Tai: sydänmelliset terveiseni. Näitä sanojahan on ehkä kortteihin kirjoitettu. Onko tästä tullut fraasi, joka vain mukaan tökätään, vai onko ajatuskin mukana? Olen kyllä vaistomaisesti hyvin usein jättänyt "sydänmellisen" pois, koska se tuntuu turhan "lähentelevältä". Terveiset on saanut riittää.
Sydänmellinen ihminen...tokihan kaikilla on sydän. Mitä tämä kielikuva missäkin tarkoittaa? Vai ovatko tällaiset ihmiset katoamassa kilpailun, kiireiden ja kovuuden maailmassa?
Kyllähän näitäkin voi pohtia myös terveen huumorin höystämänä.
Sydänmellinen ihminen...tokihan kaikilla on sydän. Mitä tämä kielikuva missäkin tarkoittaa? Vai ovatko tällaiset ihmiset katoamassa kilpailun, kiireiden ja kovuuden maailmassa?
Kyllähän näitäkin voi pohtia myös terveen huumorin höystämänä.
Vastaukset 12
Vanhimmat
"sydämelliset terveiset" aina lämmittää eri tavalla, kuin pelkkä tervehdys.
Ei tietenkään vähemmän läheisille ihmisille tarvitse terveiset sydämellisiä olla, välttämättä.
Sanotaan myös, että jollakin on "sydän paikallaan".
Tottahan se paikallaan täytyy ollakin, muttä käsitän sen niin, että hän on juuri se sydämellinen ihminen, jolla on sydän paikallaan.
No voi, voi, kun tuli mutkia tuohon ajatuksen kulkuun.
Kyllä tässä elämän juoksussa sydänkin on monesti kovilla. Parisuhteet kärsivät, kun ei ole aikaa niiden hoitamiseen.
Sydänhän siinäkin kärsii ja se sydämellisyys nimenomaan.
Ihmisistä tulee "kovasydämisiä", mitähän sekin tarkoittaa?
Kai se tarkoittaa kylmää. Kun sanotaan, että ihmisellä on lämmin sydän, tai sitten hänellä on kylmä sydän.
Niinhän se Runeberg eräässä runossaan sotapäällikköä kuvaili:
"Yksi silmä, kaksi leukaa, sydäntä vain puolikas".
mutta mitäpä keksisi tilalle.
Yritän aina nähdä vaivaa ja katsella sopivan kortin hänelle kenelle sitä olen lähettämässä.
Yleensä ystävät on ystäviä, siis sydämellisiä, mutta kun sitä hoetaan aina ja joka paikassa se menettää tarkoituksensa.
Sama on tuo halailu, kun sitä tehdään tavan vuoksi.
Meillä on tapana johtokunnassa halata ja sitten saatetaan kohtsillään purkaa kiukkua halattua kohtaan.
Vähän epäreilua, muuta niinhän se pitäisi olla että asiat riitelevät, ei ihmiset.
Tulihan tuohon sydämellisyyteeni turha painotus sydämen puolelle, mutta onhan se tärkeä elimemme.
Minusta monet seikat vaikuttavat, millaisiksi muokkaudumme. On työtehtäviäkin, joissa ei voi käännellä jatkuvasti poskeaan lätkittäväksi.
Lapsuudessani tunsin ja muistan "sydämellisiä" ihmisiä, jotka joutuivat kurittamaan vallattomia, joskus vanhanaikaisilla keinoilla. Penska näkee enemmän kuin luulisikaan; kurittaja oli pahoillaan siitä, että niin joutui tekemään. Jopa kyynel silmäkulmassa. Juuri se tehosikin parhaiten.
Jattahan poimi paljon sydänasioita, niihin en ehdi.
terveisin ym.
Muistanpa lapsuudesta asti kirjoitusohjeen: Sydämeen ei mahdu kerrallaan kahta ämmää.
Joten ei "sydämmelliset", mutta ei "sydänmellisetkään". Yksi ämmä riittää:
"sydämelliset".
Niinhän se on, ei kahta ämmää, eikä "lisukkeita."
Kiitos oikaisusta. Olisihan tuota...minun piikkini se menee!
terveisin ym.
työnnetään tätä tyhjänpäiväistä jonnin joutavaa. Huhaa palstalle sopii tämmöiset tyhjänpäiväisyydet.
sitten tänne kurkit, hehee
Sydäntä ajatellaan usein tunteiden tyyssijaksi. Sydän voi olla syrjällään ja kurkussa, sen asialla ollaan, meillä on itsekullakin omat sydämenasiamme. Se käsitetään myös rakkauden sisäistymäksi : annan sulle sydämeni, veit sydämeni.
Kun kuuntelee sydämensä ääntä, onko järki silloin tipotiessään?
Kun ihminen suuttuu, hän sydämistyy. Pianhan on talvisydänkin, jolloin takan sydänmuuri lämmittää.
"Niin pieni ihmissydän on, niin avara ja silti pohjaton, se kertoo suuret unelmat ja vihan , lemmen maailmat. Aatosta jaloa ja alhaista mieltä, tunteiden paloa ja tuskaakin sieltä, syömmestä pienestä löytyä voi, onnea , iloa oi..."
märkänis, sillai sanovat karjalaiset.
ja paska huuleen !
Toivon teille hyvää joulua ja sydän paikallaan!