12.12.2008 14:57:00
Kolmas sukupolvi ei näy ruosutilastoissa
Ruotsissa asuvien suomalaistaustaisten määrä on pysynyt kymmenessä vuodessa lähes ennallaan eli reilussa 440 000:ssa, kertoo tilastollisen keskustoimiston SCB:n tuore tilasto.
”Saan puhua suomea vain äidin kanssa, se on niin tyypillistä!”
Ruotsin suurimmat suomalaiskunnat
Suomalaistaustaisten* osuus kunnan väestöstä
1. Haaparanta 66,28%
2. Övertorneå 43,40%
3. Surahammar 23,10%
4. Pajala 24,96%
5. Fagersta 19,49%
6. Skinnskatteberg 17,48%
7. Hallstahammar 16,38%
8. Nykvarn 14,91%
9. Kalix 14,38%
10. Kiiruna 14,21%
Suomalaistaustaisten* lukumäärä
1. Tukholma 46583
2. Göteborg 19406
3. Eskilstuna 12054
4. Västerås 11673
5. Södertälje 9994
6. Borås 9032
7. Uppsala 8505
8. Botkyrka 7445
9. Luulaja 6998
10. Huddinge 6992
*Suomen kansalaiset, Suomessa syntyneet ja ne, joiden vanhemmista ainakin toinen on syntynyt Suomessa.
Lähde: SCB/2008
Lukemassa ovat mukana Suomen kansalaiset, Suomessa syntyneet, ja ne, joiden vanhemmista vähintään toinen on syntynyt Suomessa. Kolmas sukupolvi ei tilastoissa näy.
Ruotsinsuomalaisessa esikoulussa Tukholman Kistassa suuri osa lapsista on kolmannen polven ruotsinsuomalaisia, niin myös viisivuotias Eila Erdal, jonka äiti on syntynyt Ruotsissa mutta äidinäiti Suomessa. Eila on kaksikielinen.
Hän ei ole mukana tilastoissa Ruotsissa asuvien suomalaistaustaisten määrästä koska ne yltävät vain ruotsinsuomalaisten toiseen sukupolveen saakka.
Kolmannen tai jopa neljännen sukupolven jäljittäminen on vaikeaa - mutta mahdollista. Sellaisenkin tilaston SCB voi laatia, jos sitä kohtaan osoitetaan kiinnostusta, demografi Lena Lundkvist sanoo.
SCB ei ole kartoittanut Ruotsin suomalaistaustaisten määrää lähes kymmeneen vuoteen. Edellinen tilasto on peräisin vuodelta 1997. Kymmenessä vuodessa suomalaistaustaisten määrä on kutistunut noin neljällä tuhannella ja on nyt vajaat 442 000. Lukemassa ovat mukana Suomen kansalaiset, Suomessa syntyneet, ja ne, joiden vanhemmista vähintään toinen on syntynyt Suomessa.
Suurimpien suomalaiskuntien top-lista on pysynyt ennallaan - ylivoimaista ykkössijaa pitää Haaparanta, jossa peräti 66 prosentilla asukkaista on suomalaistausta. Perässä tulevat Övertorneå, Surahammar, Fagersta ja Skinnskatteberg.
Lukumääräisesti eniten suomalaistaustaisia asuu Tukholmassa, noin 46 000. Tukholman Spångassa asuvan viisivuotiaan Eila Erdalin mielestä suomea voi kuitenkin käyttää liian harvoin.
Lena Lundkvist SCB:ltä kertoo, että tilasto laadittiin tänä vuonna, koska SCB yrittää lisätä näkyvyyttään tiedotusvälineissä erityisten merkkipäivien, kuten isän- tai äitienpäivän ja naapurimaiden kansallispäivien alla. Hän uskoo että suomalaissyntyisten määrän tilastointia jatketaan myös ensi vuonna, koska se sai paljon julkisuutta Ruotsin mediassa.
SCB:n tekemien tilastotutkimusten välillä myös tutkimuslaitos Ruab on selvittänyt Ruotsin suomalaistaustaisten määrää, mutta eri perustein. Vuonna 2005 Ruotsin radion SR:n ja Sisuradion toimeksiannosta tehdyn selvityksen mukaan noin viisi prosenttia Ruotsin väestöstä eli noin 470 000 henkilöä puhuu tai ymmärtää suomea tai meänkieltä.
Suomalaistaustaiset Ruotsissa 2007 (Exel)
SR Sisuradio/Tiina Laitila Kälvemark
[email protected]
http://www.sr.se/sisuradio/nyheter/artikel.asp?artikel=2499091
Kolmas sukupolvi ei näy ruosutilastoissa
Ruotsissa asuvien suomalaistaustaisten määrä on pysynyt kymmenessä vuodessa lähes ennallaan eli reilussa 440 000:ssa, kertoo tilastollisen keskustoimiston SCB:n tuore tilasto.
”Saan puhua suomea vain äidin kanssa, se on niin tyypillistä!”
Ruotsin suurimmat suomalaiskunnat
Suomalaistaustaisten* osuus kunnan väestöstä
1. Haaparanta 66,28%
2. Övertorneå 43,40%
3. Surahammar 23,10%
4. Pajala 24,96%
5. Fagersta 19,49%
6. Skinnskatteberg 17,48%
7. Hallstahammar 16,38%
8. Nykvarn 14,91%
9. Kalix 14,38%
10. Kiiruna 14,21%
Suomalaistaustaisten* lukumäärä
1. Tukholma 46583
2. Göteborg 19406
3. Eskilstuna 12054
4. Västerås 11673
5. Södertälje 9994
6. Borås 9032
7. Uppsala 8505
8. Botkyrka 7445
9. Luulaja 6998
10. Huddinge 6992
*Suomen kansalaiset, Suomessa syntyneet ja ne, joiden vanhemmista ainakin toinen on syntynyt Suomessa.
Lähde: SCB/2008
Lukemassa ovat mukana Suomen kansalaiset, Suomessa syntyneet, ja ne, joiden vanhemmista vähintään toinen on syntynyt Suomessa. Kolmas sukupolvi ei tilastoissa näy.
Ruotsinsuomalaisessa esikoulussa Tukholman Kistassa suuri osa lapsista on kolmannen polven ruotsinsuomalaisia, niin myös viisivuotias Eila Erdal, jonka äiti on syntynyt Ruotsissa mutta äidinäiti Suomessa. Eila on kaksikielinen.
Hän ei ole mukana tilastoissa Ruotsissa asuvien suomalaistaustaisten määrästä koska ne yltävät vain ruotsinsuomalaisten toiseen sukupolveen saakka.
Kolmannen tai jopa neljännen sukupolven jäljittäminen on vaikeaa - mutta mahdollista. Sellaisenkin tilaston SCB voi laatia, jos sitä kohtaan osoitetaan kiinnostusta, demografi Lena Lundkvist sanoo.
SCB ei ole kartoittanut Ruotsin suomalaistaustaisten määrää lähes kymmeneen vuoteen. Edellinen tilasto on peräisin vuodelta 1997. Kymmenessä vuodessa suomalaistaustaisten määrä on kutistunut noin neljällä tuhannella ja on nyt vajaat 442 000. Lukemassa ovat mukana Suomen kansalaiset, Suomessa syntyneet, ja ne, joiden vanhemmista vähintään toinen on syntynyt Suomessa.
Suurimpien suomalaiskuntien top-lista on pysynyt ennallaan - ylivoimaista ykkössijaa pitää Haaparanta, jossa peräti 66 prosentilla asukkaista on suomalaistausta. Perässä tulevat Övertorneå, Surahammar, Fagersta ja Skinnskatteberg.
Lukumääräisesti eniten suomalaistaustaisia asuu Tukholmassa, noin 46 000. Tukholman Spångassa asuvan viisivuotiaan Eila Erdalin mielestä suomea voi kuitenkin käyttää liian harvoin.
Lena Lundkvist SCB:ltä kertoo, että tilasto laadittiin tänä vuonna, koska SCB yrittää lisätä näkyvyyttään tiedotusvälineissä erityisten merkkipäivien, kuten isän- tai äitienpäivän ja naapurimaiden kansallispäivien alla. Hän uskoo että suomalaissyntyisten määrän tilastointia jatketaan myös ensi vuonna, koska se sai paljon julkisuutta Ruotsin mediassa.
SCB:n tekemien tilastotutkimusten välillä myös tutkimuslaitos Ruab on selvittänyt Ruotsin suomalaistaustaisten määrää, mutta eri perustein. Vuonna 2005 Ruotsin radion SR:n ja Sisuradion toimeksiannosta tehdyn selvityksen mukaan noin viisi prosenttia Ruotsin väestöstä eli noin 470 000 henkilöä puhuu tai ymmärtää suomea tai meänkieltä.
Suomalaistaustaiset Ruotsissa 2007 (Exel)
SR Sisuradio/Tiina Laitila Kälvemark
[email protected]
http://www.sr.se/sisuradio/nyheter/artikel.asp?artikel=2499091
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.