Olen huomannut naisissa sen piirteen, että kun rupeaa seurustelemaan, niin silloin unohtuu ystävät tyystin ja muuta elämää sitten ei olekkaan kuin tämä mies. Hei haloo! kyllä niitä ystäviä tarvittaan jatkossakin.
Itselläkin on uusi rakkaus, mutta minulla tulee ikävä omia ystäviä ja täytyy käydä heidän luonaan. Mielestäni pitää pitää kiinni kuitenkin omista jutuista eikä jätä omia esim. harrastuksia ym. Eihän ne miehetkään luovu niistä.
Itselläkin on uusi rakkaus, mutta minulla tulee ikävä omia ystäviä ja täytyy käydä heidän luonaan. Mielestäni pitää pitää kiinni kuitenkin omista jutuista eikä jätä omia esim. harrastuksia ym. Eihän ne miehetkään luovu niistä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Vaikee olis kuvitella että heittäs harrastukset kaverit jonkun "vosun" takia, no way.
Jos joku ehdottas 24/7 juttua niin silloin tulee taka-askelia ja nopsaan :)
Minusta aika moni kuitenkin haluaa pitää kiinni omasta elämästä ja siihen sitten sovitellaan sopivasti se seurustelu-juttu, ja hyvä niin.
Tosin jos ei oo sitä omaa elämää...
Mutta tässäkään asiassa ei oo oikeaa ja väärää tapaa, jokainen tyylillään :)
Niin ja varmaan tää että halutaan säilytää se oma elämä koskee hieman ikääntyneempiä "toisella kieroksella" olevia, nuoriso on sitten oma lukunsa :)
sen osa-aikaisenkin enstex, eikä vain puhuisi.
Minulla on kanssa yksi naispuoleinen ystävä.
Hän toimii juuri kuvailemallasi tavalla.
Muut unohtuu, elämään kuuluu vain tämä mies.
Se on todella ikävää kun puskaradio vielä kertoo miehen
olevan mustasukkainen ,aggressiivinen humalatilassa.
Kuitenkin tarjoon olkapääni ja kuuntelijan roolin kun se aika koittaa ja tarvitaan myötäeläjää taas jälleen kerran suhteen päätyessä.
Ystävät on sitä varten.
tunnen muutaman miehen, joilla sama periaate.
Ystävien unohtaminen kun uusi typy kävelee elämään.
Itse sorruin aikoinaan samaan, että unohdin ystävät kun rakastuin silmittömästi ja elin vain hänelle. Vuosien myötä jäi paljon se harmittamaan kun ystävyydet jäivät.
Nyt viisaampana olen yrittänyt selittää tyttärilleni, että ne ystävyyssuhteet ovat kultaakin kalliimpia, joita ei ikinä kannata menettää, ei ainakaan kenenkään pojan/miehen vuoksi.
Olenko tosiaan 40 ryhmässä?
Ystävät itkee kun joku löytää parin, ensimmäiseksi tulee mieleen että tämä ystävä on sinkku? Toinen väittää että hänellä kans kävi niin ja on mies KUULEMMA .......
Lähtökohtaisesti ihminen hakee paria vastakkaisesta suku-puolesta ja jopa perustaa perheen, kyllä siinä päivittäiset bingot kavereiden kanssa pitäisi jäädä väliin.
Toki ystäviäkin pitää olla mutta parisuhteen pitää olla ehdoton ykkönen ja jos kunolla rakastuu niin pitää haluaa olla hänen kanssa paljon.
Jos ystävät ei tätä ymärrä niin, mitä ystäviä selaiset on?
Voi teitä.
Kyllä tuntui hienolta lukea kirjoituksesi, olisipa minunkin mieheni ajatellut noin. Lapset ja niiden tuoma "perhe-elämä" ei harrastamista saa haitata. Kesälomasta me saamme 2 viikkoa ja kaverit ja harrastukset 2-3 viikkoa.
Nyt olen aivan lukossa... tilanne on päässyt liian pahaksi.
Kyllä minunkin mielestä perhe menee ystävien edelle. Mutta jos on alkanut ihan vasta seurustelemaan ja suunnitellaan avoliittoa ja kihlausta muutaman päivän jälkeen niin minusta se on järjetöntä. Itse vasta eronneena, olen onnellinen kun kuitenkin säilytin ystävyys suhteen, nyt niitä tarvitaan.
Jos toisessa on kiinni, niin siinähän menettää identiteettinsä. Täytyy huomioida toista ja kuitenkin pitää omat juttunsa kohtuuden rajoissa.
Tämä rakkaalla ystävälläni ei ole mies jutut onnistuneet, johtuneetko juuri tästä läheis riippuvuudesta. Itse kuitenkin olin 23 vuotta naimisissa. Nyt hissunkissun seurustelen ihanan miehen kanssa, nähdään kun aikataulut sopivat, kuitenkin noin pari kolme kertaa viikossa. Koska täytyy ottaa huomioon lapsen ja työajat ja miten itse kerkiää. Toivon suuresti, että ystävä löysi sen oikean,ettei joudu taas pettymään. Oikeastaan se minua häiritsi, kun puhuimme puhelimessa niin siinä joutui tavallaan sen miehenkin kanssa juttelemaan, tämän kommentoimassa asiaan,joka koski minun asioita.