Onko

En tiedä, mutta mulla on tuollaisia, joskin isompia, kolme kappaletta Vantaanjoessa.

Jos on virtavettä ja kalastusoikeutta niin mikä ettei. Toisen tontillehan ei saa rakentaa vaikka sokkeli olisi jo valettu.

Kanadan kuuluisin kalapyörämies oli suomalaista sukua.Myymällä kolme pyörää ja oikeudet hän osti kokonaisen korttelin mittaisen kapakan. Siitä on tarina erikseen.

Ei kalapyörä Suomen oloissa olisi kultakaivos. Esimerkiksi Kokemäenjoessa se tuottaisi tuollaiset 200 euroa viikonlopussa,sen verran siihen saattaisi sattua pantillisia pulloja ja tölkkejä.

Kalapyörä olisi hyvin ekologinen kalastustapa.Suomessa ja etenkin jokisuilla kateus on kansantauti,siihenpä ajatuksesi kaiketi kuoleekin.
Ikiliikkujaa ei ole vielä keksitty,kalapyöräkin vaatisi hoitoa tunneittain. Kokemäenjoen tulvaraja on 183 senttiä.Se tarkoittaa yli kahden metrin vuorokausivaihtelua. Ihan tässä ja nyt en voi kuvitella vesivoimalla toimivaa tekniikkaa,joka pelaisi vahtelurajan äärilaidoilla.

Ajatuksena kalapyörä hemputtaa minunkin mieltäni.Merikarvian Kuuskerissa sellainen olisi ylivertainen kalu pyydettäessä lypsettäviä emokaloja.

Aina kateus ei ole ihan perusteetonta. Tornionjoen suuta isännöivät veljekset,jotka asuvat kaamosajan Floridassa.Väylän yrittäjät laskevat nousulohelle kilohinnan,se on kaksikymmenkertainen verrattuna Porin Majakalta pyydettyyn. Noin varmaan onkin.
Mutta,mutta! Jos minä uistelen loheni Porin majakan kulmilta,niin miksi jättäisin veneeni Reposaaren laituriin ja lähtisin pyytämään samaa lohta väylältä kaksikymmenkertaiseen hintaan?

Asun melkein Kokkelin rannalla ja Nakkilankoskille on matkaa viitisentoista kilometriä. Tästä ne lohet menevät,sivuitse.
Neljäänkymmeneen vuoteen en kuullut kenenkään koskaan saaneen lohta näiltä kulmin. Voi olla,että kalapyörä pyörisi tyhjää.

Kukkolankosken lippoajat Oulusa,siis Oulusa,sanovat siian hakevan itsensä valtavirtaan ja lohen lunkivan rantoja pitkin. Tästä asiasta olisi mielenkiintoista kuulla mielipiteitä.