Elikä kuinka päästä metsälle pienriistaa metsästämään.
Olen koko ikäni kaupungissa asunut ja yhtään metsästäjää en tunne. Aina olen tykännyt metsissä liikkua ja ostinpa sitten metsästäjän oppaan ja rupesin pänttäämään. Läpihän se tutkinto meni ekalla yrittämällä.
Vaan eipähän se lupa itsestään tietenkään riitä, kun pitäisi olla vielä metsiä joissa metsästää.
Soitin riistanhoitopiiriin ja sain muutamien paikallisten metsästys-seurojen yhteystietoja.
Muutaman puhelun jälkeen alkoi minulle hahmottua, ettei tällaista nuorta jullia piireihin haluta. Vastaanotto oli todella nihkeää tyyliin" sun pitäis tuntea joku tästä metsästysseurasta" vaan kun en tunne... entäs sitten.
Eipä ole ihme jos laji on ukkoutumassa. Kyllä tässä maassa luulisi metsiä meille kaikille riittävän. Tietänkin on pohjoisen maksulliset metsät, mutta opiskelian kukkarolle se olisi aika kallista. Ei niinkään sen luvan maksun vuoksi vaan matkan.
En vielä ole ostanut haulikkoa eikä taida tarvita ostaakkaan jos ei muuta voi kun kotona sitä kiilloitella.
Nyt ottaisin erittäin mielelläni hyviä neuvoja vastaan... en v...uilua enkä luomuihmisten valistusta.
Olen koko ikäni kaupungissa asunut ja yhtään metsästäjää en tunne. Aina olen tykännyt metsissä liikkua ja ostinpa sitten metsästäjän oppaan ja rupesin pänttäämään. Läpihän se tutkinto meni ekalla yrittämällä.
Vaan eipähän se lupa itsestään tietenkään riitä, kun pitäisi olla vielä metsiä joissa metsästää.
Soitin riistanhoitopiiriin ja sain muutamien paikallisten metsästys-seurojen yhteystietoja.
Muutaman puhelun jälkeen alkoi minulle hahmottua, ettei tällaista nuorta jullia piireihin haluta. Vastaanotto oli todella nihkeää tyyliin" sun pitäis tuntea joku tästä metsästysseurasta" vaan kun en tunne... entäs sitten.
Eipä ole ihme jos laji on ukkoutumassa. Kyllä tässä maassa luulisi metsiä meille kaikille riittävän. Tietänkin on pohjoisen maksulliset metsät, mutta opiskelian kukkarolle se olisi aika kallista. Ei niinkään sen luvan maksun vuoksi vaan matkan.
En vielä ole ostanut haulikkoa eikä taida tarvita ostaakkaan jos ei muuta voi kun kotona sitä kiilloitella.
Nyt ottaisin erittäin mielelläni hyviä neuvoja vastaan... en v...uilua enkä luomuihmisten valistusta.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kyllä se vaikeata on.
Ei ole kuin kaksi neuvoa antaa:
Osta riittävästi metsää ja rupea sitä vuokraamaan paikalliselle m-seuralle ko. käyttöön. Ehtona tietysti, että pääset itse mukaan.
Tai todella hankkiudut jonkun seurassa olevan ystäväksi = p:n nuolemista!?
On ne sen verran k-päistä joukkoa, ettei tule helppoa olemaan!
mITÄS JOS KIRJOITAT MAASEUDUN tulevaisuuteen etsin naista palstalle! Meet kato maata omistavan kaa naimisiin ja sitä kautta sit muna ukoks. Eiks vaan..No. Ei vaan ei se seuraan pääsy saa ollakkaan niin helppoa. Oikeesti, hitto kaik juopot ja hullut muute mettästäis. Pitää olla aktiivinen niinkun työtä hakis.Onhan siinä kuitenkin kyse aseista!!
kysele suoraan maanomistajilta metsästyslupia heidän mailleen .itellä on kolmelta isännältä luvat käydä heidän mailla metällä.luvat kirjoitetaan vuodeksi kerrallaan ite sain työpalkalla siis 8h töitä kahdelta isännältä luvat, kolmas isäntä ei ottanut mitään sano vai notta jos välillä variksia ja harakoita ruipit niin hyvä on.en itse myös kuulu mihinkään seuraan eikä ole tarkoituskaan liittyä muutamaan vuoteen koska liittymis maksu on kova 3000 mummon markkaa että siitä vaan kyselemään kyllä joku varmasti antaa luvan käydä metsissään metsästelemässä
hyvistä vastauksista.
mikähän olisi sellainen virasto josta voisi tiedustella kuka minkäkin metsän omistaa?
löytyisiköhän täältä netistä sellaisia tietoja?
varmaankin joku maanmittauslaitos voisi olla sellainen paikka vai mitä?
Voi myös tulla aseenkantolupien saannin kans ongelmia jos ei kuulu seuraan. Viranomaiset haluavat tietää mihin tarkoitukseen esim. haulikko on hankittu, ja jos sanoo perusteeksi metsästyksen, niin yleensä kysytään sitten jonkin seuran jäsenyyttä... (kuten vastaavasti urheiluampujalta jonkin ampumaseuran jäsenyyttä).
Ei se seuroihin mukaan pääsy ilman suhteita ole kovin helppoa, mut jospa menisit ihan vain aseettomana ensin jonkun seuran meininkejä katselemaan? Saavat jotain käsitystä minkälainen kaveri olet ja ehkä se jäsenyyskin sitten heltiäisi?
Ymmärrettävä asiahan sekin on että ei ihan minkälaista sakkia vain haluta sinne metsiin rellestämään, joten omaa aktiivisuutta siihen tosiaan tarviaa että mukaan pääset.
Ei tartte kuulua mihinkään seuraan, ei metsästys-eikä ampuma-. Suomessa on vapaus liittyä tai olla liittymättä mihinkään seuraan eli jos vain muutoin voi "todistaa" harrastuksensa, niin aselupa heltiää. Toki seuraan kuulumisesta on apua, koska se jo sinällään on osoitus harrastuksesta.
Ja turha sitä on pelätä, että kaikenlaiset tony halmeet metsästäis. Kyllä siitä poliisi aselupia myöntäessään huolen pitää.
Ei tarttekkaa seuraan, mä sai haulikkoon luvan kun liittenä oli todistus metsästystutkinnon suorittamisesta ja metsästys luvat maanomistajilta.Olen 2v harrastanut metsästystä ja haulikoita on 2kpl baikal ij27 ja armi bettinsoli italialainen puoliautomaatti.ei tartte kuulua metsästysseuraan jos vaan on itellä rikkeetön tausta.me vaan kyselemään isänniltä lupia metsästää ja lupa paperille ja se liitteeksi aseen hallussa pitolupa hakemukseen
Ainakaan Oulussa ei ole ollut mitään vaikkeuksia aseen hankinta lupien saannille vaikka ei kuulukkaan mihinkään seuraan.Hakemukseen kirjoitetaan mm.Pienriistan metsästys valtion mailla ,on ainakin mulla riittänyt.
matias
Niin, myönnetään etten ihan tarkkaan tiedä mitä perusteluja ne lopulta hyväksyvät kantolupien saamiseen. Minulta kyllä melkein sen vanhan kunnon ja joskus kauan sitten käytäntönä olleen haastattelun omaisesti kyseli se virkailija taustoja. Tai sitten hän oli muuten vain kiinnostunut kuinka kaltaiseni nuori tyttö on moiseen harrastukseen innostunut. Tiedä en edelleenkään mikä se varsinainen syy oli. ;)
On totta, että alku on hankalaa jos ei tunne ketään alan harrastelijaa - oli sitten kyse mistä harrastuksesta tahansa. Mieleen nousi vain kysymys, että etkö voisi edetä samojen kavereiden kanssa joilta sait tiedon metsästystutkinnoista ynnä muista asiaan liittyvistä, monesti vasta-alkajalle oudoistakin asioista?
Itse olen metsästänyt 25v ilman, että olisin yhdenkään seuran jäsen. Metsästysseurat myyvät ns. vieraskortteja, joilla saat ottaa osaa metsästykseen seuran jäsenen kanssa. Kyllä niitä tuttujakin sitten ilmaantuu ja neuvojiakin ajan myötä. Kärsivällisyyttähän metsästysharrastus vaatii jo alkumetreiltä asti.
Valmiita lupia saat ostaa valtion maille mm. Pohjois-Karjalaan. Sinne saa mennä kunhan olet maksusi maksanut. Itse olen noilla valtion maillakin metsästellyt ja ihan mukavaa on ollut.
Kärsivällisyyttä - hiljaa hyvä tulee!
En tiedä missäpäin asut mut meilläpäin kun asuu seuran alueella niin ei muuta ku kirjallinen anomus seuralle joka käsitellään kokouksessa,en muista yhtään tapausta etteikö olisi seuraan hyväksytty.Vesilinnun pyyntiin pääsee kausimaksulla myös vieraan seuran alueille et kyllä pitäs olla mahdollisuuksia.Jos asut meren lähellä niin siellä saa metsästyskortilla metsästää alue vesirajan ulkopuolella ilman metsästysseuran lupaa ku ei ne niitä voi edes vuokrata.Näin meillä täällä pohjanmaalla.