Arvostan opettajien ammattia. Haluan sen heti tähän alkuun todeta.
Tyttäreni on yläasteella täällä Ranskassa ja haluaisin vähän kertoa millaista se koulunkäynti on tässä maassa. Olisi mukava kuulla kommentteja teiltä opettajilta.
Sen verran vielä, että aina kun opetusministerimme puhuu, hän mainitsee Suomen malliesimerkkinä .......lukiolaiset lakkoilevat tällä hetkellä massiivisesti, koska ministeri otti reformit puheeksi.
Esimerkkejä:
Viime vuonna äidinkielen opettaja oli poissa yhteensä yli kaksi kuukautta, mutta sijaisuutta ei saatu kuin aivan loppuviikoiksi.
Olen pistänyt merkille, että lähes joka viikko joku opettajista on poissa, tunnista koko päivään. Näistä poissaoloista ei vanhempia koskaan tiedoteta, ei myöskään viime vuoden pitkistä viikon kahden kestävistä äidinkielen opettajan sairauslomista.
Tekniikan opettaja ei tullut tänään töihin, koska hän kuulemma lähti jo torstaina joululomalle (kertoi itse oppilailleen.) Siis, eikö kaksi viikkoa lomaa riitä ?
Eilen latinan opettaja ei HALUNNUT pitää tuntia, koska oppilaita oli vain neljä !
Opettajien ja kodin välillä ei ole minkäänlaista kommunikaatiota. En yksinkertaisesti tiedä mitä siellä tapahtuu. Kokeita ei tarvitse vanhempien allekirjoittaa, minä ne kaivan tyttäreni laukusta, kun itse "ei muista" niitä antaa.
Lakoista; voi niitä täällä on pari vuodessa, siis säännöllisin aikavälein.
Luokkaretkiä ei järjestetä. Tyttäreni luokka ehdotti menemistä tunnin päässä olevaan "tiedekeskukseen." Vastauksena opettajilta tuli: "emme me halua sinne lähteä, olemme jo käyneet siellä." Onko luokkaretkissä kyse lapsista vai opettajien omista toiveista?
Tässä se ongelman ydin ehkä onkin. Ranskalaiset eivät osaa ajatella asioita lasten näkökulmasta, vaan pitävät mieluummin omia etujansa tärkeämpinä.
Tiedän tyttäreni käytöksen opettajia kohtaan olevan joskus hyvinkin kyseenalaista, mutta silti en ymmärrä joitakin kommentteja, joita häneltä kuulen; esim vähättelyä, piikittelyä...
Minä olen sitä mieltä, että yhteiskunnan moraalista kertoo hyvin paljon se, miten aikuiset kohtelevat lapsia.
Tässä maassa on koulujärjestelmällä vakavia oireita, joiden parantamiseen ei tahdo kansalta löytyä halua eikä voimia. Opettajien moraali näyttää olevan pohjalukemissa, kun halua opettamiseen ei tahdo löytyä.
Sainpahan vähän purkaa mieltäni. Saan varmasti takaisin "samalla mitalla;" mutta tulkoon, olen niin pettynyt tyttäreni kouluun ja uskon vakaasti, että Suomessa opettajilla on erilainen työmoraali.
Tyttäreni on yläasteella täällä Ranskassa ja haluaisin vähän kertoa millaista se koulunkäynti on tässä maassa. Olisi mukava kuulla kommentteja teiltä opettajilta.
Sen verran vielä, että aina kun opetusministerimme puhuu, hän mainitsee Suomen malliesimerkkinä .......lukiolaiset lakkoilevat tällä hetkellä massiivisesti, koska ministeri otti reformit puheeksi.
Esimerkkejä:
Viime vuonna äidinkielen opettaja oli poissa yhteensä yli kaksi kuukautta, mutta sijaisuutta ei saatu kuin aivan loppuviikoiksi.
Olen pistänyt merkille, että lähes joka viikko joku opettajista on poissa, tunnista koko päivään. Näistä poissaoloista ei vanhempia koskaan tiedoteta, ei myöskään viime vuoden pitkistä viikon kahden kestävistä äidinkielen opettajan sairauslomista.
Tekniikan opettaja ei tullut tänään töihin, koska hän kuulemma lähti jo torstaina joululomalle (kertoi itse oppilailleen.) Siis, eikö kaksi viikkoa lomaa riitä ?
Eilen latinan opettaja ei HALUNNUT pitää tuntia, koska oppilaita oli vain neljä !
Opettajien ja kodin välillä ei ole minkäänlaista kommunikaatiota. En yksinkertaisesti tiedä mitä siellä tapahtuu. Kokeita ei tarvitse vanhempien allekirjoittaa, minä ne kaivan tyttäreni laukusta, kun itse "ei muista" niitä antaa.
Lakoista; voi niitä täällä on pari vuodessa, siis säännöllisin aikavälein.
Luokkaretkiä ei järjestetä. Tyttäreni luokka ehdotti menemistä tunnin päässä olevaan "tiedekeskukseen." Vastauksena opettajilta tuli: "emme me halua sinne lähteä, olemme jo käyneet siellä." Onko luokkaretkissä kyse lapsista vai opettajien omista toiveista?
Tässä se ongelman ydin ehkä onkin. Ranskalaiset eivät osaa ajatella asioita lasten näkökulmasta, vaan pitävät mieluummin omia etujansa tärkeämpinä.
Tiedän tyttäreni käytöksen opettajia kohtaan olevan joskus hyvinkin kyseenalaista, mutta silti en ymmärrä joitakin kommentteja, joita häneltä kuulen; esim vähättelyä, piikittelyä...
Minä olen sitä mieltä, että yhteiskunnan moraalista kertoo hyvin paljon se, miten aikuiset kohtelevat lapsia.
Tässä maassa on koulujärjestelmällä vakavia oireita, joiden parantamiseen ei tahdo kansalta löytyä halua eikä voimia. Opettajien moraali näyttää olevan pohjalukemissa, kun halua opettamiseen ei tahdo löytyä.
Sainpahan vähän purkaa mieltäni. Saan varmasti takaisin "samalla mitalla;" mutta tulkoon, olen niin pettynyt tyttäreni kouluun ja uskon vakaasti, että Suomessa opettajilla on erilainen työmoraali.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Näin opettajana täytyy sanoa, että kuulostaa joltain osin hyvältäkin, vaikka tietysti lapset on tärkein asia huomioida.
Kyllä täälläpäin on opettajat niin lampaita, että jossain asioissa pitäis ottaa kissa kunnolla pöydälle ja esim. rajata asioita mitkä opettajalle kuuluvat ja mitkä eivät. Missään muussa ammatissa ei taiteilla tämmösessä täysin erilaisten perheiden, oppilaiden ja esimiesten välimaastossa ja yritetä toteuttaa kaikkien toiveita. Sietäisi edes jotenkin määritellä, että mitkä asiat opettajan virkaan kuuluvat. Muissa töissä ollessa on sentään ollut jonkinlainen työtehtävän rajaus.
Oikeasti pitäisi lyödä välillä lakko päälle ja sanoa selvästi, että tämä ei meille kuulu. Onneksi jossain osaavat opettajat huolehtia oppilaiden lisäksi myös itsestään.
Ja selvennykseksi muutama esimerkki, joista minun mielestä pitäisi sopia korvaukset jos ne tehdään työajan (koulupäivän) ulkopuolella :
- Viraston määräämät palaverit, jossa esim. esitellään kaupungin visiota tms.
- Oppilaiden ja perheiden palaverit esim. perheneuvolan tai psykologin kanssa, jonne opettajakin aina kutsutaan paikalle.
- Istuminen illalla klo 21 puhelimessa kun huoltaja tilittää tunnin verran ongelmia lapsensa kanssa ja pyytää opettajalta apua. Tai sitten vain haukkuu opettajaa huonosti hoidetusta työstä. Ainakin haukut pitäis minusta rajata päiväaikaan vaikka ois kuinka kauhea halu purkaa itseään illalla.
- Opettajan ei pitäisi joutua käyttämään omaa kännykkää työasioiden hoitamiseen.
Itse en kyllä anna omaa puh.nroani kenellekään huoltajalle/oppilaille, ja olen sen laittanut salaiseksi. Sähköpostiin vastaan töistä, työajalla. Soittopyyntöihin vastaan työpuhelimesta opettajanhuoneen lankapuhelimesta välitunnilla tai tuntieni jälkeen.
Enkä suostu jäämään palaveriin työajan (klo 16 jälkeen) ulkopuolella iltaisin. Sillä lailla voin jäädä, jos pääsen esim. klo 14 ja palaveri on siihen heti perään. Mutta yhtään tuntia en jää koululle palaverin vuoksi päivystämään ja iltoja niihin käyttämään. Joku roti sentään, kyllä meillä opettajillakin on oltava työajat! Vanhempainilloissa menee ihan riittävästi (1-4 x vuodessa, koulusta ja vuodesta riippuen ja siitä onko LV) iltoja vuodessa.
ranskaksi, että suomalainen opettaja ei ole yhtä sivistynyt kuin ranskalainen kolleegansa. Että näin!