http://yle.fi/uutiset/alueelliset_uutiset/pirkanmaa/2008/12/erityislapset_on_huomattava_ajoissa_441316.html
Erityislapset on huomattava ajoissa
Päiväkodin alkaminen tuo yleensä esiin, kuinka lapsi tulee toimeen kaverien kanssa.
Suurista vaikeuksista kärsivät pitäisi löytää silloin.
MLL myönsi Hämeen alueen Hyvä teko lapselle -pääpalkinnon TAYSin lastenpsykiatrian kuntoutussairaanhoitajille.
Erityisistä sosiaalisista ongelmista kärsivät lapset on mahdollista löytää ajoissa kuntoutukseen.
Mannerheimin Lastensuojeluliitto on myöntänyt Hyvä teko lapselle -kilpailun pääpalkinnon kahdelle Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatrian työntekijälle.
Kuntoutussairaanhoitajat Leena Schopp ja Tanja Kiiskinen ovat kehittäneet erityislapsen varhaista tunnistamista ja kuntoutukseen saamista. Näillä lapsilla on kaikkein suurimpia vaikeuksia tulla ymmärretyksi ikäistensä ja aikuistenkin parissa.
Usein ratkaiseva hetki on päivähoidon tai esikoulun alku, kun lapsi joutuu ensi kertaa ryhmän jäseneksi.
Erityislapselle tulee vaikeuksia kaverisuhteissa ja yleensä vuorovaikutuksessa, koska hänellä on vaikeuksia ymmärtää toisten puhetta, erityisesti ilmaisujen merkityssisältöä. Lisäksi kerran opittu merkitys pyrkii jumittumaan mieleen, eikä tilanteen mukaista joustavuutta helposti kehity.
Tilanne voi johtaa eristäytymiseen tai pieneen, suljettuun ryhmään,
jopa väkivaltaisuuteen.
Syy ei ole lapsen eikä kasvatuksen, vaan taustalla on pääosin perintötekijöitä. Arkipäivää haittaavien häiriöiden tunnistaminen ajoissa on tärkeää, sillä kuntoutuksesta on apua.
YLE Tampere
____________________
Ennenvanhaan, ennenkuin oli tätä
lapsen, vanhemman, mummon, vaarin, kumminkaiman
täydellisyyden vaatimusta tässä yhteiskunnassamme
ei tarvittu mitään erityisiä projekteja eikä kampanjoita tai muutakaan sivistävää koulutusta, valistusta siitä etteivät kaikki ole todellakaan samanalaisia eikä varsinkaan ammattilaisille.
Otettiin lasten, nuorten, aikuisten erilaisuus automaattisesti ja itsestäänselvyytenä huomioon elävässä elämässä ja yhteiskunnassa.
Kun yhteiskunta on ajautunut kaikenmaailman viranomaisten varpuiluineen ja varsinkin urpoiluineen
tähän tilanteeseen missä nyt ollaan
ettei mitään erityistä tai erikoista hyväksytä, eikä edes haluta hyväksyä, ainakaan viranomaisten taholta,
joudutaan kalliissa erikoissairaanhoidossa asti paneutumaan ja ohjaamaan näitä varpusenp..viranomaisia huomaamaan se elämän tosiasia,
että lapsia ja nuoria on erilaisia, erilaisine tarpeineen ja osaamisineen ja käyttäytymisineen.
Opetetaan koulutuksen saaneita kasvatus- ja opetusalan ammattilaisia
päivähoidossa, kouluissa
ymmärtämään ettei lapsi, nuori olekaan
mikään stereotypia
ja aina samalla lailla käyttäytyvä, toimiva paketti
erilaisessa "päällisessä".
Opetetaan siis näissä kalliissa projekteissa ja muissa koulutuksissa näille ammattilaisille,
että tämä tapa mikä sopii tälle lapselle, nuorelle
ei välttämättä eikä todellakaan sovi aina toiselle ja kaikille lapsille, nuorille ........!!!
Erityislapset on huomattava ajoissa
Päiväkodin alkaminen tuo yleensä esiin, kuinka lapsi tulee toimeen kaverien kanssa.
Suurista vaikeuksista kärsivät pitäisi löytää silloin.
MLL myönsi Hämeen alueen Hyvä teko lapselle -pääpalkinnon TAYSin lastenpsykiatrian kuntoutussairaanhoitajille.
Erityisistä sosiaalisista ongelmista kärsivät lapset on mahdollista löytää ajoissa kuntoutukseen.
Mannerheimin Lastensuojeluliitto on myöntänyt Hyvä teko lapselle -kilpailun pääpalkinnon kahdelle Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatrian työntekijälle.
Kuntoutussairaanhoitajat Leena Schopp ja Tanja Kiiskinen ovat kehittäneet erityislapsen varhaista tunnistamista ja kuntoutukseen saamista. Näillä lapsilla on kaikkein suurimpia vaikeuksia tulla ymmärretyksi ikäistensä ja aikuistenkin parissa.
Usein ratkaiseva hetki on päivähoidon tai esikoulun alku, kun lapsi joutuu ensi kertaa ryhmän jäseneksi.
Erityislapselle tulee vaikeuksia kaverisuhteissa ja yleensä vuorovaikutuksessa, koska hänellä on vaikeuksia ymmärtää toisten puhetta, erityisesti ilmaisujen merkityssisältöä. Lisäksi kerran opittu merkitys pyrkii jumittumaan mieleen, eikä tilanteen mukaista joustavuutta helposti kehity.
Tilanne voi johtaa eristäytymiseen tai pieneen, suljettuun ryhmään,
jopa väkivaltaisuuteen.
Syy ei ole lapsen eikä kasvatuksen, vaan taustalla on pääosin perintötekijöitä. Arkipäivää haittaavien häiriöiden tunnistaminen ajoissa on tärkeää, sillä kuntoutuksesta on apua.
YLE Tampere
____________________
Ennenvanhaan, ennenkuin oli tätä
lapsen, vanhemman, mummon, vaarin, kumminkaiman
täydellisyyden vaatimusta tässä yhteiskunnassamme
ei tarvittu mitään erityisiä projekteja eikä kampanjoita tai muutakaan sivistävää koulutusta, valistusta siitä etteivät kaikki ole todellakaan samanalaisia eikä varsinkaan ammattilaisille.
Otettiin lasten, nuorten, aikuisten erilaisuus automaattisesti ja itsestäänselvyytenä huomioon elävässä elämässä ja yhteiskunnassa.
Kun yhteiskunta on ajautunut kaikenmaailman viranomaisten varpuiluineen ja varsinkin urpoiluineen
tähän tilanteeseen missä nyt ollaan
ettei mitään erityistä tai erikoista hyväksytä, eikä edes haluta hyväksyä, ainakaan viranomaisten taholta,
joudutaan kalliissa erikoissairaanhoidossa asti paneutumaan ja ohjaamaan näitä varpusenp..viranomaisia huomaamaan se elämän tosiasia,
että lapsia ja nuoria on erilaisia, erilaisine tarpeineen ja osaamisineen ja käyttäytymisineen.
Opetetaan koulutuksen saaneita kasvatus- ja opetusalan ammattilaisia
päivähoidossa, kouluissa
ymmärtämään ettei lapsi, nuori olekaan
mikään stereotypia
ja aina samalla lailla käyttäytyvä, toimiva paketti
erilaisessa "päällisessä".
Opetetaan siis näissä kalliissa projekteissa ja muissa koulutuksissa näille ammattilaisille,
että tämä tapa mikä sopii tälle lapselle, nuorelle
ei välttämättä eikä todellakaan sovi aina toiselle ja kaikille lapsille, nuorille ........!!!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kukahan yleensä keksi ryhtyä muuttamaan tuota maalaisjärjen käyttöä muuksi ja aiheuttaa vahinkoa enemmän kuin hyötyä? Viranomaiset kai halusivat olla viisaaampia ja parantaa ja tehostaa maailmaa tekemällä lapsista super osaajia...ajattelematta maalaisjärjellä seuraamuksia... Ja nyt sitten nähdään tuo jälki mitä se on tuonnut tullessaan... ajattelematta että kaikki lapset eivät ole eikä tule olemaan samanlaisia ja toimi saman kaavan mukaan....
Alkuperäinen kirjoitti,että lapsella alkaa usein vaikeuksia silloin kun hän meneen kodin ulkopuoliseen ryhmään. Näinhän asia usein on. Nyt tulisikin kiinnittää huomiota näihin ryhmistä vastuussa oleviin työntekijöihin ja kouluttaa heitä toimimaan niin, että vaikeudet minimoituisivat mahdollisimman vähiin.
Lapsen on pakko viimeistään 7 vuotiaana mennä uuteen outoon ympäristöön outojen ihmisten keskelle ja elää siinä koko loppu lapsuutensa aika.
Eikö tässä ole aivan selvä ongelmien syntymisen syy-yhteys. Ryhmästä vastaava ammatti-aikuinen on vastuussa jokaisen lapsen turvallisuudesta ja hyvinvoinnista, hänen kasvustaan ja kehityksestään päivisin. Jos lapsi olisi edelleen kotoana, hänelle ei syntyisi niitä ongelmia, joita syntyy kun hän menee outoon ryhmään. Ongelmat syntyvät siis ryhmässä, ei kotona.
Se, mitä on lapselle tapahtunut ennen ryhmään tuloa, ei sillä ole merkitystä, vaan sillä, miten aikuiset osaavat ohjata ja opettaa lasta ryhmässä ja siinä yhteisössä, jossa lapsi joutuu elämään koko päivän.
Tuota.... Minkä tähden syrjäänvetäytyvät lapset pitää "löytää", toimittaa psykiatriseen tutkimukseen ja hoitaa heidät sosiaalisemmiksi?
Miksi?
Eikö osa ihmisistä saa enää olla rauhallisia,
mietteliäitä älykköjä,
jotka vierastavat suuria tarhoja, ja myöhemmin
suuria väkijoukkoja -
ja hakeutuvat vanhempina tutkijan koulutukseen
tai vastaavaan?
Pitääkö nykyään jokaisen ihmisen olla
hymynaama suoraan amerikkalaisesta tv-sarjasta, nauraa ja touhuta pinnallisia asioita
koko hereilläolonsa ajan -
tai lastenkodin ovi narahtaa auki??!!! (aikuisilla mielisairaalan)
tutkittu juttu, ettei temperamenttia ja luonnetta edes voi muuksi muuttaa, ei sos.huostalla eikä mielisairaalassa.
Ainoa keino taitaa olla tylsistyttää aivot, vaikkapa tolulla tai lobotomialla.
Mieluummin yksilön korjaamisesta ympäristön korjaamiseen.
tarpeen pystyy tunnistamaan jo päiväkodissa, voidaan lasta alkaa kuntouttaa ja lapsi säästyykin erityisopetukselta. Eikö tämä ole lapselle eduksi? Artikkelissa ei millään tavalla mollattu kasvattajia, mitä pidän erittäin positiivisena.
huomioimisensa. Se että jokainen on oikeastikin erilainen ja omanlainen.
Mutta se että jos huomataan lasten ja nuorten erityinen tuen tarve
mutta sitä ei kunnissa ja kaupungeissa ole säästöjen vuoksi antaakaan
niin mitä tälläinen tunnistaminen tai leimaaminen lasta tai nuorta auttaa.
On erilainen, tarvitsisi apua, tukea, kuntoutusta, erityistä huomioimista, terapiaa jne.
Jos tätä ammattilaispalvelua
ei kukaan ole antamassa, tarjoamassa, ammattitaitoisesti
niin miten se edistää lapsen kasvamista ja kehittymistä?
Todellisuudessa tämän päivän Suomessa
lapsi saa leiman otsaansa ja jää ilman tarvitsemiaan palveluita.
Pahimmillaan hänet huostaanotetaan ja sijoitetaan 18-vuotiaaksi asti perheestään irtirevittynä ja jonnekin ties minne korpeen ja sijoitukseen.