väittää moista, ruotsiksi ei voi opiskella juuri missään, englanniksi kyllä
"Miksi Suomessa on kahdenlaisia korkeakouluja, kaksikielisiä ja ruotsinkielisiä mutta ei suo...
Aika hassua
3383
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Melko mielenkiintoista toimintaa mukamas sivistyneeltä henkilöltä. Yrität etsiä virheitä ja vaadit vastauksia mutta et kykene vastaamaan kysymyksiin/väittämiin. Oliko muut väittämät oikein siellä mistä poimeit tämän avauksesi?
ps. älä murehdi jos en pääse vastaileen sun kysymyksiin "vähän" aikaan. Eli nyt sulla on aikaa vastata mun esittämiin kysymyksiin/väittämiin kaikessa rauhassa.
Mutta alla sulle vastauksia osoitteesta http://www.saunalahti.fi/eiry/
""Pääsykokeissa suomalaisiin tiedekuntiin kaikki saavat vastata omalla äidinkielellään (siis ruotsinkielisetkin) ja kielikoetta ei ole. Jos sen sijaan suomenkielinen ylioppilas pyrkii Åbo Akademiin, Svenska social-och kommunialhögskolaniin, Hankenille tai Helsingin yliopiston jonkin suositun tiedekunnan ruotsinkieliseen kiintiöön, hän joutuu läpäisemään ruotsin kielikokeen ennen kuin saa hakuoikeuden." 26.2 Kielikiintiöistä katkeruutta (HS 14.2.1995)
Hovioikeuden auskultantti Jori Taipale, HS 14.2.1995:
"Maassamme ei ole yhtään suomenkielistä korkeakoulua; ne ovat joko kaksikielisiä tai ruotsinkielisiä, kuten Svenska Handelshögskolan tai Åbo Akademi. Reviiriajattelua pahimmillaan ovat ylitiukat kielikokeet ja enimmäiskiintiöt suomenkielisille, jotka olisivat halukkaita opiskelemaan ruotsiksi näissä paikoissa... Räikein esimerkki kielikiintiöiden kohtuuttomuudesta on opetusministeri Ole Norrbackin kotivaalipiiriinsä Vaasaan viime eduskuntavaalien alla 1991 junailema 50 prosentin kiintiö sikäläisessä juristikoulutuksessa." "
"Tilastokeskus: Korkeakoulutilastot1985-1989 ja 1990- 1995.
Vuosina 1985-1995 on maamme korkeakoulujen aloituspaikoista ollut 8-10 % ruotsinkielisiä, kaupallisella alalla 20-25 %. Näin siitä huolimatta, että ruotsinkielisten opiskelijoiden määrä kokonaisuudesta on vain 5 %.
Kiintiöillä turvattu yliedustus.Yli puolet uusista opiskelijoista ei saa heti jatko-opiskelupaikkaa. Sen sai vain 39 %: 17 % yliopistoihin, 10 % ammattikorkeakouluihin, 12 % ammatillisiin oppilaitoksiin. (HS 1.10.97.)
Ruotsinkielisten osuus väestöstämme on n. 5 %, mutta heidän kiintiöillä turvattu yliedustuksensa kaikista korkeakouluopiskelijoista on 26 % ja uusista opiskelemaan hyväksytyistä peräti 28 %. Esimerkiksi keväällä 1996 jäi 17 suomenkielistä ilman opiskelupaikka Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa siksi, että tilalle otettiin sama määrä ruotsinkielisiä, joilla oli huonompi pääsyvaatimuksen tulos (yhteispisteet todistuksesta ja pääsykokeesta)."
asioita sopivasti keskenään että sopivat korostamaan asiaa joita ajetaan takaa.
Ensin toteamus:
"Vuosina 1985-1995 on maamme korkeakoulujen aloituspaikoista ollut 8-10 % ruotsinkielisiä"
Mutta sitten:
"Ruotsinkielisten osuus väestöstämme on n. 5 %, mutta heidän kiintiöillä turvattu yliedustuksensa kaikista korkeakouluopiskelijoista on 26 % ja uusista opiskelemaan hyväksytyistä peräti 28 %.
Oletko kenties niin ylivertaisen akateemisen PISA eliittiä ettet viiti selittää meille tyhmille miten 8-10 % muuttuu yhtä-äkkiä 28%:iksi?
On luotettavaa tietoa taas tarjolla.
Ruotsinkielisiä paikkoja on tosiaan 8-10%.
Sen lisäksi on kiintiöity ruotsinkielisille lisäpaikkoja muista kuin kokonaan ruotsinkielisistä, siis kaksikielisistä, korkeakouluista. Nämä kun laskee yhteen saadaan tuo 26%.
Ei siihen mitään PISA- eliittiä tarvita, vaan ihan tervettä kaupunkilaisjärkeä. Joiltakin sitä tuntuu puuttuvan.