Olen yksinäinen saari ulapalla joka auringonlaskua katselee yksinäistä aamua peläten.
Talveen valmistaudun syysmyrskyn piiskatessa.
Yritän kestää kun kylmä teräsjää painaa minut allensa, ikuisuuteen kevättä odottamaan.
Uusi toivo kasvaa puissani kun aurinko nousee nousemistaa, jospa veneesi rannalleni eksyisi.
Jouteset lentävät ylitseni toisilleen laulaen samalla kun kaipaus lisääntyy rannoillani. Sinua näe en, vain ohitse lipuavia veneitä, jotka eivät halua minua nähdäkään, heistä pilaan kauniin järve. Ihailen kauniita kokkoja ympärilläni jollaista kaipaan itselleni ikiroutaani lämmittämään. Kuuntelen laineiden laulua mutta et ole jakamassa sitä kanssani.
Alan palella kun lehdet putoilevat luotani pois,
kylmiin aaltoihin sekoittuvat jotka kalliotani vasten lyövät, niiden havinaa jään kaipaamaan. Jälleen joutsenet lentävät ylistseni, parvet ovat isompia ja kuulen kuinka harmaan poikaset peittävät valkoisten parien äänen naurullaan, se saa minut enemmän kaipaamaan sinua.
Jopa ohi lipuavia veneitä kaipaan vaikka ne eivät minusta välitäkään.
Joulusta olen vain kuullut kuinka lahjan anto saa sielun nauramaan, siitäkin haaveilen.
Vuosi vaihtui, jäissä yhä venettäsi rannalleni odotan.
Tää oli toinen koskaan kirjoittamani räpellys joten olkaa hellävaraisia :D
Talveen valmistaudun syysmyrskyn piiskatessa.
Yritän kestää kun kylmä teräsjää painaa minut allensa, ikuisuuteen kevättä odottamaan.
Uusi toivo kasvaa puissani kun aurinko nousee nousemistaa, jospa veneesi rannalleni eksyisi.
Jouteset lentävät ylitseni toisilleen laulaen samalla kun kaipaus lisääntyy rannoillani. Sinua näe en, vain ohitse lipuavia veneitä, jotka eivät halua minua nähdäkään, heistä pilaan kauniin järve. Ihailen kauniita kokkoja ympärilläni jollaista kaipaan itselleni ikiroutaani lämmittämään. Kuuntelen laineiden laulua mutta et ole jakamassa sitä kanssani.
Alan palella kun lehdet putoilevat luotani pois,
kylmiin aaltoihin sekoittuvat jotka kalliotani vasten lyövät, niiden havinaa jään kaipaamaan. Jälleen joutsenet lentävät ylistseni, parvet ovat isompia ja kuulen kuinka harmaan poikaset peittävät valkoisten parien äänen naurullaan, se saa minut enemmän kaipaamaan sinua.
Jopa ohi lipuavia veneitä kaipaan vaikka ne eivät minusta välitäkään.
Joulusta olen vain kuullut kuinka lahjan anto saa sielun nauramaan, siitäkin haaveilen.
Vuosi vaihtui, jäissä yhä venettäsi rannalleni odotan.
Tää oli toinen koskaan kirjoittamani räpellys joten olkaa hellävaraisia :D
Vastaukset 1
Vanhimmat
Et saisi kutsua tätä räpellykseksi!
Muutama kirjoitusvirhekin vain =)
Luen suuren kaipauksen tässä ja ajatuksissani laitan kaarnaveneen matkaan, rantojasi kulkemaan...