Kysyisin näin intohimoisena sienestäjänä teiltä hyvät hirvimiehet, että voinko liikuskella metsässä turvallisin mielin hirvestyskautena?
Olen turvallisuuteni lisäämiseksi pukeutunut aina punaiseen takkiin ja räikeän keltaiseen pipoon. Lisäksi puhun ja huutelen metsässä herkeämättä, varsinkin, jos satun jonkun suppilovahveron löytämään.
Olen turvallisuuteni lisäämiseksi pukeutunut aina punaiseen takkiin ja räikeän keltaiseen pipoon. Lisäksi puhun ja huutelen metsässä herkeämättä, varsinkin, jos satun jonkun suppilovahveron löytämään.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Minä käyn metsässäni puunteossa, ihan tavallisissa sarkakamppeissa, eikä minua ole kertaakaan ammuttu.
Enempi turvallisuudestani olen huolissani pyöräillessäni kylänraitilla, siellä voin tulla yliajetuksi toheloitten autoilijoiden toimesta.
paljon todennäköisempää on tulla rattijuopon yliajamaksi kuin ammutuksi hirvenä. kyllä punaiset vaatteet riittää, ei siellä metsässä tarvitse mölistä.
En haluaisi sanoa, että ei ole hyväksi mennä rentouttavasti sienestämään suurempiin metsiin (missä hirviä juuri jahdataan) viikonloppuna.
Haluaisin sitä vastoin kertoa, että siellä on täysin turvallista. Mutta sitä en voi luvata ja yritän perustella sen.
Totuus on, että sienestäjän pitäisi myös itse osata ajatella järkevästi, että sienestys ei voi olla täysin turvallista, mikäli raskaskaliiperisella kiväärillä ammutaan metsässä viikonvaihteessa yksikin riistalaukaus.
Vastuullisena hirvenmetsästäjänä suosittelen siis sienestystä pienemissä metsätilkuissa, missä ei todennäköisesti hirvenmetsästystä suoriteta.
Miksi näin?
Hirvenmetsästykseen käytettävien aseiden teho hyvin suuri, eläimen koon ja lain määräämän, hirven tappamiseen tarkoitetun minimitehon mukaisesti.
Moni tätä sienestysasiaa ihmettelevä ei ehkä pysty käsittämään tuon hirvenmetsästykseen käytettävän aseen tehoa.
Hirvikivääri ei ole haulikko eikä mikään tussari. Luoti ei välttämättä pysähdy aina hirveen, vaan voi jatkaa matkaansa hirven jälkeen helposti kilometrinkin, lähinnä kuitenkin vain ohi ammuttaessa.
Tällöin punainen vaate tai keltainen pipo ei estä luotia sattumasta kohdalle, kyse on vain tuurista, koska metsässä näkyvyys on harvoin kuitenkaan satoja metrejä.
Ylös päin maaston notkelmasta ammuttu luoti voi lentää useamman kilometrin ja sillä on matkansa päässä vielä jäljellä tappavaa iskuenergiaa.
Tämän turvallisuusriskin takia hirvenmetsästäjät mm. rakentavat metsästyslavoja.
Lavalta luodin lentorata saadaan suunnattua ylhäältä maahan päin, jolloin siitä ei ole vaaraa takamaastossa oleville tarkoittamattomille kohteille. Lavat eivät ole vandalismia ja raukkamaisuutta varten rakennettuja.
Metsästäjät suorittavat totutusti metsästyksen yhteydessä jatkuvaa taustamaaston ja ampumasektorien tarkkailua radiopuhelimen välityksellä pitämällä yhteyttä jokaiseen metsästysseurueen jäseneen.
JOKAISEN, jolla on metsässä luvanvarainen ase kannettavanaan, on vastuullisena koko ajan oltava selvillä missä kukin metsästästysseurueen jäsen on, sekä siitä mitä on ampumisen sattuessa kohteen taustalla.
Jos metsästäjän pitää ampua laukaus hirveä kohden, tulee hänen tarkasti tietää, mihin luoti jatkaa jos se ei pysähdykään hirveen...
Onko takamaastossa esim. 500 metrin päässä jonkun omakotitalo tai talousrakennuksia?
Onko siellä kenties toinen passimies tai ajomies?
Onko siellä maamies kyntämässä metsän laidassa peltoaan?
Näissä tapauksissa laukaus on jätettävä ampumatta, vaikka edessä olisi laumallinen hirviä. On tärkeämpää että suoriudumme vahingoitta, vaikka seurue ei ampuisi hirveä ikinä.
Ampujan tulee olla täysin tietoinen takamaastosta ampumasuunnassa usean sadan metrin matkalta. Hänen tulee tunnistaa metsästystilanteessa nopeasti onko hirven ikä ja sukupuoli oikea, sekä onko riistalaukaus kyseiseen suuntaan turvallinen suorittaa. Tilanne on ohi usein muutamassa sekunnissa.
Ymmärrättehän, ettei alikasvukuusten seassa parin sadan metrin päässä takamaastossa piilossa kyyristelevän, havaitsemattoman sienestäjän voida sanoa kulkevan täysin turvallisesti metsässä, jos hirvi juoksee esimerkiksi sienestäjän ja metsästäjän välistä?
Metsästäjä ei voi mitenkään muuten kuin näköhavannoin tietää sienestäjän sijaintia, tai edes sitä, onko metsässä yleensäkään yhtään sienestäjää. Puheyhteyttä ei ole.
Metsässä näköhavainto sienestäjästä ei ole aina riittävä, koska havainto voi suurella todenäköisyydellä jäädä yhtä hyvin tekemättä maaston peitteisyyden vuoksi.
Täyden turvallisuuden varmistamiseksi metsästäjällä pitäisi siis olla tieto koko ajan sienestäjän sijainnista.
Sienestäjät toivottavasti tietävät, että hirviä metsästetään viikonloppuisin ajanjaksolla lokakuun puoliväli - joulukuun 15. päivä. Joillakin rannikkoalueilla aloitusajankohta on jo syyskuun loppupuolella.
Olen itse innokas sienestäjä, ja sienestän mielelläni ennen hirvenmetsästyksen alkua ja arkipäivisin metsästyksen alkamisen jälkeenkin.
Hirvenmetsästyksen aikaan ei ole turvallista liikkua viikonloppuisin sienestämässä isoissa metsissä. Kyse ei siis ole siitä, että metsästäjät luulisivat ihmisiä hirviksi, kuten edellä yritin valottaa.
Aseen kantamiseen ja riistalaukaukseen liittyy aina raskas vastuu. Ettehän hyvät kanssasienestäjät tee tästä metsästäjän vastuusta mahdotonta omalla rohkeudellanne.
Olkaa tietoisia tosiasioista!
omaa harkintaa kannattaa käyttää, vahinkoja voi aina sattua. jos tietää, että alueella on hirvijahti käynnissä, niin kannattaa mennä toiseen paikkaan sienestämään tai tulla myöhemmin uudelleen.
Kysyy paikkakunnan metsästyksen johtajalta aamulla missäpäin he metsästävät tai kertoo johtajalle missäpäin aikoo sienestää. Vaikka ei itse olisi varma kenenkä metsästysalueeseen sienestyspaikka kuuluu metsästyksen johtajat kyllä tietävät.
Hirvipassissakin on paljon mukavampi olla, kun on varma minne suuntaan on vapaa linja ampua. Ja lisäksi yleensä sienestäjä saattaa karkoittaa hirvet lähialueeltaan, että senkään vuoksi ei kukaan pidä varmasti pahana vaikka aikeensa metsästyksen johtajalle ilmoittaisikin. Soittaen on varminta.
Kiitoksia neuvoista. On hyvin mielenkiintoista kuulla hirvimiesten näkökohtia asiaan.
Yleensä olen käynyt sienessä arkisin ja aamupäivästä, koska pimeä tulee jo niin varhain.
Täytyy liene olla varovaisempi, sillä olen metsässä ollessani kuullut usein laukauksia, mutta hyvin kaukaa. Aina tulee myös tsekattua, että onko hirvimiesten autoja tienvarsilla.
Varmasti voitte sienestää rauhassa. Aena on tilaa kaikille metsässä liikkujille. On kaikkien etu että sopuisasti elellään, niin me metsästäjät kuin kaikki muutkin. Kokemuksesta tiedän että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.