Edelleen muistan, mutta en jaksa nyt edes pelätä, niin ihme jutun lapsuudestani.
Oli kesä tai ehkä muu valoisa vuodenaika. Heräsin aamuyöllä. Sitten tuijottaessani erästä vaatekasaa, huomasin että siinä näkyi ihan selvästi sellainen hymyilevä naama. Vaikka piilouduin pelokkaana peiton alle, se ei hävinnyt näkyvistä, vaan oli yhä siinä kun tuijotin sitä uudelleen. Eikä siinä vielä kaikki, mutta kun menin ja tunnustelin sitä kädellä, ajatuksena se, onko se oikeasti siinä, tunsin hiukset ja kaikki, käteni tuntoaistilla, jonka jälkeen älähdin äänekkäästi säikähtäneenä!!!.
Eräs kakara horisi jotain märästä kädestä heidän talonsa vaatekomerossa, siihen aikaan, mutta en tiedä onko se totta. Kuulemma vaatekomeron perukoilla oli tuntenut kuinka jokin märkä käsi oli koskettanut häntä ?!?
Oli kesä tai ehkä muu valoisa vuodenaika. Heräsin aamuyöllä. Sitten tuijottaessani erästä vaatekasaa, huomasin että siinä näkyi ihan selvästi sellainen hymyilevä naama. Vaikka piilouduin pelokkaana peiton alle, se ei hävinnyt näkyvistä, vaan oli yhä siinä kun tuijotin sitä uudelleen. Eikä siinä vielä kaikki, mutta kun menin ja tunnustelin sitä kädellä, ajatuksena se, onko se oikeasti siinä, tunsin hiukset ja kaikki, käteni tuntoaistilla, jonka jälkeen älähdin äänekkäästi säikähtäneenä!!!.
Eräs kakara horisi jotain märästä kädestä heidän talonsa vaatekomerossa, siihen aikaan, mutta en tiedä onko se totta. Kuulemma vaatekomeron perukoilla oli tuntenut kuinka jokin märkä käsi oli koskettanut häntä ?!?
Vastaukset 5
Vanhimmat
kuumeessa.
Perustelu myös, muistan lapsena ollessani sairastaneeni tuhkarokon ja sairaalassa ollessani säikähdin yölamppua, se ei palanut sillä hetkellä, mutta näytti kuin siinä olisi ollut hirtetty pää josta köysi roikkui, hoitaja löysi minut käytävältä, ja loppu-yöksi sainkin hoitajan vierelleni.......
Arviolta 5-7 vuotiaana näin myös omassa huoneessani jotain. Olin juuri herännyt painajaisesta (jonka muistan hyvin edelleen) ja pieni eloton tyttö istui liikkumattomana nurkassa yläruumis seinään nojaten. Hieraisin muutaman kerran silmiäni mutta kun tyttö ei hävinnyt mihinkään niin hyppäsin parvisängystäni alas ja juoksin vanhempien luokse sen minkä jaloista lähti. Vauhtia lisäsi se että ovelta huomasin että tyttö oli noussut seisomaan. Mitään yliluonnollista tuohon ei tietenkään liity, vaan painajainen jäi osittain päälle vaikka suurimmalta osin heräsinkin. Mutta eipä sitä tuolloin paljon jäänyt miettimään. Kokemus on painunut aika syvälle muistiin.
Voimakas mielikuvitus aiheutti tuolloin paljon muitakin näkyjä. Mm. aaveita näin pariin otteeseen alle kouluikäisenä, mutta niitä pääsi aina peiton alle piiloon.
AAAaargh.. Olen yksin tietokoneella ison talon ylimmässä kerroksessa. Kun luin ton jutun, ni kyllä nous karvat pystyyn! Koko aika tarkistelen nyt kauhuissani ettei pikkutyttö oo selkäni takana. Aaaawh... 8-/
Kylla se joltain astraalikehon osalta vaikutti...joidenkin ihmisten kohdalla henget ilmestyvat seka nakyvina olentoina ETTA heita voi "koskettaa"...siis ne tietyt ihmiset voivat.