Flatti!

rotu on flatti?

juuso kirjoitti:

rotu on flatti?

Rodun alkuperä

1700-luvun lopulla Englannissa tuli suosituksi
ajometsästys. Tällöin tarvittiin noutamiseen
erikoistuneita koiria, joilla oli pehmeä nouto-
ote. Siihen saakka metsästyksessä oli käytetty
pointteri- ja setterityyppisiä koiria sekä
erilaisia vesispanieleita. Ajometsästys asetti
koiralle hieman erilaiset vaatimukset, sillä
koiran oli stressaantumatta kestettävä runsas
ammunta sekä lintujen pudotukset. Koiran piti
olla ehdottomasti hiljainen ja rauhallinen,
jottei se säikyttäisi riistaa eikä häiritsisi
ampujaa.

Käyttötarkoitus muokkasi jalostettavien koirien
ruumiinrakennetta ja kokoa. Vaadittaviin
ominaisuuksiin yritettiin päästä risteyttämällä
lammaskoiria, settereitä, spanieleita ja
vesikoiria. Lammaskoiria käyttämällä parannettiin
koulutettavuutta, spanieleilla
metsästysominaisuuksia, vesikoirilla
vesityöskentelyä ja settereillä hyvää vainun
käyttöä.

Sileäkarvaisten noutajien jalostamisessa suurin
merkitys oli S. E. Shirleylla (Englannin
Kennelliiton perustaja), joka risteytti
näitä "noutajia" suurten newfoundlandin koirien,
suurten labradorin koirien sekä St. Johnin
koirien kanssa. Nämä Shirleyn jalostamat
aaltokarvaiset noutajat olivat hieman raskaampia
verrattuna tämän päivän sileäkarvaisiin
noutajiin. Kaikilla englantilaisilla
noutajaroduilla on tämä sama tausta.
Heterogeenisesta ryhmästä koiria, joita
kutsuttiin yleisnimellä "noutaja", kehitettiin
kasvattajien omiin tarkoituksiin ja mieltymyksiin
parhaiten soveltuvia koiria.

Ulkonäkö

Sileäkarvainen noutaja on keskikokoinen, iloinen,
eloisa koira. Se on vahvuusasteeltaan kultaisen
noutajan ja setterin välimuoto. Flatilla tulee
olla voimakas luusto, sillä se on ennen kaikkea
noutava lintukoira, mutta se ei saa tulla liian
raskaaksi, sillä silloin sen rodunomainen
työskentely kärsii. Sileäkarvainen noutaja ei
koskaan ole matalaraajainen. Uroksen
ihannekorkeus on 58-61 cm ja nartun 56-59.
Uroksen ihannepaino on 25-35 kg ja nartun 25-34
kg.

Sileäkarvaisen noutajan pään muoto on rodulle
tyypillinen. Viimeistään se erottaa flatin
labradorista ja kultaisesta noutajasta. Sivusta
katsottuna sileäkarvaisen noutajan pää on
pitkänomainen. Kuono- ja kallo-osat ovat
samanpituiset. Kuonon ylälinja ja litteähkö kallo
ovat yhdensuuntaiset. Pään tulee olla
ehdottomasti kuiva. Sileäkarvaisen noutajan
karvapeite on tiheä ja laadultaan hieno tai
karkeahko, mahdollisimman sileä. Hännässä ja
raajoissa tulee olla runsaat hapsut.

Luonne

Tunnettu englantilainen sileäkarvaisten noutajien
kasvattaja Nancy Laughton on kirjoittanut, että
flatti on eläinmaailman Peter Pan. Se pitää
todellakin paikkansa. Flatti on aina valmis
leikkiin ja pieneen kujeiluun. Se on iloinen ja
avoin koira. Sillä on hyvä itseluottamus. Se on
energinen ja tarkkaavainen. Flatin iloista ja
ystävällistä luonnetta kuvastaa alati heiluva
häntä.

Flatti tulee hyvin toimeen lasten kanssa, joskin
sen leikit voivat olla välillä liian rajut ja se
voi käydä helposti ylikierroksilla
villiinnyttyään. Flatti tulee myös periaatteessa
hyvin toimeen toisten koirien kanssa, joskaan se
ei ehkä ole aivan yhtä sosiaalinen kuin esim.
kultainen noutaja. Flatin temperamentti saattaa
joskus kuohahtaa, mutta yleisesti ottaen se
sopeutuu lauman jäseneksi, kun sille on tehty
selväksi sen paikka lauman hierarkiassa.
Sileäkarvaiset noutajat eivät milloinkaan saisi
olla aggressiivisia ihmisiä tai toisia koiria
kohtaan.

Täynnä energiaa

Sileäkarvainen noutaja on todellakin erittäin
energinen koira ja se ei viihdy kotona löhöillen
edes vanhanakaan. Se haluaa toimintaa. Flatti
oppii nopeasti ja haluaa palvella isäntäänsä. Se
on joskus malttamaton ja sillä ei ehkä aina ole
paras mahdollinen keskittymiskyky, mikä
vaikeuttaa sen kouluttamista. Flatti on haaste
kouluttajalle! Flatti kehittyy hitaasti niin
fyysisesti kuin psyykkisestikin ja sen
kouluttaminen vaatii ohjaajalta kärsivällisyyttä.

Sileäkarvaiset noutajat ovat yleensä aina
innokkaita noutamaan. Pennusta lähtien ne
haluavat kantaa lähes kaikkea, mitä suuhunsa
saavat. Ne rakastavat uimista. Näiden
perusominaisuuksien vuoksi flatit soveltuvatkin
erinomaisesti metsästys- ja metsästyskoekäyttöön.
Energisyytensä vuoksi ne soveltuvat myös kaikkeen
muuhun mahdolliseen toimintaan kuten esim.
jäljestykseen, agilityyn, pk-kokeisiin,
vesipelastukseen jne.

Terveys

Rodun terveystilanne on melko hyvä.
Sileäkarvaisilla noutajilla esiintyy hyvin vähän
perinnöllisiä luustosairauksia ja viime vuosina
ei myöskään perinnöllisiä silmäsairauksia ole
diagnosoitu. Jonkin verran esiintyy
sydänsairauksia ja syöpää jo nuorella iällä.

Säkäkorkeus: Uroksilla 58-61 cm ja nartuilla 56-
59 cm.

Väri: Musta tai maksanruskea.

Karvapeite: Tiheä ja laadultaan hieno tai
karkeahko, mahdollisimman sileä. Hännässä ja
raajoissa runsaat hapsut.