisen kohtelun. Onko hän hypersuper vilkas eikä malta olla paikoillaan? Teipit voisin hetkellisesti ymmärtää, jos pitää vääntäärautalangasta. Mutta sermi menee yli.
Siis tommoisia keinoja käytetään yleensä todella häiriintyneiden lasten kanssa erityisluokissa, kun kaikki muu on jo kokeiltu. Ihmettelen, mutta koska en tunne taustoja paremmin on vaikea sanoa mitään varmasti.
Montako erityisluokkaa olet nähnyt, ja monenko opetusta seurannut? Vai olisiko niin, että vain luulet tietäväsi? Nimittäin nuo ovat simppeleitä ja yleisesti käytettyjä keinoja. Eihän siinä lasta teipata, määritellään vain rajat, missä lapsi voi toimia, koska fyysistä oppimisympäristöä ei voi muuten muuttaa. Kotona voi lapsen pyytää omaan huoneeseen esim rauhoittumaan, mutta koulussa se ei käy. Edes luokasta ei voi poistaa ilman valvontaa, ja mistäs sen valvonnan järjestäisi? Jättäisi muut 19 itsekseen, jotta Pekka Eemeliä voisi rauhoittaa?
Enkä ole kertaakaan nähnyt moista!? Minulla on myös kummilapsi jolla on vaikea AD/HD. Hän on todella villi, mutta kyllä tähän mennessä on koulussa pärjätty ilman teippejä. Enkä olekkaan tuominnut teippejä täysin, voivat toimia jossain tapauksessa.
Lainasin kirjoitustasi:
"Siis tommoisia keinoja käytetään yleensä todella häiriintyneiden lasten kanssa erityisluokissa, kun kaikki muu on jo kokeiltu. Ihmettelen, mutta koska en tunne taustoja paremmin on vaikea sanoa mitään varmasti."
Näitä sermejä et ymmärtänyt ja ne ovat kyllä käytössä. Ja tuo todella häiriintyneille on kyllä sellaine lause, jota en voi ymmärtää, koska tilanne ei ole tuo, vaan aiheutata turhaa leimaa tietämättömyyttäsi.
Omalla pojallani on vaikea adhd. Mutta hän ei ole häiriintynyt, vaikka pienryhmässä opiskeleekin. Ja ihan mielelläänkin myös sermin takana. Tietää milloin ei onnistu muutoin, ja osaa hakeutua sinne halutessaan oma-aloitteisestikin, opettajan luvalla tietysti. Veikkaisin, että kummi-tädin kokemus adhd-lapsen kanssa elämästä ei ole kovin riittävä. Vaikka tietysti enemmän kuin tavan tallaajan. Se ei kuitenkaan oikeuta tuollaiseen kommenttiin, jos on ollut kouluavustajana (välivuottako vai?), ja kummilapsella on vaikea adhd. Valitan.
Minä tunnen myös pari AD/HD tapausta. Eikä heilläkään ole mitään teippejä eikä sermejä. Kunnon kotikuri ja kouluavustaja luokassa ovat riittäneet. En ymmärrä moisia keinoja, kun aivan ääri tapauksisa ja silloin voi jo kysyä tarvitsisiko lapsijo psykiatrista hoitoa. Normaali lapsi kyllä uskoo vähemmälläkin, että tunnilla pitää olla nätisti, eikä saa häiritä muita. Mutta eihän nykyään vanhemmilla ja opettajilla ole enää minkäänlaista auktoriteettia lapsiin.
Ja ennenkun kommentoit etten tiedä AD/HD lapsista mitään voin kertoa, että olen olut heidän hoitajansa kymmenen vuotta ja toiminut myös kouluavustajana heille, kun ei muita löytynyt. Eikä ollut mitään ongelmia. Kielto riitti. Ehkä sen joutui toistamaan useammin, kun "normaalille" lapselle, mutta ei siihen teippejä tarvittu. Eikä tarvita.
Lapsi ei ole automaattisesti häiriintynyt, jos hän on erityisluokassa, niin kuin itse annoit ymmärtää. Itseasiaas hyvin harva on. Mutta ihan varmasti he alkavat häiriköidä, jos eivät apua saa, mutta eivät siltikään häiriintyneitä.
Ja toinen asia. On erittäin harvinaista, että on olemassa sellaiset resurssit, etttä voi olla aikuinen yhden lapsen kanssa.
vaan vieressä istuu koulunkäyntiavustaja, se on auttanut.
Teipit lattiassa ? Tapoja on monia, pitää vain ensin aina hakea niitä hyviä puolia, onko toimenpiteistä lapselle apua, hyväksyisin teipitkin jos ne auttaisivat.
olette onnistuneet samaan oman avustajan lapsellenne?
Meilläpäin vain yksi avustaja koko luokkaa kohti.
Tarvetta olisi enempäänkin.
Kommentoin nyt, vaikka en tilannetta täysin tiedäkkään? Siis jos tilanne on tuo mitä väitätte, että tutkittu on ja poika ei kotona ja harrastuksissa riehu? Mutta opettaja väittää, että tunnilla riehuu? Onko muiden aikuisten kommentteja esim. kouluavustajan?
Minut aikanaan eristettiin omaan pulpettiin ja nurkkaan, kun opettaja ei voinut sietää minua jkostain syystä. Olin kiltti ja rauhallinen lapsi enkä häirinnyt tunnilla. Opettaja vain ilmoitti yksi kaunisaamu, että saan tästä lähin istua yksin luokan perimmässä nurkassa. Tämä oli 70- luvun lopussa. Kun vanhemmat kysyivät syytä moiseen, vastaus oli, että olin hankala. Kun kysyttiin, että miten opettaja ei osannut vastata. Ja mikä ikävintä minun kiusaaminen alkoi tästä ja teki minusta hankalan oppilaan!
Jos lapsi on ihan oikeasti vilkas teippiraja voi toimiakkin, mutta kyllä se pitää olla todella hyvin perusteltu ennenkun otetaan käyttöön.
Lapsella käytössä sermi jonka taa hänet eristetään...
Lisänä ovat korvasuojaimet...
Laillisia ovat kuulemma.
Työrauha kaikille - keinolla millä hyvänsä !
stressiä joutua luokan silmätikuksi
turha ihmetellä kun isona ei osallistu vapaaehtoisiin harrastuksiin.silloin kun lapsi on erillaunen,varmasti joutuu luokan silmätikuksi kun opettaja on avustajineen luomassa oppilaisiinkin erillaisuutta,tuttua on viimeiseksi jättäminen ruokapöytään,ketään eisaanut koulupäivän aikana jututtaa,ruokailua ruvettiin seuraamaan ja kieltäytyy syömästä koko loppuvuoden,
suurimmat tutkijat kielsivät rankaisemisen jos lautasta ei syö tyhjäksi.