Rakennetaan vaan vielä yksi uusi koulu, ei siinä mitään, mutta ei missään tapauksessa semmoiseen kuoppaan, mihin sitä nyt suunnitellaan. Koillari kirjoittaa tänään asiasta.
Kun tuosta homeesta on jo kokemusta, niin kannattaako rakentaa vielä yksi homekoulu lisää? Maaperä on samaa pohjatonta liejua kuin Patajoellakin. Ilma kiertää tuommoisessa kuopassa huonosti. Kosteus ei rakenteista haihdu koskaan. Lisäksi tulevat kahden yläpuolella sijaitsevan vilkkaasti liikennöidyn tien pakokaasut suoraan ilmastointilaitteisiin. Uskokaa nyt, se notko on koulun paikaksi kelvoton!
Hyvää rakennusmaata saattaisi löytyä esimerkiksi Jokivarren koulun yläpuolelta. Siellähän sitä on tyhjää tonttia vaikka kuinka. Ja rakennus tulisi samaan kompleksiin entisten koulujen kanssa.
Kun tuosta homeesta on jo kokemusta, niin kannattaako rakentaa vielä yksi homekoulu lisää? Maaperä on samaa pohjatonta liejua kuin Patajoellakin. Ilma kiertää tuommoisessa kuopassa huonosti. Kosteus ei rakenteista haihdu koskaan. Lisäksi tulevat kahden yläpuolella sijaitsevan vilkkaasti liikennöidyn tien pakokaasut suoraan ilmastointilaitteisiin. Uskokaa nyt, se notko on koulun paikaksi kelvoton!
Hyvää rakennusmaata saattaisi löytyä esimerkiksi Jokivarren koulun yläpuolelta. Siellähän sitä on tyhjää tonttia vaikka kuinka. Ja rakennus tulisi samaan kompleksiin entisten koulujen kanssa.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ja taas todellinen maiseman kaunistaja. Katto taitaa tulla suurinpiirtein tien tasolle.
asia on juuri näin.
Eikös se uusi koulu sopisi siihen entiselle tontille samalla periaatteella kuin Vitikkalan koulukin tehtiin? Ensin uusi koulu pystyyn ja sitten vanha vierestä matalaksi. Kulkureitti voisi rakentamisen ajan olla sieltä koulun toiselta puolelta ja kadun takana oleva leikkikenttä pistää väliaikaisesti koulun kentäksi. Sillä kadunpätkällä on niin vähän liikennettä, että sen voisi ihan hyvin vuodeksi sulkea. Olen samaa mieltä siitä, että missään tapauksessa ei pidä rakentaa siihen savinotkoon, jossa seisoo melkein aina vesi.
Hyvä ehdotus!
Eikö vanhakin koulu ole rakennettu kallion päälle ja silti ongelmaa näyttäs olevan. Kai uuden koulun rakentamistontillakin pohjatutkimus ennen rakentamista tehdään. vai mitä.
Ei se maa ongelma ole vaan se paikka. Minunkaan mielestäni liikenteen kulmauksessa sijaitseva kuoppa ei ole koulun paikka.
Sen näistä kirjoituksista huomaa.
Spekuloitte asioilla, joista teillä ei ole yhtään mitään tietoa.
Kuinkahan kauan rakennusalalla pitäisi olla että minusta tulisi sinun veroisesi asiantuntija? Takana on vasta reilut kolmekymmentä vuotta.
tuota yläastetta rakentavat sellaiset, jotka lyövät vasaralla sormeensa.
Mutta, mutta, mutta, kulisseissa riidellään jo, mihin rakennetaan uusi lukio. Alttarille pitää syöttää kaikki Jämsän kyläkoulut. Kova hinta on rakennuksella. Persaukisen pitäisi säästää.
Samassa kuopassahan on jäähallikin ja pitkin matkaa muutakin joenvarressa. Paljon asutusta, kerros- ja liiketaloja sillan molemin puolin. Kyllä siinä se peruskallio on siinäkin kohtaa. On vaan jätetty kuopaksi, kun ei ole ollut tarvetta täyttää vain pallonpotkijoita varten.
Ja koko Vitikkalalan pelto oli pelkkää suota aikoinaan ja paljon pytinkiä pystyssä silläkin alueella. Ei tuuli heiluttele eikä maa niele. Hyvää asuinaluetta näyttää olevan.
Pitäisikö kaupungin paraatipaikka antaa koululaisille, tähän asti niin on ollut mutta nyt päästään siitä. Hyvää tilaa parempaan käyttöön. Saadaan edes siltä kohtaa kaupunki näyttämään kaupungilta. Ja nuorisokin pysyy ainakin koulupäivinä pois maleksimasta kyliltä ja jalkakäytävien tukkona olemisesta. Ei se kenenkään silmään näytä hyvältä, aidattu karsina keskellä kylää...ja karsinoitavahan se on sittenkin oli uusi tai vanha, että pysyvät siellä missä pitää. Siitähän me kuntalaiset maksetaan, jokaikinen oli omia penskoja tai ei.
Koulut joutaa oleen sivummalla. Jos kylillä ei pärjätä ilman kylän keskipistettä, koulua, niin kyllä me kaupungissa pärjätään. Se laitos on vain penskojen käytössä kaupungissa. Ja ei tartte bussien sompailla pitkin katuja, kun se tuo niitä kyläkoululaisia yläkouluun.
"Samassa kuopassahan on jäähallikin ja pitkin matkaa muutakin joenvarressa."
Eihän ne ole kuopassa. Eikä jäähallissa oleilla samalla tavalla kuin koulussa. Tämä suunnitelma sen sijaan on todelliseen kuoppaan menossa. Perinteiseen suomalaiseen rakentamiseen on kuulunut se, että rakennukset on tehty ilmaville paikoille, eikä monttuihin. Kun rakenteet välillä kunnolla kuivuvat, pysyvät homeetkin paremmin aisoissa.
Siinähän ei ole mitään estettä, etteikö tuohon parinkymmenen metrin liejukerroksen päälle voisi paalujen päälle rakentaa, ja talo pysyy pystyssä. Jos ilmasto säilyy viime vuosien tyyppisenä, Suomessa on edessä isot homeongelmat. Talojen rakenteet eivät enää kuivu ja tuuletu kuten ennen, kun koko ajan vaan vihmoo taivaalta vettä lisää ja poutapäivätkin ovat kosteita.
Entäs sitten sinne monttuun kahdesta suunnasta painuvat liikenteen pakokaasut? Ettei vaan muutaman vuoden päästä tuskailtaisi senkin ongelman kanssa.
"Pitäisikö kaupungin paraatipaikka antaa koululaisille, tähän asti niin on ollut mutta nyt päästään siitä. Hyvää tilaa parempaan käyttöön."
Mitähän se parempi käyttö olisi? Olisiko samaa kuin se läävä siinä kaupungin paraatipaikalla pääkadun toisella puolen? Joku Mini-Maskun peltihalli siihen törröttämään, kunhan maksavat tontista kaupungille hyvän hinnan. Niinkö?
Kiitos asiallisesta vastauksestasi.
Tuli monia näkökohtia joita en tullut ajatelleeksi.
Kun en ole timpuri enkä rakennusmies niin ajattelen vain maalaisjärjellä.
Puoli keskustaa on olisi vielä parempia rakennuspaikkoja liikerakennuksille, kunhan vain ne purkukelpoiset "hökkelit" räjäytettäisiin ensin pois! Ei taida niin tungosta uusilla yrityksillä ollakaan tänne, etteikö sopisi.