olemme seukanneet kohta 6kk ja nais ystäväni haluaisi muuttaa yhteen...minusta näin on parempi että molemmilla omat asunnot..nais ystäväni sanoo että en seurustele tosissaan kun en muuta heille..mitä se muuttaisi jos kimpassa asuttaisi..nyt kummallakin omaa tilaa ja nähdään aika tiuhaan kumminkin..edellinen mies ei enään sille kelvannut kun ei muuttanut yhteen..ajattellen että ei tulevaisuutta...käyköhän mullekin samoin...onko kokemuksia vastaavanlaisesta????t:hellä pusutteleva mies...
yhdessä vai erillään
yksi+kaksi
7488
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
rantakivi.
Niin tota, jos olet tälle palstalle iältäsi sopiva niin ei tässä iässä enää pidä eikä tarvitse tehdä kompromisseja tuollaisissa asioissa eli jos ole sitä mieltä että et halua muuttaa yhteen niin pidä siitä kiinni. Sellaiset "et rakasta mua kun et tee niin kuin haluan" puheet voit jättää omaan arvoonsa. Jos se siihen kaatuu niin anna kaatua. imho
itse en kovin helposti muuttaisi kenenkään kanssa yhteen, varsinkaan puolen vuoden seurustelun jälkeen. Olisi hyvä tuntea kumppania pikkuisen pintaa syvemmältä. Onhan muuttaminen jo muutenkin aika raskasta puuhaa ;). Ja kyllä hyvää kannattaa aina odottaa vaikka joskus vähän pidempäänkin
ajatellen yhteenmuuttoa, tuosta "Et seurustele kanssani tosissasi kun..." saattaa tulla naiselle mantra, mitä käyttää aina niisä tilanteissa, kun et taivu hänen tahtoonsa.
on vähän vaarallista, jos rakkaudelle asetetaan tuollaisia mittareita. Itselläni se mittari ei aikoinaan ollut yhteen muttaminen, mutta muilla mittareilla olen tullut mitatuksi ja rakkauden osalta huonoksi havaituksi.
Siinä on vaan se, että jos ihmisellä semmoinen sisäinen rakkausmittari on, niin mitenkäs sitä muutat?
Mulla ja exällä meni sukset ristiin avioliitosta. Minä olin jo ollut naimisissa ja tiesin, että ei se avioliitto mitään pelasta. En ollut hirveen innokas naimisiin. Noh. Mentiinhän me myöhemmin naimisiin, mutta vahinko oli jo tapahtunut: minä en halunnut, en siis rakjastanut tarpeeksi.
Samaisen exän kanssa olis pitänyt tehdä lapsia. Mutta minä olin jo lapseni tehnyt. Siitä yhteisestä lapsestakin tuli rakkauden mittari. En rakastanut häntä tarpeeksi, kun en yhteistä lasta halunnut. Eroonhan sekin liitto päättyi.
Tuo kuulostaa varmaan osaltani tunteettomalta, kun oikasen raakasti tarinassa. Pointtini on kuitenkin se, että rakkautta mitattiin parilla kumppanin kannalta kriittisellä asialla. Ne olis pitänyt täyttää. Kun en sisäisistä syistäni ollut niihin halukas, koko rakkaus mitattiin niiden mukaan nollaksi.
Minä en ihan ymmärrä vieläkään, että jotkut yksittäiset, tärkeätkään, asiat nostetaan mittareiksi. Mutta jos naisellasi oikeasti tuollainen rakkausmittari on, niin sut kyllä mitataan. Enkä tarkoita sitä, etteikö tuollaiset toiveet olisi naisen kannalta oikeutettuja, ovathan ne.
Kerron vain kokemukseni, kun kysyit.
tilanne kiristämällä parane, ethän sä voi muuttaa jollet halua, alkaisi suhde hieman huonolta pohjalta. Oletko itse varma että haluat olla kyseisen naisen kanssa, sillä toisaalta kyllähän se normi jatkuma suhteelle olisi. Elikkä seukkaatko tosissasi ?
Well,itse muutama vuosi sitten painostin miesystävääni muuttamaan yhteen kanssani.Se minusta tuntui oikelta...silloin.Tarkoituksena oli harjoitella yhdessä asumista.Jos toimisi - jatkossa yhteinen velka, jos ei - omat polut.Yhteen muutettiin ja nyt muutama kuukausi sitten erilleen.Syystä?Toinen ei ollut valmis..edes alussa sopimaan yhdessä asumisen sääntöjä.Jos haluaa asua jonkun kanssa, pitää löytää sellainen,joka tahtoo samaa ja jolla on mielipiteitä.Helpompi luovia kompromisseja kuin että toinen on hiljaa ja hautoo taustalla koko ajan eroa.Mutta koska jotkut tyypit taas on sellaisia,jotta tarvii pientä "ohjausta" toimiakseen,mistä erotat ne,jotka oikeesti tarvii yksityisyyttään? Tämän hetkinen fiilis on, jotta jos ei toiselta löydy tahtoa ja halua yhteiseen hyvään,niin tehköön niinkuin lystää. Painostamisesta ei näemmä koidu muuta kuin harmia.