Tapasin miehen jolla oli joka asui kahden lapsensa kanssa. Rakastuimme ja muutimme yhteen. Nyt olenkin siinä tilanteessa että olen lasten äidin mielestä "lumppu", "naikkonen", "isän pikku huvi"... siis en ymmärrä, miten aikuinen ihminen voi kutsua näin toista ihmistä. Kuulen vähän väliä kaikenlaista epämiellyttävää, vihjauksia kyvystäni hoitaa kotia ym. Aivan käsittämätöntä menettelyä. En ole ollut yhteydessä tähän lasten äitiin millään lailla joten uskoakseni hänkään ei tunne minua tai kykyjäni. Lapset eivät ole asiasta valitaneet vaan vaikuttavat tyytyväisiltä elämäänsä. Käyvät äitinsä luona aina kun tahtovat. Näistä asioista olen kuullut yhteisten tuttavieni kautta. Olen tyytyväinen uusperheeseeni samoin kuin mieheni. Tämä haukkuminen vaan häiritsee..
Milloin minusta tuli
epätietoinen?
331481
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
palstalla lisää, nimittäin haukkumista. Hau!
Ei pidä välittää. Koirat haukkuvat, mutta karavaani kulkee.
Yleensä ei haukuta ellei ole aihetta. Lapset on voitu lahjoa hiljaiseksi, tai he tykkäävät isästä, joten pelkäävät että eivät pääse enää isälleen.
Ja miten niin ei pääse isälleen, jos kerran ASUVAT isänsä kanssa... Ei meidän tarvitse lahjoa lapsia.
lukea tekstiä ja ymmärrä sisältöä?
Lapset ovat isällään ja KÄYVÄT ÄITINSÄ LUONA eli äiti on heidät hylännyt uuden elämän vuoksi.
Ex vaimot kun haluavat OMISTAA kaiken, niin entiset ex miehet, ex miehen suvut, omaisuuden ja lapset. Mitään ei saisi olla näillä ex miehillä, muuta kuin että passaavat näitä ex vaimoja. Miksi helvetissä sitten pitää erota jos ei kerran voi irti päästää ja alkaa elämään omaa elämää, vaan pitää vahtia kaikkea ja puhua paskaa, kun huomaa että toinen on löytänyt paljon paremman kumppani mitä itse oli.
Kyllä se suku jatkaa ihan samalla lailla eronneiden puolisoiden kanssa. Ei siitä suvusta erota, vaan huonosta miehestä. Olisihan se outoa, jos ei enää lapset voisi käydä mummilla, ukilla, sedillä, enoilla ja serkuilla vaan sen tähden, että isä ja äiti erosivat!
Enemminkin se on niin, että uusikko pelkää itsensä vuoksi, ettei ole hyväksytty ja on mustis miehen ex vaimolle, siksi se haluu niin kärkkäästi omia kaiken, ja ajaa miehen etnisen vaimon lja lapset pois tieltä. Aina se vaan ei onnistu! heh hee...
Omaisuus kuuluu lapsille aikanaan, ettet sitäkään sinä voi omia itsellesi, vaikka haluisit. En edes minä, vaan lapset!
luona, mutta ex akka pysyköön poissa koska ei kuulu enää koko sukuun, eihän ex mieskään enää kuulu ex akan sukuun! Lapset kuuluvat kumpaakin sukuun, joka on monelle ex akalle paha paikka.
Kyllä olen kuulut monen ex akan suusta, että kun tuosta ex ukosta aika jättää, niin pääsen perinöistä nauttimaan lapsen kautta, kun lapset on aivopesty äidin käskyjä noudattamaan. Ja silloin omaisuus menee näille ex akoille ja uusille rakkaille sekä heidän uusille lapsille. Varsinainen perijä jää mopen osille, kun muut pistää rahat menemään.
Mun kohdalla on niin, että olen huomattavasti varakaampi kuin avokki on, joten mun omaisuus menee tasan tarkaan mun suvulle, eikä ex naikkosen suvulle.
Totta, suku on ja pysyy, mutta ex-vaimo lentää suvusta eron tultua: Ainakin jos on normaali älyllä varustettu, niin ymmärtää että se sukukin on ex-sukua.
Sitä paitsi ei ole ex-vaimon aisa pitää lasten suhteita sukulaisiin yllä. Kyllä se lasten isä huolehtii sittä että lapset tapaa hänen sukuaan. Viekööt ex-vaimo lapsiaan puolestaan omiin sukulaisiinsa.
Mutta kun ex-vaimoille on niin vaikeaa päästää irti, roikutaan keinoja kaihtamatta ex-miehessä ja tämän sukulaisissa. Ihan hävettää teidän puolesta.
Suku ei siirry mihinkään, suvut on ja pysyy.
Vaimot ja miehet vaihtelee...
ääliömäisesti. Minä kuulun mieheni sukuun samoin kuin lapsemmekin. Sille et voi katkeruudessasi mitään. Lapset kuuluvat minun sukuuni, mutta eivät enää isänsä akkojen luokse edes haluu mennä, naureskelevat vaan ja kauhistelevat isänsäkäytöstä. Tänäjouluna mennään taas anoppilaan joukuksi. Juu minunkin suuri varallisuus menee vain meidän lapsillemme mutta yhtään en anna ex miehen uusille akoille. En sitten yhtään. Heh...
Mulla on ihana appi ja anoppi, olemme sydänystäviä olleet aina. Käykös kateeksi?
jee. Älä vain aloita omaa elämää vaan jää roikkumaan ex-miehesi sukuun. Mitäs sitten kun löydät uuden miehen. Tuleekohan se viettämään joulua ex-anoppisi luokse vai hylkäätkö silloin nämä iki-ihanat anopin ja apen kokonaan?
meillä on varmistettu ettei ex-naikkonen pääse lastensakaan kautta perintöihin. Lapsetkin saavat vain lakiosansa ja sekin on minimoitu etukäteen, kiitos ilkeän ja ahneen äitinsä.
Mulle on ihan yksi lysti missä makaatte ja kenen kanssa! Sinä et raukka ole vielä ymmärtänyt, että et kuulu ex miehesi sukuun lainkaan eron jälkeen, lapset kuuluu sinä et. Sinä kuvittelet olevasi niin helvetin erinomainen, että voit kuulua kumpaakin sukuun vaikka toisesta olet jo eronnut.
Anoppi ja appi eivät kehtaa sanoa sinulle että kuule, lapset saavat tulla mutta pysyisikkö sinä jo viimeinkin poissa täältä?!!
Ja oma katkeruutesi paistaa läpi tekstistä jossa nimittelet ex miehesi naista naikkoseksi ja kuinka olet onnistunut erottaamaan isänsä lapsista paskan jauhamisella. Muista, että elämä maksaa sen mitä olet tehnyt lapsillesi niin kaksin kertaisena paskana sinulle takaisin. Ja jos lapsesi menehtyy sinun jälkeesi, niin isä tulee perimään heidät, jolloin ne rahat menee ex naikkosten käyttöön, sorry vaan.
Mä olin aikoinaan onnellisessa asemassa kun olin naimisissa sellaisen ukon kanssa, jonka vanhemmat oli kuolleet, joten ei tarvinnut taistella anopin ja apin kanssa. Nykyisellä on elossa, mutta todella ihania ihmisiä joiden kanssa tulen toimeen hyvin.
itselleen, koska minä olen tavattoman rikas, rikkaampi kuin mies koskaan ollut. Se on pakko ollut varmistaa, kun ahneet uusiot on sen takia exäni kimpussa, kun tietä että olen kamalan rikas. Nyt mies ei saa mitään edes kieroilemalla.
vaaria! Hänellä ei ole aikaa. me käymme mummia auttelemassa viikottain, kun exä ei ehdi. Joulukin ollaan mummilassa.
se katkeruus.
maailmaa.
Se että väität mun olevan katkera, no ainoa asia mistä olen katkera on se, että 20 vuotta elämästäni meni hukkaan narsun kanssa jonka olisi voinut käyttää paremmin ja olla onnellinen. Mistään muusta en ole katkera, sorry vaan sinulle. Jospa itse pääset joskus tuosta katkeruudestasi eroon ja näit muutakin kuin se oman ruskean napasi.
katso vaan eteenpäin, kyllä se joskus helpottaa! Heh...
milloinkaan.
Toivottavasti joskus sinullekin paistaa sinne risukasaasi aurinko.
koeta olla piittaamatta ex-tekeleen kotkotuksista.
Mulle kävi tismalleen samoin, kun tapasin mieheni, alkoi ex-vaimo soittaa suutaan joka asiassa.
Tulkitsimme sen kateudeksi meidän onnestamme, muuta selitystä ei olla saatu/keksitty.
Minuakaan ex ei henkilökohtaisesti tunne ja olen eri paikkakuntalainen, mutta kovasti arvostelee minua. Ja pakko lisätä: Olivat eronneet jo pari vuotta ennen kuin me tapasimme (ihan vaan sille joka kohta olisi lisännyt: mitäs veit lapsilta isän... )
Me ei välitetä, itse tiedämme kuinka asiat on. Vanha sanonta pätee hyvin tällaisiin exiin: Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten.
viestistä. En minäkään ole kiinnostunut ex-vaimon tekemisistä. Vasta silloin kun minua haukutaan syyttömästi puutun asiaan. Muuten tehkööt mitä haluaa. Tuohon lasten manipulointi-keskusteluun en lähde lainkaan, sen verran keskenkasvuista touhua ja keskustelua. Enkä ole sanonut kertaakaan että lapset olisivat jotenkin tiellä, kun eivät ole. Olen iloinen että he asuvat meidän kanssa.
ihminen, ex on varmasti vaan kateellinen sinulle. Älä kuitenkaan rasita itseäsi liikaa lasten kanssa, sinulla on oikeus levätä silloin kun itse niin haluat, eikö niin?
näitä onnellinen-08 "neuvoja".
Huomasitko edellisen kirjoituksessa kohdan jossa hän kertoi että on iloinen siitä että lapset asuvat hänen kanssaan. Itse kun olet ihminen joka rasittuu jo muutamasta tunnista kuukaudessa.
Ja nyt sitten "neuvot" että "Älä kuitenkaan rasita itseäsi liikaa lasten kanssa, sinulla on oikeus levätä silloin kun itse niin haluat, eikö niin?"
Voisitko perkele pitää mölysi mahassa. Kaikki ei onneksi ole tommoisia tunne-elämältään lahnan tasolla olevia kuten sinä.
nämä onnellisen-08 jutut täällä, vaikka sehän lienee hänen tarkoituksensakin, huomion haluinen kun on.
ku jättää lukematta.
Tai häipyä palstalta.
Ei siis lainkaan totta, kunhan huudattaa!;)))
Antakaahan tilaa erilaisillekin mielipiteille kuin omanne.
yh-äiti. Tiedoksi että olen äiti (yhteishuoltajuus) ja äitipuoli. Mutta siksipä juuri ottaa päähän tuon luonnevikaisen ämmän kirjoitukset. Tosin tottahan se on että parempi hypätä ko. kirjoitukset yli. Turha lukea tollaisen tyhjänpäiväisen tunnevammaisen kirjoituksia.
Pelkkää kuvitelmaa. Äiti puoli on epätoivoisten ihmisten kuviteltu olomuoto, ei siis todellista. heh.. onko sulla puolikas kirakin, puolikas auto... puolikas mies...
Yrittäisit Lissu päästä eroon tosta sana-maneeristasi! (ootetaan...Lissu käy tietosanakirjasta kattomassa mitä maneeri tarkoittaa....)
Minä tunnen muutaman äitipuolen ja isä puolenkin.
Äitipuoli = biologisen isä vaimo.
Osaatko itse keksiä isäpuolen määritelmän, vai kirjoitanko kohta?
????
Mulla on kokonainen mies, kokonaiset lapset, kokonainen talo, auto ym. Omena voi olla puolikas ym mutta ei ihminen.
nauru tarttuu iloiseen ihmiseen.
vaan omaan arvoonsa. Et voi niille mitään, voit ainoastaan itse olla haukkumatta, koska sitä kisaa et voi voittaa. Kyllä nekin tunteet (exältä) loppuvat aikanaan. Kerro tosin miehellesi että ne häiritsevät ja hän voi sitten tarvittaessa puuttua asiaan, mutta ei hänkään niille paljon voi.
Mutta varmista ensin lähteesi, että haukut ovat tosia! Minulle kävi siten (olen itse se exä) että kerran tavatessamme tuli "nyxä" kysymään miksi jaksan haukkua yms. Olin "kuin halolla päähän lyöty", en edes tuntenut koko ihmistä. Surullista kyllä olivat eräät "ystävät" ottaneet asiakseen kääntää ja vääntää tiettyjä asioita sinnepäin omanlaisikseen ja mies kertoi tälle nykyiselleen jne.. Saimme asiat selvitettyä.