16 vuotta yhdessä. Ensimmäinen joulu yksin ja hylättynä.Ja kaikki tapahtui niin äkkiä. Yhtenä viikonloppuna rakkaani tuli kotiin ja ero oli heti havaittavissa . Ero entiseen oli kuin yöllä ja päivällä.
En heti ymmärtänyt mistä tosiaan oli kyse, mutta jo melko pian aloin aavistaa pahinta. Kun totuus selvisi se oli täysi shokki. Olen herkkä ja jo jonkun aikaa kärsinyt masennuksesta. En olisi tarvinnut tällaista shokkia.
Hän oli rakastunut ja täysillä toiseen naiseen. Tunnen vielä tuon naisen ja se akka esitti vielä olevansa myös minulle ystävä.
Menin aivan sekaisin. Halusin pois tästä maailmasta ja mietin tekotapaa. Kuiteskaan en uskaltanut itselleni tehdä mitään lopullista, mutta otin sakset käteen ja leikkasin hiukseni niin lyhkäseksi kuin vain pystyin. Osittain meni päänahkaa myöten.
Se oli hätä huuto rakkaalleni, Älä jätä minua, Mutta ei se herättänyt hänessä mitään reaktiota. Päin vastoin, sain kuulla olevani h...a, l....u, l...ä ja kaikkea mahdollista. Kauheaa oli huomata, että kaikki tunteet minua kohtaan oli loppu hänen taholtaan. Kyllä hän sanoi sen minulle, että ei ole muutamaan vuoteen tuntenut minua kohtaan mitään.
Olen valvonut öitä ja elämäni on aivan sekaisin. Pelkään tulevaa joulua, miten kestän sen. Rakkaani vai pitäisikö sanoa ent. rakkaani on sen toisen naisen luona joulun.
Siellä hän on viettänyt jo montaviikkoa, täällä käynyt vain kääntymässä.
Mitä tekisin, jotta kaikki muistot pyyhkiytyisi pian pois?
En heti ymmärtänyt mistä tosiaan oli kyse, mutta jo melko pian aloin aavistaa pahinta. Kun totuus selvisi se oli täysi shokki. Olen herkkä ja jo jonkun aikaa kärsinyt masennuksesta. En olisi tarvinnut tällaista shokkia.
Hän oli rakastunut ja täysillä toiseen naiseen. Tunnen vielä tuon naisen ja se akka esitti vielä olevansa myös minulle ystävä.
Menin aivan sekaisin. Halusin pois tästä maailmasta ja mietin tekotapaa. Kuiteskaan en uskaltanut itselleni tehdä mitään lopullista, mutta otin sakset käteen ja leikkasin hiukseni niin lyhkäseksi kuin vain pystyin. Osittain meni päänahkaa myöten.
Se oli hätä huuto rakkaalleni, Älä jätä minua, Mutta ei se herättänyt hänessä mitään reaktiota. Päin vastoin, sain kuulla olevani h...a, l....u, l...ä ja kaikkea mahdollista. Kauheaa oli huomata, että kaikki tunteet minua kohtaan oli loppu hänen taholtaan. Kyllä hän sanoi sen minulle, että ei ole muutamaan vuoteen tuntenut minua kohtaan mitään.
Olen valvonut öitä ja elämäni on aivan sekaisin. Pelkään tulevaa joulua, miten kestän sen. Rakkaani vai pitäisikö sanoa ent. rakkaani on sen toisen naisen luona joulun.
Siellä hän on viettänyt jo montaviikkoa, täällä käynyt vain kääntymässä.
Mitä tekisin, jotta kaikki muistot pyyhkiytyisi pian pois?
Vastaukset 17
Vanhimmat
vain elettävä. Sananhelinää; mutta aika parantaa haavat. Nouset tuhkasta kuin Fenix-lintu. Voimia sinulle!
mahtavista sanoista. Kyllä minä vielä nousen.
... älä ainakaan ryhdy martyyriksi, ystävä hyvä. Hiuksesi eivät pidä taikaa yllä ... eivät saksien naarmut päälaellasi. Kaikki ikävä, jonka teet, patistaa Ystäväsi nopeammin matkaan, työntää hänet kauemmaksi yhä voimakkaammin.
Alistu tämän hetken kohtaloosi. Ota vastaan sielusi mustelmat taistelematta. Mieti. Puhdista ajatuksesi. Kerää voimia tarpeelliseen. Luo uusi Minä. ... sillä entistä ei enää ole.
Jokin meni pieleen. Elämä on sellaista. Jotain tapahtuu, etkä sinä voi säädellä toisen polkuja.
... Rakkaus on sokeaa, mutta sokeatkin rakastuvat.
Se koskee ja sattuu ja kirvelee ja raastaa sydämen irti.
Siihen on jokin syy. Nyt on myöhäistä etsiä sitä, mutta sen löytyminen saa ajatukset loksahtamaan paikoilleen: Olet nyt niin loputtoman yksin, niin äärimmäisen yksin ... eikä koskaan enää mitään muuta.
Mutta sitten, surun jätettyä rauhaan punaiset silmäsi, sydän pumppaa taas. Se haluaa pitää sinut hengissä ...
... se haluaa saada mahdollisuuden tuntea huuman uudelleen.
Ja jonain päivänä huomaat, että olet sille sen velkaa.
minulle, että tuolla tavalla et ainakaan minua takaisin saa.
Kiitos tuesta.
Älä pelkää surua, tarvitset oman aikasi itsellesi tai sitten voit olla hyvän kaverin kanssa. Kaverit ovat korvaamattomia tällaisessa tilanteessa. Valitettavasti jouluna joutuu yksinäinen olemaan usein yksin.
Minulla on henkilökohtainen usko siihen, että kun tämä maailma kerta on tällainen helvetti, mikä se on, niin täältä ei myöskään pääse pois tappamalla itsensä. Helvetissä oleellinen piirre on se, ettei sieltä pääse pois. Tämä elämä on lusittava loppuun.
On tietysti klisee sanoa, että tämän jälkeen sinusta tulee vahvempi ihminen. Ihmiset sanovat, "mikä ei tapa, vahvistaa", mutta se on pikemminkin niin, "mikä ei tapa, vammauttaa".
on hyvä ilmaisu. Pystyykö enää luottamaan kehenkään. Olen miettinyt sitä, että tuleeko minusta tunnevammainen.
Olen kuitenkin miettinyt, että minulla on lähelläni lemmikkejä (koiria,Kissa ym..)joille voin antaa kaiken rakkauteni. Minä kuiteskin rakastan vieläkin tätä hylkääjää ja osa rrakkaudestani menee varmasti vielä hänelle.
Nimittäin hän ei ole vielä muuttanut, mutta muuttaa heti kun saa asunnon.
Tämä on niin vaikea tilanne kun hän kuiteskin välillä käy täällä. Ja aina silloin höpötän hänelle, että rakastan sinua aina ja ikuisesti. Vastaus on aina, että hänellä ei ole mitään tunteita minua kohtaan.
Tänään kyllä päätin, että jos hän tulee käymään, en sano enää hänelle rakastavani häntä. Olen nyt sitä mieltä että alan odottaa jo sitä päivää kun hän poistuu täältä kokonaan. Se on varmasti vaikea päivä, mutta onhan minun jatkettava elämää lemmikkien tähden ja jospa jossakin se onni vielä minuakin odottaa. Kiitos tuesta.
pitäisi saattaa toinen mahdollisimman hellästi olemaan yksin. Huolehtia ettei suru käy liian voimakkaaksi. Antaa vihjeitä jo ennen lopullista eroilmoitusta, olla läsnä eron jälkeen ja ottaa aluksi vastaan itkupuheluita kun toisella on niin suuri ikävä ettei se mahdu huoneeseen sisään. Pitäisi pystyä olemaan ystävä vielä hänelle jota kerran on kovasti rakastanut.
Pitäisi pystyä olemaan ihminen vielä hänellekin.
Minulle on oltu, ja itse tekisin saman.
Hyvin sanottu!!
http://www.tukiasema.net/teemat/artikkeli.asp?docID=323
http://www.introspekt.fi/artikkelit/suru.html
Mä olin vastaavanlaisessa tilanteessa jouluna kuusi vuotta sitten. Mutta muistan selvästi joka minuutin. Tuntui että en selviä.
Olin ihan shokissa ja tein myös tyhmiä asioita ja yritin saada kumppanini takaisin itselleni. Tällä tavoin sain hänet olemaan entistä tylympi itseäni kohtaan. Ei rakastuneen ihmisen päätä voi kääntää.
Yritä voimien mukaan olla elämässä mukana, tehdä asioita. Sänkyyn jääminen yksin makaamaan on aika vaarallista. Minua varmaan auttoi työ, yksi ystävä, ja se että uskalsin mennä bileisiin ja näin, että joku olisi voinut olla minustakin kiinnostunut. En siis rynnännyt suin päin uuteen sänkyyn tai suhteeseen, mutta hyväksynnän ja kiinnostuksen ilmaukset olivat voitelua haavoitetulle sielulle.
Hyvä että leikkasit vaan tukkasi. Uusi tukka voisi symboloida myös uutta alkua. Ihan lyhyt tukka viestittää selkeydestä ja rohkeudesta. Tasoita se, ota siihen väriä..? Yritä olla näyttämättä räsynukelta vaikka sisäisesti ehkä olet sitä vielä jonkin aikaa.
Kun ex-kumppanisi huomaa, että et misään tapauksessa roiku hänessä niin hän ehkä jossain vaiheessa selittää tapahtumia loukkaamatta sinua.
Joulu nykymuodossaan voi olla rankka juttu kun joka tuutista tulee höpölöpöä suloisesta joulusta, jota vietetään läheisten ja rakkaiden kesken.. Muista, että kaikilla ei ole edes koskaan ollut läheisiä, ja että joulu on loppujen lopuksi vain päivä muiden joukossa. Jouluna voi ihan hyvin olla muutenkin kuin oman kullan kanssa availemassa lahjoja kuusen alla.
Mulla itselläni on nyt taas käännekohtajoulu, joka ei tällä kertaa liity suhteen päättymiseen. Mulla odottaa nurkassa purkki maalia ja voi olla, että jo jouluna pari seinää saa ihan uuden ja erilaisen sävyn..! Kuka sen sanoo että jouluna ei voisi maalata seiniä.
Voimia sinulle! Selviät kyllä kunhan pääset yli pahimmasta. Lääkkeetkään eivät ole paha asia tilapäisesti käytettyinä, niiden avulla voi selvitä pahimman yli. Ja keskusteluapuakin voi hakea, siitä ei ainakaan ole haittaa.
maailmassa olla tällaisia ihmisiä jotka löytävät noin kannustavia sanoja tämän hetkiseen tilanteeseen. No voi näköjään.
Totta tiedän, että tekosillani en häntä takaisin saa. Tehty on tehtyä, mutta onneksi en kuiteskaan ottanut niitä lääkkeitä. Hiuksethan kasvavat, mutta pitkiä hiuksia en enää kasvata. Otan uuden tyylin itselleni.
Kävinkin eräänä päivänä kaupungilla. Katselin vaatteita ostin korvikset ja mietin ulkoisen ilmeeni muuttamista kokonaan.
Kunhan alennusmyynti alkaa lähden ostoksille
Hiukseni , nämä olemattoma, aion tosiaan värjätä aivan eriväriseksi kuin ennen.
Tänään kävelin metsässä koirieni kanssa ja ihastelin tuota luonnon mahtavaa kauneutta. Lunta, puita, sinistä taivasta ja sitä mieletöntä rauhallisuutta. Tulin siihen tulokseen, että aionkin ottaa joulusta kaiken irti siis sen hiljaisuuden ja toivottavasti rauhallisuuden yksinoloni seuraksi. Enhän minä ole täysin yksin. Minulla on koiria ja kissa ym...
Käyn koirien kanssa päivällä lenkillä, saunon ja kuuntelen musiikkia ja lepään.
Jos itkettää niin itken eiköhän se helpota.
Muistan että maailmassa on paljon yksinäisiä ihmisiä. Joillakin ei ole asuntoa viruvat tuolla lehtiroskiksissa tai mikä missäkin.Minulla on koti.
Ja eihän tämä suuri rakkauteni ole kuollut.Onhan minulla muistot. Rakkauteni kohde vain on lähtenyt pois.
Kiitos tuesta ja Hyvää Joulua
sulla on. olet löytänyt jo itselles asioita joista saat virtaa jatkaa eteenpäin. olet selviytyjä. :)
Tiedätkö sash ja te muutkin jotka olette kirjoittaneet lohduttavia sanoja hipelle,että teidän sanoista imee lohtua täällä moni muukin lukija!
Kiitos teille,olette ihania.Kiitos hipelle myös avauksesta ja hienoa lukea vastauksiasi joista itsekkin saa uskoa että ihana elämä on vielä edessä vaikka vähän kipeältä vielä tuntuu.
Hyvää Joulua ja ehdottomast parempaa ensi vuotta!
ajallisestikin sama.
paitsi että Joulun vietän rakkaiden vanhempieni luona, hyväksyttynä juuri sellaisena kuin olen, elämälle kiitos :)
vaikka nyt ehkä se edessä oleva rämmittävä suo näyttääkin loputtoman harmaalta. Ei sitä turhaan sanota että ero pitkäaikaisesta kumppanista vastaa tunne-elämän kannalta yhtä suurta surua kuin läheisen kuolema. Molemmissa tapauksissa minua auttoi arjessa kiinni pysyminen, jokapäiväisiin askareisiin keskittyminen. Surutyö tuli tehtyä siinä sivussa, ihan huomaamatta. Yhtenä päivänä sitä vain huomasi voivansa hymyillä muistoille ilman että se piti tehdä kyynelten läpi.
Tee tästä joulusta SINUN joulusi. Hemmottele itseäsi ja mikäli yksinolo käy ylivoimaiseksi, kutsuta itsesi kylään jonkun sellaisen luokse joka ymmärtää tilanteesi. Voimia. Sinä selviät kyllä.
kyllä sinä siitä vielä selviät kun annat itsellesi aikaa toipua,vaikka nyt tuntuu pahalta mutta olisitko halunnut jatkaa hänen kanssaan jos hän ei kerran tunne mitään sinua kohtaa ja on jo uuden kanssa.?
Itselläni hiukan saman suuntainen juttu,rakkaani oli epärehellinen,en voinut luottaa häneen ja nyt olen ollut vuoden yksin mutta mieluiten niin kuin ihmisen kanssa joka pettää ja valehtelee.
Paljon voimia sinulle.