(Laitoin tän jo koulu osaan)
Musta ois kiva jos jaksaisitte lukee tän ja kommentoidakkin.. -Kiitos-
No, oon 13vuotias tyttö. Olen luokalla 7. Mä en oo koskaan ollut kovin kiinnostunut
koulusta. Siis toisin sanoen en ota koulua vakavasti. Läksyjä ei vaan yksinkertaisesti viitsi tehdä.
Ja kun pojat höpöttävät tunnilla niin on siinä vähän enemmän omissa ajatuksissaan.
Ja joskus keksin tekosyyn (tosin aika huonon) että voisin jäädä kotiin.
Ja vaikka hyvin monesti tiedän vastauksen opettajan kysymykseen, en uskalla viitata.
Mun takana oleva poika sano mulle että mulla ei oo mahdollisuuksia päästä seiska luokalta
joten.. Ja samaa virttä isäkin veti eilen. Huoh. Tulevaisuus pelottaa mua suunnattomasti.
Sanokaa mitä mun pitäis tehdä. Mun matikan ope vittuili mulle että haluunko mä joutua erityisopettajalle..
Vähän myöhemmin ruotsin ope sanoi että mun TÄYTYY ottaa mukautettu ruotsi.. (Suunnattomasti mua ärsytti kun se kysyi
onko mun englanti mukautettu vaikka viime kokeessa nro oli 9 >:( )
Sanokaa mulle jotain "kikkoja" miten saan otettuani itseäni niskasta kiinni. Itkettää kun tiedän että osaan
jos yritän.. Mutta kun koulunkäynti.. Mä oon unelmoinu lukiosta mutta miten mä lukioon pääsen jos mä mokaan jo tässä
vaiheessa. Tää on niin tärkeetä aikaa. Haluaisin panostaa siihen enemmän. Mä haluan. Mutta mikä mussa on kun mä
en kuiteskaan pysty. Haluamisestahan se on kiinni. Pelottaa. Pitäisi panostaa.. Kertokaa Mitä voisin tehdä näille
asioille.. Eli mun ongelmille.. :
1.Läksyjen tekemättä jättäminen?
2.Huono keskittymiskyky? (On omissa ajtuksissaan, jne..)
3.Koulusta litsaaminen?
4.Huono tuntiaktiivisuus? (Viittaminen, tehtävien teko, muistiinpanojen teko.. jne..)
5.Kokeisiin luku?
Auttakaa mua nyt. Voitte pelastaa mun tulevaisuuden. Asia on oikeasti TODELLA vakava.
VOITTE PELASTAA ERÄÄN NUOREN TULEVAISUUDEN JOLLA ON VIELÄ HAAVEITA
-Suuret kiitokset ja kumarrukset-
Tän pitkäveteisen jutun lukiolle
ja kommentoijille
Musta ois kiva jos jaksaisitte lukee tän ja kommentoidakkin.. -Kiitos-
No, oon 13vuotias tyttö. Olen luokalla 7. Mä en oo koskaan ollut kovin kiinnostunut
koulusta. Siis toisin sanoen en ota koulua vakavasti. Läksyjä ei vaan yksinkertaisesti viitsi tehdä.
Ja kun pojat höpöttävät tunnilla niin on siinä vähän enemmän omissa ajatuksissaan.
Ja joskus keksin tekosyyn (tosin aika huonon) että voisin jäädä kotiin.
Ja vaikka hyvin monesti tiedän vastauksen opettajan kysymykseen, en uskalla viitata.
Mun takana oleva poika sano mulle että mulla ei oo mahdollisuuksia päästä seiska luokalta
joten.. Ja samaa virttä isäkin veti eilen. Huoh. Tulevaisuus pelottaa mua suunnattomasti.
Sanokaa mitä mun pitäis tehdä. Mun matikan ope vittuili mulle että haluunko mä joutua erityisopettajalle..
Vähän myöhemmin ruotsin ope sanoi että mun TÄYTYY ottaa mukautettu ruotsi.. (Suunnattomasti mua ärsytti kun se kysyi
onko mun englanti mukautettu vaikka viime kokeessa nro oli 9 >:( )
Sanokaa mulle jotain "kikkoja" miten saan otettuani itseäni niskasta kiinni. Itkettää kun tiedän että osaan
jos yritän.. Mutta kun koulunkäynti.. Mä oon unelmoinu lukiosta mutta miten mä lukioon pääsen jos mä mokaan jo tässä
vaiheessa. Tää on niin tärkeetä aikaa. Haluaisin panostaa siihen enemmän. Mä haluan. Mutta mikä mussa on kun mä
en kuiteskaan pysty. Haluamisestahan se on kiinni. Pelottaa. Pitäisi panostaa.. Kertokaa Mitä voisin tehdä näille
asioille.. Eli mun ongelmille.. :
1.Läksyjen tekemättä jättäminen?
2.Huono keskittymiskyky? (On omissa ajtuksissaan, jne..)
3.Koulusta litsaaminen?
4.Huono tuntiaktiivisuus? (Viittaminen, tehtävien teko, muistiinpanojen teko.. jne..)
5.Kokeisiin luku?
Auttakaa mua nyt. Voitte pelastaa mun tulevaisuuden. Asia on oikeasti TODELLA vakava.
VOITTE PELASTAA ERÄÄN NUOREN TULEVAISUUDEN JOLLA ON VIELÄ HAAVEITA
-Suuret kiitokset ja kumarrukset-
Tän pitkäveteisen jutun lukiolle
ja kommentoijille
Vastaukset 5
Vanhimmat
Monesti runsas liikunta auttaa keskittymiseen tiettyyn asiaan. Aloita vaikka sillä. Kävely tai pyöräily (jos uskallat). Taitaa olla lunta maassa joissakin paikoissa.
Ja muuten hyvin pitkän jutun olit tänne jaksanu kirjottaa, että mun mielestä hyvältä näyttää jo nyt.
jokainen on vastuusta omasta tulevaisuudesta!
itsestäsihän se on kiinni että miten käyt koulun elikkä jos ei yhtään kiinnosta niin älä ota sitä tosissasi mutta älä sitten kumminkaan tule valittamaan että "en jaksa, ei kiinnosta"
mutta jos olet TOSISSASI huolissasi tulevaisuudestasi niin ota se koulu sitten tosissaan!!! tuohon ei voi muuta sanoa mutta ainahan täällä katu ojassa on tilaa muille pultsareille=)
no must tuntuu et se ei niinkään oo muiden kun sun ittes käsissä. mitä jos kattoisit siihen peiliin.
Vaikutat mielestäni pohdiskelijalta ja ajattelijalta.
Kirjoittaminen tekee hyvää ajatuksille, se selkiyttää niitä. Asioiden käytäntöönpano on aina vaikeampaa. Kaverit, perhe, käyttäytyminen, tavat alkavat olla jo vakiintuneita, mutta voi niitä vielä muuttaakkin- mitä tuumattaisiinkaan, jos alkaisit esim. aktiivisesti viittaamaan. Anna mennä vaan. Nolasin itseni hissan tunnilla monesti vastaamalla aivan väärin, mutta mitä siitä- pysyinpähän hereillä.
Meitä on niin monenlaisia. Harmi, että koulua käytetään mittaamaan ihmisen hyvyyttä, vaikka jokainen on omana itsenään tärkeä ja hyvä. Tärkeää kuitenkin mielestäni on, että isona voisit tehdä sitä, mikä sinua kiinnostaa. Onko se eläimet, kirjoittaminen, kielet, musiikki, ihmiset? Voisit alustavasti hahmottaa, mikä saattaisi olla tuleva ammattisi ja pyrkiä sitä kohti.Nyt tärkeintä on käydä koulua.
Omalla, 12-vuotiaallani mieliala saattaa vaihdella itkusta nauruun, iho muuttuu, kuukautiset ehkä alkavat, mietityttää ja vain siksi, että hormonitiminta jyllää. Älä säikähdä sitä. Voisitko jutella jonkun kanssa?
Mutta, mukavaa talven alkua Sinulle. Uskon, että pärjäät.
Itelläni koulu kyl menee hyvin ja mulla ei oo paljookaa tollasii ongelmii mut aina joskus.
Ni mä käytän sellast keinoo et uurastuksen jälkeen (esim. kokeiden lukemisen) on joku "palkinto". Vaik niinku et sit ku on lukenu kokeisiin ees vähän ni voi pelata tietokonetta ja avata karkkipussin. Siinäkin on kuitenki kyse tahdonvoimasta. Pitää ottaa ittesttää niskasta kiinni. Mut sit voi ylpeenä kattoo todistusta.
Koulusta lintsaamiseen voi auttaa et sovitte kaverin kanssa yhdessä et "nyt ei enää lintsata" ja sit ku toinen haluis lintsata ni toinen puhuu toiselle järkeä. Ja vaik teette välituntisin jotain kivaa ni jaksaa paremmin olla koulussa.
Kaikki on kiinni tahdonvoimasta mut sä selvästi haluisit olla parempi koulussa ni meet hyvään suuntaan. Hyviä jatkoja!