Eiliseen asti annoin pienet koiramme
juoksutettavaksi pikkutytöille, mutta kun näin
kuinka naapurin koiraa käsiteltiin, niin loppui
koiranjuoksutushommat näiltä "pikkuenkeleiltä".
Alunperin koiriamme juoksutti eräs pikkutyttö,
joka osasi käsitellä koiria todella hyvin ja
sinisilmäisinä uskoimme, että kaikki osaavat yhtä
nätisti koirankäsittelyn, nämä eiliset tytöt
olivat jopa hänen kavereitaan. Nämä samat tytöt
jotka "käsittelivät" naapurin koiraa juoksuttivat
silloin tällöin myös meidän koiriamme ja arvatkaa
tekikö mieli mennä vetelemään pitkin korvia kun
näin miten kepillä vedeltiin koiraa ihan surutta,
reuhdottiin talutusnarusta, taskulampulla
osoiteltiin koiraa suoraan silmiin ja yllättäen
kun tulimme paikalle oltiinkin "muka" vain
silittämässä koiraa... Ja näille tytöille vielä
on maksettu koiran juoksutuksesta... Tähän loppui
koirien antaminen kenellekään vieraalle.
Ihmettelin aluksi että miksi koiramme ovat
tulleet tosi aroiksi ja murisevat
vastaantuleville lapsille, mutta vastaushan
löytyi lähempää kuin olisi arvannut. Mitenköhän
koirille saadaan taas luottamus vieraisiin
ihmisiin takaisin? Ja itselle muihin ihmisiin,
kun lapsetkin näyttävät olevan tosi julmia
nykyään ja vieläpä avuttomia eläimiä kohtaan?
Näille pikkutytöille eläimen on varmaankin
opetettu olevan lelu jota voi kohdelle kuinka
haluaa!
juoksutettavaksi pikkutytöille, mutta kun näin
kuinka naapurin koiraa käsiteltiin, niin loppui
koiranjuoksutushommat näiltä "pikkuenkeleiltä".
Alunperin koiriamme juoksutti eräs pikkutyttö,
joka osasi käsitellä koiria todella hyvin ja
sinisilmäisinä uskoimme, että kaikki osaavat yhtä
nätisti koirankäsittelyn, nämä eiliset tytöt
olivat jopa hänen kavereitaan. Nämä samat tytöt
jotka "käsittelivät" naapurin koiraa juoksuttivat
silloin tällöin myös meidän koiriamme ja arvatkaa
tekikö mieli mennä vetelemään pitkin korvia kun
näin miten kepillä vedeltiin koiraa ihan surutta,
reuhdottiin talutusnarusta, taskulampulla
osoiteltiin koiraa suoraan silmiin ja yllättäen
kun tulimme paikalle oltiinkin "muka" vain
silittämässä koiraa... Ja näille tytöille vielä
on maksettu koiran juoksutuksesta... Tähän loppui
koirien antaminen kenellekään vieraalle.
Ihmettelin aluksi että miksi koiramme ovat
tulleet tosi aroiksi ja murisevat
vastaantuleville lapsille, mutta vastaushan
löytyi lähempää kuin olisi arvannut. Mitenköhän
koirille saadaan taas luottamus vieraisiin
ihmisiin takaisin? Ja itselle muihin ihmisiin,
kun lapsetkin näyttävät olevan tosi julmia
nykyään ja vieläpä avuttomia eläimiä kohtaan?
Näille pikkutytöille eläimen on varmaankin
opetettu olevan lelu jota voi kohdelle kuinka
haluaa!
Vastaukset 14
Vanhimmat
Eikö sitä pikkurouva jaksa itse juoksuttaa
koiriaan kun pitää antaa hurtat naapureitten
ulkoilutettaviksi. Kait ne pitäisi itse paskottaa
kun ne on hankittu ja ne on muutenkin äitin pikku
kultia.
sua vaivaa? Nousitko väärällä jalalla?
Ystäväiseni ei ole kysymys laiskuudesta!
On kysymus "Naapurin-Lapsista" jotka eivät ole
saaneet omaa Koiraa!Kautta aikojen on Lapset
halunneet ulkoiluttaa ihmisten koiria,jotain
tekemistä pitää olla!
Minulla on kolme koiraa,ulkoilen niiden kanssa 3
tuntia päivässä,mutta en tunne ainuttakaan lasta
kenelle luottaisin edes yhden koiristani?
Tällaista on siis teksti kun voi kirjoitella
nimimerkillä.
Heips!Olipa hyvä kun otit "Aiheen"esille.Pakilassa
on ollut Lasten laittamia lappuja KOIRIA ULKOILU-
TETAAN KOKEMUKSELLA?Voi että,kuka korvaa jos
jotain sattuu?Ja kyllä sattuukin,Pikku-Neidit pi-
tävät koirat irti metsikössä ja sitten huudetaan
ja karjutaan ,kun eivät tottelekaan,lyödään jopa
remmillä ja Koira parat ovat paniikissa!Itse olen
nähnyt näitä tapauksia!Jos annat Lapselle Koirasi,
täytyy Lapsen olla tuttu ja luotettava!
Harkitkaa toki ensin!
Minä olen aivan samaa mieltä. Itse kylläkin
ulkoilutan oman koirani, eikä niitä naapurin
naperoita kyllä olekaan. Hyvä että annan koirani
serkkutytöille...
Minä en voisi kuvitellakaan antavani koiriani
joidenkin kakaroiden talutettavaksi. Syytä on
siinäkin että koirani vihaavat lapsia (eivät ole
tottuneet ja toisella huonoja kokemuksia) ja kun
ne ei oo mitää pikkuhurttia, joten jos ne päättäs
johki lähteä ei lapsella siihen olisi mitään
sanottavaa. Se olisi vastuutonta lasta sekä
koiria ajatellen. Olen nähnyt kuinka kultainen
noutajakin on vetäny kahta avutonta pikkulikkaa
perässään miten sattuu...
Jeps! Olen nähnyt myös samanlaisen tapauksen.
Pikku-Poika oli Kultaisennoutajan kanssa kävelyl-
lä,kun tulimme "kuonokkain" niin koira riuhtaisi
itsensä irti,arvata saattaa ettei kolme Kerryäni
olleet oikein mielissään,kun niitten eteen tuli
iso-vaalea Kukkoilemaan.Onneksi mieheni nopeana
koiran omistajana sai napattua koiraa pannasta
kiinni,ettei ehtinyt tapahtua mitään?Siis tämmöi-
siä vaaroja on, vaikka on Kilttiä Koiria!
Itse hyvä että uskallan omille vanhemmilleni
antaa koirani ulkoilutettavaksi! Tämä tapaus kun
ei ole niitä helpoimmin talutettavia. On karannut
jokaiselta "ulkopuoliselta" koirattomalta
taluttajalta. Eräs koiran omistava ystäväni on
ainut johon luotan täydellisesti tässä asiassa.
Hän kun omistaa itsekin melko riehakkaan
pakkauksen. Ei siis tulisi kuuloonkaan antaa
koissua kenenkää pikku likan talutettavaksi.
Koira kun vielä kaiken lisäksi arastelee lapsia.
Kun olen koiran hankkinut niin sitä myös itse
ulkoilutan vaikkei ihan aina huvittaisikaan.
kokemusta on! annoin joskus naapuritalon parille
tytölle koirani lenkitettäviksi (kyseessä 2
shelttiä),yhdellä heistä oli oma koira joten
arvelin että homma hoituu.
noh se loppui sitten siihen kun siskoni sattui
ajamaan taloni ohi autolla ja soitti nähneensä
tyttöjen pitävän koiriani vapaana ison tien
vieressä ja välillä kävelyttävän niitä naapurien
pihoilla. kyllä tytöillä korvat punotti kun
palauttivat koirat ja joutuivat tunnustamaan
touhunsa. kävivät kyllä vielä pari kertaa
pyytämässä,mutta enpä antanut.
nykyään asumme muualla ja täällä käy välillä
pikkumimmejä ovella kysymässä saako ulkoiluttaa,
mutta olen vain sanonut että he eivät pärjää
näiden kanssa (pitää vielä paikkansa,koiruudet
vihaavat moottoripyöriä ja siinä meinaan minäkin
lähteä mukana).ainoat "alaikäiset jotka näitä saa
viedä ovat tytärpuoleni,jotka osaavat käsitellä
meitin poikia.
Toinen juttu mikä ainakin mua hiukkasen riepoo on
ku pikku tytöt tulee kysyy kadulla et saako
koiraa silittää. No minä siinä sitten selittämään
kun ei tämä oikein lapsista piittaa et saattaapi
murista ja näykätäkin jos tuntee olonsa
epävarmaksi. Sitten myrtyneenä kieltävästä
vastauksesta huutavat perään et ku en anna
silittää. Huh huh. Pariin kertaan oon "testannu"
miten koira reagoi kun lapsi tulee silittää ja
kyl siinä lapset on pelästynyt joka kerta. On se
kumma kun ei sitten uskota ettei kaikki koirat
tykkää kun tullaan lääppimään. Ja vanhemmat
sitten syyttävät koiran omistajaa ku et miten se
ny noi käy päälle etc.
Juuh, samma här! Mulla ittellä on perhoskoira, ja
onhan se nätti-herttainen-pikkuinen etc., ja
arvaa kuinka monta kertaa olen kieltänyt
pikkulikkoja tulemasta silittämään. Koira kun ei
ole ulkonäöstä huolimatta mikään enkeli, vaan
pelkoaggressiivinen enkä tosiaankaan uskalla
päästää laumaa yli-innokkaita ja korkealta
kimittäviä (lue: huutavia) tyttösiä sen luokse.
Luulis että käyttäydyn niin kuin vastuullisen
koiranomistajan kuuluukin, mutta eipä se aina
siltä vaikuta. Ihmetellään ja siunaillaan, kun ei
saa pikkukoiraa lääppiä."Meidän tyttö kun niin
tykkää eläimistä." Mites sitte suu pantais, jos
koirani näykkäisikin lasta? Sanottais, että
ohhoh, miten päästitkin koirasi hyökkäämään
lapsen päälle? Tosiasiassa se on kyllä lapsi,
joka "hyökkää" koiran päälle...alkaa vaan
pikkuhiljaa kyllästyttää.
kun kyseessä on sheltti ja päälle rynnistää 5
innokasta lasta,niin kun ensin yrittää paeta ja
sitten jää nalkkiin niin kyllä itsekin koirana
nappaisin ensimmäisestä tumpusta joka eteen
työnnetään. onneksi tässä lapsilaumassa on pari
poikaa jotka tietävät mitä käy jos meidän
juniorin ahdistaa nurkkaan ja he neuvovat muita
innokkaita että "älä koske siihen kun se voi
purra".. ja näyttävät sitten itse kuinka
varovasti sitä saa tervehtiä. alkaa lenkit
helpottaa pikkuhiljaa..
Mulla on nelivuotias sheltti uros. Se on
edellisissä kahdessa kodissaan joutunut lasten
kiusaamaksi, on hakattu ja potkittu ja vedetty
korvistä. Eli ei lapsivarma. Olin sitten
kaupungilla koiran kanssa, ja kävelimme
leikkipuiston ohi, nätisti hihnassa. Koulutin
koiraa OHITTAMAAN lapsia ilman pelkoa. Siihen
tulee sitten isä kahden lapsensa kanssa, ja
sanoo "Nätti koira! Silittäkääs tytöt vähän kun
on niin suloinen koira!". Meinasi kakarat saada
kulmahampaasta. Isä sitten mulkaisi ja sanoi vaan
että on sullakin vaarallinen rakki, tollaset
pitäis lopettaa. Että sillee.