Päiväkoti jossa lapseni on hoidossa niin siellä on yleisenä käytäntönä että kädet pestään vaan ennen ruokailua. Vessa käyntejä ei valvo kukaan, lapset pesee kädet jos muistaa. Saippuu ei ole ja kädet kuivataan pyyhkeeseen. Onko tälläinen käytäntö joka paikassa??
Mielestäni hyvään käsihygieniaan pitäisi panostaa jo pienestä asti. Kyseessä on 24 lapsen ryhmä.. Sitten vielä ihmetellään että miksi esim.ripuli ja oksennustauti leviää..
Mielestäni hyvään käsihygieniaan pitäisi panostaa jo pienestä asti. Kyseessä on 24 lapsen ryhmä.. Sitten vielä ihmetellään että miksi esim.ripuli ja oksennustauti leviää..
Vastaukset 18
Vanhimmat
en toki voi mennä vannomaan joka paikan suhteen, mutta täällä meidän lähi pk:ssa ainakin, tauteja toki on siltikin.
itse olen pph ja en yleensä käsidesiä käytä vaan vettä ja saippuaa.
siis kädet pestään meillä näin. aamulla ennen kuin kosketaan mihinkään leluun(vesi saippua) ja ennen aamupalaa(vesi saippua) sekä jälkeen vain vedellä. ulkoa sisälle tultaessa (vesi saippua).
syönnin jälkeen (vesi rasvaiset pienet voitassut saippualla). joka kerta kun isompi lapsi käy pytyllä, vesihuuhtelu käsille. pienemmät pottailijat ei pesua, pesu vain jos epäily /nähty pepun kaivuu/ pippelin venytys =).
kerran yhen lapsen kädet viikonlopun jäljilta oli karseet, ei olleet kyllä saippuaa nähneet, musta vesi valui lavuaariin kun pestiin.
päiväkodissa ois noihinkin käsiin annattu vaan tippa desiä,,tuskin poistaa kaikkea likaa/bakteerejä.
ite käytän desiä lähinnä itellä kun oonpessy pepun tai vaihtanut pissavaatteita, toki pesen käteni ensin.
"päiväkodissa ois noihinkin käsiin annattu vaan tippa desiä,,tuskin poistaa kaikkea likaa/bakteerejä."
meidän lähi päikyssä tehdään niin, en puhunut teidän pk:sta.
on mahdotonta käydä henkilökohtaisesti valvomassa jokaista vessassakäyntiä. Toki lasta muistutetaan käsien pesusta. Ennen ja jälkeen ruokailun käsien pesun valvominen on eri asia, koska silloin lapsia on useampia samaan aikaan vessassa.
Meillä käytettäisiin mielellään paperipyyhkeitä käsien pesun jälkeen, mutta kaupungin budjetti ei valitettavasti salli sitä. Saimme noottia kun toisen kerran syksyn aikana otimme lasten omat käsipyyhkeet pois naulakoista ja siirryimme paperipyyhkeisiin siksi aikaa, että pahin vatsatautiepidemia saataisiin pois päiväjärjestyksestä nopeammin.
Saippuaa meillä ei käytetä kuin epidemioiden aikana tai jos lapsen kädet ovat erityisen likaiset. Saippuaa ei voida pitää esillä lasten itse saatavana jatkuvasti, koska sillä pestään käsien lisäksi myös lavuaari, peilit ja lattiatkin, jollei aikuinen ole valvomassa vieressä. Ja aina ei vain ehdi valvomaan, valitettavasti.
Meillä suositellaan, että vanhemmat kävisivät pesemässä lastensa kanssa kädet hoitoon tuodessaan. Saippuaa saisi toki silloin käyttää, koska vanhempi olisi valvomassa. Kahden lapsen vanhemmat välittävät huolehtia tästä. Lopuilla ei ole ilmeisesti aikaa tai viitseliäisyyttä omalta osaltaan panostaa lapsensa käsihygieniaan.
on paperipyyhkeet käytössä, sillä kankaisten pyyhkeiden käyttö on kielletty päiväkodeissa muutama vuosi sitten. Kankaisia pyyhkeitä käytetään ainoastaan pienten lasten ryhmissä peppupyykin jälkeen ja isompienkin lasten kohdalla vahingon sattuessa.
Meidän päiväkodissa on myös sovittu vanhempien kanssa siitä, että lapset pesevät vanhempien valvonnassa kätensä aamulla hoitoon tullessaan. Samoin aina ennen ruokailua kädet pestään. Pyrimme valvomaan käsien pesua vessassa käynnin jälkeen, etenkin, siirtymätilanteissa. Yksittäisen lapsen mennessä muuna aikana vessaan kuin esim. ulos lähtiessä, muistutamme lasta käsien pesusta.
aina hoitoon tullessa (vanhemman velvollisuus), ennen kaikkia ruokailuja ja vessakäyntien jälkeen. Tottakai yksittäisillä vessakäynneillä voi käsienpesu unohtua, kun ei sinne aina aikuinen mene mukaan. Ja muutenkin, jos kädet likaantuu muovaillessa tai askarrellessa, niin käsipesu on edessä. Käytössä on aina saippuaa, mutta käsidesiä ei meillä lapset käytä (muuten kuin pahojen epidemioiden aikaan). Käytössä on kangaspyyhkeet, varmaan rahasyistä.
käytön!
JA varsinkin nyt jos on pyykinpesu ulkoistettu!
Kuysykääpä varsin sitä paperipyyhe asiaa! Ei missään enää ole kangaspyyhkeitä, paitsi pepunpesuun vahingon sattuessa.
Aattele nyt ite, aina siihen ekaan pyyhitään, mikä likakasa!
Tehkää tukkimiehen kirjanpito: Yksi kuukausi:paperipyyhkeet, miten monta nuhakuumetta ja toinen kuukausi ne pyyhkeet! Onko eroa.
kirjanpitoa ja vaikka mitä muita kirjanpitoja, mutta kun ei vain auta. Kunta ei vaan maksa tarpeeksi paperipyyhkeitä.
näin meillä.
Meillä pph:ssa jokaisella lapsella oma kasipyyhe joka vaihtuu päivittäin (tarpeen tullen useamminkin)ja teitysti peppupyyhkeet erikseen,
Käsiä meillä pestään ensimmäisenä enne leikkeihin menoa kun tullaan hoitoon, ja tetysti vessassa käynnin jälkeen , ulkoilun , askaretelujen ja enennen ja jälkeen ruokailun , pesunesteenä meillä hoitava pesuneste joka ei sisällä varsinaista saippuaa, desiainetta käytän itse käsipesujen lisäksi , pyllyn pesujen jäljeen , sillä minähän laitan myös lasten ruat ja välipalatkin , lapsilla käytän myös retkillä matkadesiä jottei pöpöt pääse jylläämään, hyvin ollaan säilytty pahemilta pöpötaudeilta.
Meidän päiväkodillakin kaytetään sekä kasienpesua "saippualla" sekä desipesua , mutta siellä todellakin on käytössä paperipyyhkeet.
Kunpa vain myös kaikki vanhemmat ymmärtaisivät käsien pesun tärkeyden, ei ole kiva kun esim. wc-käynnin jälkeen lapselle pitää lomien jälkeen taas muistuttaa uudelleen ja uudelleen että on aina pestävä kädet huolellisesti "saippualla"...lapsi vain koettaa inttää vastaan , ettei meillä kotonakaan.
Lisäksi minulla on pumppupullo josta lapset voivat napata pienen annoksen perusrasvaa käsiin jos iho tuntuu kuivalle.
käytössä päiväkodissa. Jokaisella on oma pyyhe johon pyyhkivät. Kädet pestään ennen aamupalaa, ruokailua ja välipalaa. Vessassa käynnin jälkeen ja aina jos esim. kaivelee nenää tai ruokapöydässä sormi/kädet on suussa/nenässä/korvassa.
Viime vuonna oli paperit käytössä mutta kyllästyttiin siihen jatkuvaan leikkelyyn ja aina niitä otettiin enemmän kuin yksi jne.
Sairasteluja ei ole yhtään sen enempi, ihan oikeasti! Lapsia 18.
Päiväkodeissa käsien peseminen ei koskaan ole kovin perusteellista. Kyllin puhtaaksi ei lasten kädet tule juuri koskaan kun kyse on päiväkotiryhmästä. Isot lapset käyvät oma-aloitteisesti ja itsenäisesti wc:ssä ja he unohtavat monesti pestä kätensä, eivät viitsi pestä tai pesevät ne nopeasti hutaisten.
Pienten lasten ryhmät on niin täynnä aivan pieniä lapsia, että kun yhden lapsen käsiä aikuinen pesee (tai valvoo ja ohjaa lapsen käsienpesua ja käsien kuivausta), samalla aikuinen seuraa, ohjaa, valvoo muutamaa muutakin lasta (puremiset, tönimiset, kiipeämiset jne.).
Jos työntekijän valittavana on lasten turvallisuus tai käsien puhtaus, turvallisuus menee yleensä tärkeysjärjestyksessä käsien puhtauden edelle.
ihan noinkaan ole. Usko tai älä, niin etenkin pienet ovat tosi innokkaita käsien pesijöitä. Joku voi välillä pestä käsiä jopa 5 minuuttia, jos vaan saa. Ja saippuan käyttöä on tosi kiva harjoitella myös itsenäisesti. Tottakai joka ryhmässä jää välillä kädet pesemättä, mutta niin jää varmaan joskus kotonakin ruokailun jälkeen tai vessassa käynnin jälkeen kädet pesemättä.
Meillä esikoisella tosi paha Atopia, se jatkuva käsienpesu oli Saatanasta!!! Lapsi itki ja huusi, lopulta kämmenet olivat aivan auki.
Saatiin puuvillahanskoja, joita tosin ei ollut lastenkäsien kokoisia, hankalaa isoilla hanskoilla, mutta auttoi sekin.
Nykyisin kämmenet ja muutenkin iho kunnossa *koputtaa puuta* mutta lapsi edelleen pelkää käsipesua, huuhtasee vain ihan pikaseen (1sek) käsidesiä ei uskalla edes kokeilla.
meillä päiväkodissa hyvin samaan tapaan kuin edellä mainituissa, mutta halusin vain lisätä, että pöpökausina käsidesitipat myös käytössä, ja jos kihomatoja liikkeellä, on hyvä käyttää käsipesulla myös päiväunien jälkeen.
ja niillä lapsilla, joilla on selvästi atopiaa, kädet auki jne, ei käsienpesua vaadita aivan samassa mitassa kuin muilla( väsipesu riittää), eikä käsidesiä käytetä. ennemminkin panostetaan käsien rasvaukseen, sillä pöpöt viihtyvät karheassa ja verestävässä ihossa.
Tässäpä sitä taas keskustellaan elämää suuremmista asioista:)
Pakko kuitenkin ottaa kantaa. Meillä käytössä ovat siis nuo paperipyyhkeet. Niitä leikataan pienemmiksi, siinäpä säästää. Myös käsidesi on käytössä. Ja aina hoitoon tullessa heti lapsi menee vessaan pesemään kädet. Hyvin on oppi perille mennyt.
Tiedä sitten ovatko lapset perusterveitä päiväkodissamme, vai auttaako tuo käsien jatkuvasti pesetys tosiaan, mutta tämän syksyn aikana ei minkaanlaisia epidemioita ole päiväkodissamme ollut.
Meillä eskariryhmässä käsiä pestään ennen ruokailuja. Vessakäyntien jälkeen muistutetaan käsien pesusta ja saippuan käytöstä. Monesti lapset menevät heti pesulle kun muistutetaan, jos ovat unohtaneet.
Meidän ryhmä toimii koulun tiloissa, joten vessassa on nykyään sellainen pyyheteline, joka vetää sisään jo käytetyn pyyhkeen. Aikuinen ei ole vessassa valvomassa käsien pesua, kun vessa on "tavallinen vessa" jossa on samassa kopissa pönttö ja lavuaari, ei siis sellainen, jossa useampi koppi ja erikseen pesualtaat. Käsidesiä käytämme, jos on liikkeellä vatsatautia, kihomatoja ym.
http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2008_44/126164.htm
Tositarina Uudeltamaalta 1990-luvun alkupuolelta, jolloin homeen aiheuttamat terveysongelmat alkoivat pulpahtaa esiin eri puolilla maata.
Vanhemmat ja henkilökunta olivat huolestuneet erään päiväkodin lasten jatkuvasta sairastelusta. Kansanterveyslaitoksella siihen aikaan työskennellyt Tuula Putus oli tutkimusryhmässä tutustumassa tilanteeseen. Mittaustulokset ja lasten sairastuvuus olivat sitä luokkaa, että heidän mukaansa päiväkoti piti sulkea välittömästi ja sijoittaa lapset muihin tiloihin.
Paikalla olleet kunnan virkamiehet ja poliitikot vetosivat korjausten kalleuteen.
– Uskalsin sanoa, että maksaahan lasten sairastaminenkin. Siihen eräs heistä vastasi, että eihän näitä kustannuksia voi verrata, kun ne menevät eri momenteilta, Putus kertoo.
– Ja näitähän juuri pitäisikin verrata!
Lopputulos oli kuitenkin se, että päiväkoti purettiin. Samat lapset siirrettiin toiseen, terveeseen rakennukseen, ja heidän terveystilannettaan seurattiin vuoden ajan.
– MUUTOS OLI HÄTKÄHDYTTÄVÄ. KUKAAN LAPSISTA EI VUODEN AIKANA SAIRASTANUT YHTÄÄN ANTIBIOOTTIKUURIA VAATINUTTA INFEKTIOTA.
Päiväkotirakennuksen purun jälkeen Putus sai puhelun kunnan rakennusvirastosta. Soittaja kertoi, että purkutyön aikana vasta paljastui koko totuus; home oli levinnyt kaikkialle.
”Olipa hyvä, että purettiin”, mies sanoi.
Tapahtumaketju kuvaa Putuksen mukaan hyvin sitä, kuinka omituiset seikat ovat vähällä estää asioiden korjaamisen.