Onko kiireellinen sijoitus ja kiireellinen huostaanotto

on selkeästi suorastaan hengenvaarassa kotonaan.

Kiireellinen eli ns. kriisisijoitus tehdään, jos perheessä on tapahtunut vaikka jotain yllättävää, esim. onnettomuus, äkillinen kuolemantapaus tms. Kiireellinen sijoitus on avohuollon toimenpide ja voi kestää 30 päivää. Sen jälkeen sitä voidaan vielä jatkaa toisella 30 päivällä.

Lapsen kiireelliseen sijoitukseen voidaan ryhtyä
jos lapsi on välittömässä vaarassa tai
muutoin kiireellisen sijoituksen ja sijaishuollon tarpeessa
Kiireellisen sijoituksen syyt
Kiireellisen sijoituksen tarve voi syntyä esimerkiksi silloin, kun kodin olosuhteet tai puutteet lapsen huolenpidossa välittömästi vaarantavat lapsen terveyttä tai kehitystä tai silloin, kun lapsen huoltajat ovat väliaikaisesti kykenemättömiä hoitamaan lastaan.


Lapsen vanhemmat voivat olla päihteiden vaikutuksen alaisina tai eivät akuutin mielenterveysongelman syntymisen takia kykene huolehtimaan lapsesta. Lapsen voidaan myös perustellusti epäillä joutuneen pahoinpitelyn kohteeksi ja vanhemmat eivät suostu tarvittaviin tutkimuksiin asian selvittämiseksi. Kyse voi olla myös vanhempien onnettomuudesta tai sairastumisesta.

Joissakin tapauksissa kiireellisen sijoituksen taustalla on sellaisesta lapsen heitteillejättöä tai kaltoinkohtelua, että lapsen henki tai hyvinvointi on välittömässä vaarassa. Lapsi tai nuori voi myös itse käyttäytymisellään aiheuttaa kiireellisen sijoituksen tarpeen, esimerkiksi käyttäytymällä itsetuhoisesti, käyttämällä päihteitä tai tekemällä rikoksia.

Äkillinen eroon joutuminen perheestä on lapselle aina vaurioittavaa ja siksi onkin erityisen vaativa tehtävä arvioida, tuleeko lapsi ottaa pois kotoa ja sijoittaa kiireellisesti kodin ulkopuolelle. Tilanteessa joudutaan punnitsemaan sitä kumpi on lapselle haitallisempaa; äkillinen ero vanhemmista vai lapselle aiheutunut vaaratilanne. Lapsen kiireellistä sijoitusta ei tule käyttää vanhempien välisen huoltoriidan ratkaisukeinona tai tapaamisoikeutta koskevan riidan täytäntöönpanokeinona.


Edellytyksiä kiireelliselle sijoitukselle ei ole, mikäli lapsen sijoitus voidaan tällaisessa tilanteessa hoitaa esimerkiksi avohuollon tukitoimien avulla. Mikäli 12 vuotta täyttänyt lapsi ja lapsen huoltajat antavat suostumuksensa ja arvioidaan olevan lapsen edun mukaista, lapselle voidaan järjestää avohuollon tukitoimia ja sijoitus lastenkotiin, kriisiperheeseen tai lapselle läheisen henkilön luokse.

Päätöksenteko
Päätöksen kiireellisestä sijoituksesta tekee sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen määräämä ammatillisen kelpoisuuden omaava sosiaalityöntekijä. Usein kiireelliset sijoitukset tapahtuvat myös virka-ajan ulkopuolella, jolloin päätöksen tekee sosiaalipäivystyksessä toimiva sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen määräämä sosiaalityöntekijän kelpoisuuden omaava työntekijä.

Kiireellinen sijoitus on vakava puuttuminen ihmisten elämään sekä yksityisyyteen ja näin ollen siitä säädetään lastensuojelulaissa tarkoin.

Mielipiteen selvittäminen
Ennen päätöstä kiireellisestä sijoituksesta on selvitettävä lapsen, vanhemman, huoltajan sekä muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta tällöin vastaavan henkilön mielipide ja käsitys tilanteesta. Mielipiteen selvittäminen ei ole sama kuin hallintolain mukainen kuuleminen.


Mielipiteen selvittämisellä on tarkoitus päästä selville esimerkiksi siitä, mihin lapsi tulisi sijoittaa tai miten lapsen hoito voidaan väliaikaisesti järjestää muulla tavoin. Mielipiteen selvittämisellä voidaan mahdollisesti arvioida sitä, onko sijoitus vastentahtoinen vai voidaanko lapsi sijoittaa avohuollon tukitoimena.


Mielipiteen selvittäminen voidaan poikkeuksellisesti jättää tekemättä jos

asia on niin kiireellinen, ettei selvitystä voida tehdä. Tällöin selvittämisestä johtuva asian käsittelyn viivästyminen aiheuttaa haittaa lapsen terveydelle, kehitykselle tai turvallisuudelle
mielipiteen selvittäminen saattaisi vaarantaa päätöksen tarkoituksen toteutumisen (esimerkiksi on perusteltua epäillä, että täytäntöönpano yritetään estää piilottamalla lasta)

Mielipiteen selvittäminen ja sen sisältö on kirjattava asiakasasiakirjoihin. Mikäli mielipide tai käsitys on jätetty selvittämättä, se on perusteltava lapsen kiireellistä sijoitusta koskevassa päätöksessä, esimerkiksi: Lapsen huoltajaa ei ole tavoitettu –merkinnällä.


Kiireellistä sijoitusta koskeva päätös on aina perusteltava. Perusteluista on ilmettävä se, mitkä ovat ne välttämättömät syyt tai se välitön vaaratilanne, joka edellyttää päätöksen tekemistä. Päätöksestä on ilmettävä myös valittava sijoituspaikka ja perustelut valinnalle. Katso käsikirjan lomake.

Sijoituspaikka
Jos kiireellinen sijoitus tehdään, lapsi voidaan sijoittaa perhehoitoon, laitokseen, terveydenhuollon laitokseen tai järjestää muulla tavoin hänen tarvitsemansa hoito. Sijoitus voi tapahtua kiireellisesti terveydenhuollon laitokseen, jos lapsi tarvitsee välitöntä terveydenhuollon viranomaisten järjestämää välttämätöntä hoitoa ja huolenpitoa. Joissakin tilanteissa taasen sijoitus on mahdollista tehdä väliaikaisesti lapsen sukulaisen luokse. Sijoituspaikka on valittava kiireelliseen sijoitukseen johtaneiden syiden perusteella.

Oikeusvaikutukset
Kiireellinen sijoitus on oikeusvaikutuksiltaan verrattavissa huostaanottoon, joten edellytykset sen käyttämiselle ovat tiukat. Puuttuminen ihmisen yksityiselämän suojaan edellyttää huolellista arviointia.

Kiireellisen sijoituksen aikana sosiaalihuollosta vastaavan toimielimellä on oikeus päättää lapsen asioista toimenpiteen tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Yleensä tämä merkitsee päätöstä lapsen olinpaikasta, hoidosta, välttämättömästä terveydenhuollosta ja lapsen yhteydenpidosta. Mikäli kiireellisen sijoituksen tai väliaikaismääräyksen aikana joudutaan rajoittamaan yhteydenpitoa, siitä on tehtävä erillinen päätös. Jos asia on vireillä hakemusasiana hallinto-oikeudessa, on mahdollisista rajoituspäätöksistä aina ilmoitettava hallinto-oikeudelle.


Sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä on viime kädessä kokonaisvaltainen vastuu lapsen hoidon ja huollon järjestämisestä. Kiireellisen sijoituksen aikana on lapsen asioista neuvoteltava huoltajien ja vanhempien kanssa sekä pyrittävä muutoinkin hyvään yhteistoimintaan päätettäessä lapsen asioista.

Kiireellisen sijoituksen päättyminen ja raukeaminen
Kiireellisen sijoituksen enimmäiskestoaika sosiaalityöntekijän päätöksellä on 30 päivää. Huoltajan ja 12 vuotta täyttäneen lapsen suostuessa kiireellisen sijoituksen jatkamiseen huostaanottopäätöksen valmistelemiseksi, määräaika on 45 päivää.

Tänä aikana on tehtävä jokin seuraavista toimenpiteistä
päätös kiireellisen sijoituksen lakkaamisesta
päätös huostaanotosta
hakemus kiireellisen sijoituksen määräajan jatkamisesta
hakemus huostaanotosta hallinto-oikeudelle
Kiireellinen sijoitus päättyy
1. Peruste kiireelliselle sijoittamiselle lakkaa, kun sosiaalityöntekijä arvioi, että lapsi voi palata turvallisesti kotiin. Joko lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tai edellä mainittu sosiaalipäivystyksen sosiaalityöntekijä tekee erillisen päätöksen kiireellisen sijoituksen lakkaamisesta.
2. Edellä mainitun 30 tai 45 päivän aikana kiireellinen sijoitus voi päättyä myös päätökseen huostaanotosta. Tällöin on kyseessä suostumukseen perustuva huostaanotto, jolloin päätöksen asiasta tekee sosiaalihuollon johtava viranhaltija tai hänen määräämänsä kelpoisuuden omaava sosiaalityöntekijä.

Kiireellisen sijoituksen jatkamisesta tehdään hakemus
Mikäli huostaanottoasian valmisteleminen vaatii lisäaikaa, on enimmäismääräajan sisällä (30 tai 45 päivää) tehtävä hakemus hallinto-oikeudelle kiireellisen sijoituksen määräajan jatkamisesta. Lisäaika voi olla enintään 60 päivää. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä voi tehdä hakemuksen. Jatkoaikaa voidaan tarvita, jos huostaanottoasian valmistelutyö on suuri. Syinä voivat olla esimerkiksi kuultavien suuri määrä ja laaja selvitystyö (lapsen pahoinpitely, seksuaalinen hyväksikäyttö).

Määräajan laskeminen
Määräajat lasketaan määräaikalain mukaan. Sijoituksen alkamispäivää ei lasketa mukaan määräaikaan. Jos määräaika päättyy pyhäpäivään tai arkilauantaihin, niin määräaika päättyy ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Kiireellisen sijoituksen raukeaminen
Kiireellinen sijoitus voi raueta sen johdosta, että hakemusta hallinto-oikeudelle kiireellisen sijoituksen jatkamisesta tai huostaanotosta ei ole tehty lain määräämässä ajassa.

Jos huoltaja ja 12 vuotta täyttänyt lapsi suostuvat huostaanottopäätöksen valmisteluun ja kiireellisen sijoituksen jatkamiseen, kiireellinen sijoitus raukeaa 45 päivässä sijoituksen alkamisesta, jollei ole tehty huostaanottopäätöstä tai hakemusta kiireellisen sijoituksen määräajan jatkamisesta hallinto-oikeudelle. Tämä määräaika koskee myös tilanteita, jossa asianosaiset ovat suostuneet kiireellisen sijoituksen jatkamiseen, mutta muuttavat mieltään kesken valmistelun.

Jos huoltaja ja 12 vuotta täyttänyt lapsi vastustavat kiireellisen sijoituksen jatkamista huostaanoton valmistelemiseksi, asia raukeaa 30 päivässä, jollei ole toimitettu asiaa koskevaa hakemusta hallinto-oikeuden käsiteltäväksi.

Jos kiireellinen sijoitus raukeaa sen takia, että määräaika kuluu umpeen ja lapsen kiireellisen sijoituksen tarve on edelleen olemassa, on tehtävä uusi päätös kiireellisestä sijoituksesta.

Hakemus hallinto-oikeudelle
Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän hallinto-oikeudelle tekemässä hakemuksessa tulee todeta huostaanottoasian valmistelun sen hetkinen tilanne. Hakemuksesta tulee selvitä se, mitä selvityksiä tai lausuntoja ollaan hankkimassa ja vielä hankitaan sekä muut perusteet, joiden takia lisäaikaa selvitykselle tarvitaan.

Hallinto-oikeus voi edellyttää valmistelun jatkamista sekä tarvittavien lisäselvitysten ja varsinaisen huostaanottoa koskevan hakemuksen esittämistä hallinto-oikeudelle sen asettamassa määräajassa. Jos määräaikaa ei noudateta, asia raukeaa.

Hallinto-oikeuden väliaikainen määräys
Jos päätös kiireellisestä sijoituksesta tehdään sinä aikana kun lapsen huostaanottoa koskeva hakemus on vireillä hallinto-oikeudessa, asiassa on välittömästi haettava hallinto-oikeuden väliaikaista määräystä. Väliaikainen määräys koskee lapsen olinpaikkaa ja sitä, miten lapsen hoito ja kasvatus on järjestettävä huostaanottoasian hallinto-oikeuskäsittelyn aikana. Hallinto-oikeuden väliaikainen määräys on voimassa, kunnes hallinto-oikeus antaa huostaanottoasiassa päätöksen, jollei määräystä sitä ennen peruuteta tai muuteta.


Mikäli hallinto-oikeus antaa väliaikaisen määräyksen, päätös lapsen kiireellisestä sijoituksesta raukeaa. Näissä tilanteissa ei lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tarvitse tehdä enää varsinaista päätöstä kiireellisen sijoituksen lakkaamisesta.

Tekstin on laatinut:
verkkotoimitus

[Missing: text_extrafunctions.Label.Body.Text (fi-FI)]
Palaa käsikirjan etusivulle Sivun alkuun



Esimerkkejä
KHO 9.8.1991 T 2542.
Lapsi sairasti leukemiaa ja lapsen hoito sen alkuvaiheessa vaati kiireellisesti verensiirtoja. Lapsen vanhemmat vastustivat lapselle tehtäviä verensiirtoja. Lautakunta oli voinut ottaa lapsen kiireellisesti huostaan ja sijoittaa sairaalahoitoon hoitotoimenpiteitten suorittamiseksi. Vertaa myös KHO 10.3.2000 T 530, jossa oli kyse Jehovan todistajan lapsen huostaanotosta ja sijoituksesta sairaalaan verensiirtoja varten. Lautakunnan päätös huostaanotosta ja lapsen sijoittamisesta hyväksyttiin.

EOA 19.1.1994, Dnro 1276/4/92.
Sosiaalilautakunta oli ottanut lapsen kiireellisesti huostaan. Kiireellisen huostaanoton perusteena oli lapsen tarvitseman välttämättömän jatkohoidon turvaaminen sairaalassa. Lapsi asui äidin luona. Lapsen äiti oli laiminlyönyt hoidon järjestämisen lapselleen. Kihlakunnanoikeus siirsi lapsen huollon ja asumisen isälle. Hoitotoimenpiteitten suorittamisen jälkeen lapsi luovutettiin sairaalasta isälle. Apulaisoikeusasiamies katsoi, että perusteet kiireelliseen huostaanottoon olivat olleet olemassa lapsen kiireellisen hoidon turvaamiseksi ja järjestämiseksi. Kyse ei ollut huoltoa koskevan päätöksen toimeenpanosta. Peruste kiireelliselle huostaanotolle oli lakannut, kun lapsi oli luovutettu isälleen.

EIT 12.7.2001.
Tapaus K. & T. vs. Suomi. Perheen kaksi lasta, vastasyntynyt J. ja viisivuotias M. otettiin tapauksessa kiireellisesti huostaan. J. sairaalasta välittömästi synnytyksen jälkeen ja M. lastenkodista, jossa hän oli ollut avohuollon tukitoimenpiteenä sijoitettuna ennen päätöstä.

Ihmisoikeustuomioistuin piti vastasyntyneen lapsen huostaanottamista ja fyysistä erottamista äidin hoidosta ”äärimmäisen ankarana toimenpiteenä”, jonka oikeuttamiseen tarvitaan ”poikkeuksellisen pakottavia syitä”.

Asiassa ei ollut osoitettu, että ennen toimenpiteeseen ryhtymistä olisi selvitetty äidin oikeuksia vähemmän loukkaavien tai rajoittavien toimenpiteiden soveltuvuutta. Päätöstä vastasyntyneen J:n osalta ei ollut myöskään riittävästi perusteltu.

EOA 29.12.2006, Dnro 2316/4/04
Oikeusasiamies totesi, että kiireellisellä huostaanotolla puututaan niin voimakkaasti perus-ja ihmisoikeutena turvattuun perhe-elämään, että tällainen päätös on aina perusteltava kirjallisesti yksityiskohtaisesti. Kiireellisen huostaanottopäätöksen tulee täyttää huostaanotolle asetetut edellytykset ja sen tulee tapahtua lapsen suojaamiseksi välittömältä vaaralta tai lapsen tulee muutoin olla kiireellisen huostaanoton ja sijaishuollon tarpeessa.

Lähteet:
1. Räty, Tapio (2007) Uusi lastensuojelulaki. Helsinki: Edita Publishing Oy.

[Missing: text_extrafunctions.Label.Body.Text (fi-FI)]
Palaa käsikirjan etusivulle Sivun alkuun


Aikarajat
Lastensuojelutarpeen selvityksen tekemiseen on ryhdyttävä seitsemän päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta . Tämä aikaraja on asetettu sen vuoksi, että lapsen tilanne tulee tutkituksi riittävän nopeasti ja lasta voidaan tarvittaessa suojella.


Lastensuojelussa tulisi päästä tilanteista, joissa tukea ja palveluja saatetaan tarjota arvioimatta ensin, mikä on perheen kokonaistilanne ja mihin tarpeisiin lastensuojelu voi antaa apuaan.


Ilmoituksen tai vastaavan yhteydenoton vastaanottamispäivää ei lasketa mukaan määräaikaa laskettaessa. Arkipäivänä ei pidetä pyhäpäiviä eikä arkilauantaita. Mikäli yhteydenotto tapahtuu vaikkapa tiistaina, on ratkaisu selvityksen tekemisestä tehtävä seuraavan viikon torstaina edellyttäen, että viikolla ei ole ylimääräisiä arkipyhiä.


Tekstin on laatinut:
Verkkotoimitus


Lastensuojelutarpeen selvitys
Lastensuojeluasiakkuuden alettua on tehtävä selvitys lapsen tai nuoren tilanteesta . Siinä selvitetään ja arvioidaan lapsen suojelun ja tuen tarvetta suhteessa vanhempien mahdollisuuksiin vastata niihin. Selvitys tehdään siinä laajuudessa kuin tilanne vaatii. Se on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä. Selvityksen teosta vastaa sosiaalityöntekijä.

Selvitys tehdään yhteistyössä lapsen ja hänen vanhempiensa, sekä mahdollisesti muiden lapselle läheisten ihmisten kanssa. Selvitys ei ole tekninen toimenpide, vaan luottamuksellisen asiakassuhteen luomista. Se on asiakkaiden kuuntelemista ja heidän osallistamistaan arvioimaan lapsen että omaa tilannettaan.

Selvitystä tehtäessä voidaan olla yhteydessä lapselle tai nuorelle läheisiin henkilöihin sekä eri yhteistyötahoihin ja asiantuntijoihin (ks. Asiakaslaki ). Selvitys tulee tehdä kolmen kuukauden kuluessa siitä kun lastensuojelun asia tulee vireille.

Selvityksestä tehdään yhteenveto, jonka perusteella lastensuojeluasiakkuus päättyy tai asiakkuus jatkuu. Selvitys voi myös johtaa siihen, että lastensuojelun avustuksella lapsi/nuori tai perhe ohjataan muiden palveluiden tai tuen piiriin.

Selvitys voidaan tehdä vaikka vanhemmat vastustaisivat sen tekemistä. Huoltajalle on tällöin ilmoitettava asiasta ja asiakirjoihin on kirjattava syyt, miksi lasta on tavattu ilman huoltajan suostumusta.

Mikäli perhe muuttaa toiselle paikkakunnalle kesken lastensuojelutarpeen selvitysprosessin, tulee tästä ilmoittaa uudelle asuinkunnalle. Selvitykseen liittyvät oleelliset asiakirjat on myös toimitettava uuteen kuntaan, jonka velvollisuus on jatkaa selvityksen tekemistä ja tehdä se loppuun.

Tekstin on laatinut:
verkkotoimitus

[Missing: text_extrafunctions.Label.Body.Text (fi-FI)]
Palaa käsikirjan etusivulle Sivun alkuun


KriisiperhesijoitusmalliPROSESSI KRIISIPERHESIJOITUKSESSA 1. SOSIAALITYÖNTEKIJÄN ARVIOINTI

Voiko lapsen sijoittaa kriisiperheeseen
Hoidettavuus
Biologisten vanhempien tai muun verkoston taholta tuleva uhka
Tapaamisten järjestäminen
Otettava huomioon sekä lapsen että kriisiperheen fyysinen ja psyykkinen turvallisuus
Käytännön järjestelyt
Koulunkäynti ja päivähoito: Koulunkäynnin ja päivähoidon järjestäminen kriisisijoituksen aikana? (onko päivähoito kriisisijoituksen aikana tarpeellinen?). Miten kuljetukset ja niistä aiheutuvat kustannukset järjestetään? Jos päivähoito vaihtuu toiselle kunnalle, on sijoittajakunnan tehtävä maksusopimus.
Kuljetukset esim. harrastuksiin ja kavereita tapaamaan (jatkuvuus)
Tarvitaanko HIV- tai hepatiittitesti. Kuka hoitaa ja missä otetaan?
Kriisisijoituksen esitietolomakkeen täyttäminen (lomake annetaan kriisiperheelle)


2. TOIMEKSIANTOSOPIMUS



Sijoituksesta tehdään perhehoidon toimeksiantosopimus. Suunnitellussa sijoituksessa (avohuollon sijoitus esim. vanhemman sairaalahoidon ajaksi) sopimus tulee tehdä viimeistään lapsen siirtyessä kriisiperheeseen, kriisisijoituksessa mahdollisimman pian sijoituksen jälkeen.



3. MAKSUJEN MÄÄRITTELYT KRIISIPERHEELLE

Sosiaalityöntekijän tulee selvittää oman kunnan toimielimen määrittelemät korvaukset kriisiperheelle. Satakunnan sijaishuoltohankkeen suositukset pyrkivät yhdenmukaistamaan kuntien käytäntöjä, joten niiden huomioon ottaminen kunnan maksukäytännössä on toivottavaa.
Korvauksia on mahdollista korottaa lapsen hoitoisuuden perusteella (esim. Kelan hoitotuki, psykiatrinen diagnoosi, fyysinen vamma tai sairaus)
Lapsen perustarpeista aiheutuvat lisäkustannukset on arvioitava jo tässä vaiheessa (esim. turvaistuin, lapsen sänky, vaatteet) Maksukäytännöt on sovittava!
Mahdolliset kilometrikorvaukset
Peritäänkö lapsilisä, kenelle maksetaan?


4. YHTEYDENOTOT

Puhelu kehittämisyksikköön virka-aikana. Näin saadaan ajantasainen tieto kriisiperheestä.
Soitto kriisiperheeseen, jossa selvitetään lapsen tilanne, odotukset kriisiperheelle (tilanne, josta lapsi on sijoitettu, lapsen tarpeet, lapsen läheisiin liittyvät asiat, korvaukset)

5. TYÖSKENTELY KRIISIPERHESIJOITUKSEN AIKANA

Aktiivinen yhteydenpito kriisiperheeseen
Traumaattisesta tilanteesta sijoitetuilla lapsilla on suuri huoli vanhemmistaan. Jos vanhempien tapaaminen ei onnistu lähipäivinä sijoituksen jälkeen, pitää läheisverkostosta etsiä henkilö, joka voi käydä tapaamassa lasta ja tuomassa terveiset vanhemmilta.
Mikäli tapaaminen järjestetään kriisiperheen kotiin, on paikalla oltava työntekijä.
Raportointiodotus kriisiperheeltä (mitä asioita perheen on erityisesti seurattava)
Erityisesti yhteydenpitoa lapsen ja läheisten välillä on seurattava ja siinä on pyrittävä pitämään lapsen tarve määrittelijänä. Huostaanotettujen kohdalla sosiaalityöntekijä määrittelee lapsen läheiset ja huolehtii rajoittamisesta

KRIISIPERHE ON OLENNAINEN OSA TIIMIÄ, SEN ROOLINA ON LAPSEN VALMISTAMINEN SUUNNITELMAAN, JONKA TIIMI LAATII! Perheen on tiedettävä, missä mennään.



6. KRIISIPERHESIJOITUKSEN PÄÄTTYMINEN



Lopetuspalaveri ja kriisisijoituksen purku. Kriisiperhe ja sosiaalityöntekijä neuvottelevat ensin keskenään, sitten tulevat lapsen biologiset läheiset mukaan.







SOS.TYÖNTEKIJÄN ARVIOINTI

Voiko lasta sijoittaa kriisiperheeseen? Onnistuvatko käytännönjärjestelyt?

ê




MAKSUJEN MÄÄRITTELYT KRIISIPERHEELLE

Maksukäytännöt sovittava!



ê



YHTEYDENOTOT

Yhteys kehittämisyksikköön ja sen jälkeen kriisiperheeseen.



ê



TYÖSKENTELY KRIISIPERHESIJOITUKSEN AIKANA

Aktiivinen yhteydenpito kriisiperheeseen



ê



KRIISIPERHESIJOITUKSEN PÄÄTTYMINEN

Aika paljon tuossa lakitekstissä viljellään virkettä 'jos se on lapsen edun mukaista'.
Tämän arvion tekee sossun täti tai vastaava isompi virkaihminen saamansa selvityksen perusteella, ja tämä arvio ei välttämättä perustu mihinkään myöhemmin todistettavissa oleviin faktoihin. Eri osapuolia on kuultava mutta minkä painoarvon jos ollenkaan antaa näille puheille, on toinen asia.
Itse laissa on todella paljon liikkumavaraa sen mukaan onko sossun tädillä kaikki kunnossa yliskamarissa.
Valitettavasti useimpiin virkoihin ei älykkyystestejä tehdä. Surullista on se kuinka jopa sossun 'asiakkaiksi ' joutuneiden lapsien myöhemmätkin mielipiteet ohitetaan olankohautuksella..

Voi näitä juttuja täällä: "Kiireellinen sijoitus on avohuollon toimenpide ja voi kestää 30 päivää."

Sitten kun joku vaivautuu kaivamaan sen lakitekstin tänne, ja vielä tietoa sen soveltamisesta, todetaan, että ei se noin kuitenkaan mee. Kuulkaas, kyllä se vain menee.

1) Lapsen voi sijoittaa joko avohuollon sijoituksella yksin tai yhdessä vanhemman/vanhempien kanssa. Avohuollon sijoitusta ei suinkaan arvioida "joka kolmas kuukausi", kuten joku väitti, vaan tarvittaessa. Siis vaikka joka päivä. Yksin lasta ei edes saa sijoittaa kuin korkeintaan 6 kuukaudeksi ilman vanhempaa. Avohuollon sijoitus perustuu VAPAAEHTOISUUTEEN, jolloin jos sijoitettuna oleva haluaa sen lopettaa, voi hän vain kävellä ulos sijoituspaikasta.

2) Lapsen voi sijoittaa kiireellisesti, jos hän on välittömässä vaarassa, esim. päihtyneen vanhemman vastuulla. Sijoitusta tehdessä on sosiaalityöntekijän tarkastettava muutkin mahdollisuudet turvata lapsi, esim. voiko joku muu omainen huolehtia lapsesta. Jos muita luotettavia hoitajia ei löydy, vasta sitten voidaan lapsi sijoittaa kiireellisesti sijaishuoltoon. Kiireellinen sijoitus tehdään yleensä korkeintaan 30 päiväksi, mutta senkin tarpeellisuutta tulee arvioida koko ajan. Esim. jos humalainen vanhempi selviää, pitää jo selvittää, voiko lapsi palata hänen luokseen. Kiireellistä sijoitusta voi jatkaa toiset 30 päivää erityisistä syistä. Esim. jos riittävää selvitystä ei ole voitu tehdä koska vanhempi ei tule tapaamisiin. Kiireellinen sijoitus voidaan toimeenpanna, vaikka joku asianosainen sitä vastustaisi. Päätös on valituskelpoinen hallinto-oikeuteen.

3) Huostaanotto on pitkäaikaiseksi arvioitu lapsen sijoitus sijaishuollossa. Sekin voidaan toimeenpanna asianosaisen vastustuksesta huolimatta, ja päätös on valituskelpoinen.

----

"Moi. Mä suostuin lähtemään lasten kanssa perhekuntoutukseen ja käsite on ilmeisesti kiireellinen sijoitus ja kestää 30 päivää."

Vain lapsi voidaan sijoittaa kiireellisesti, ei vanhempi. Perhekuntoutus on varmasti pitempi prosessi kuin 30 päivää. Se tehdään aina avohuollon sijoituspäätöksellä. Se siis perustuu vapaaehtoisuuteen. Kaikki pitää puhua selväksi asianosaisten kanssa, ja kaikki täytyy olla kirjallisena asiakassuunnitelmassa ja sijoituspäätöksessä. Käsittämätöntä, että kyselet näitä asioita täällä palstalla.

"Sitä ennen oli kiriisi sijoitus kun mä jouduin ambulanssilla sairaalaan, kriisiperhe kesti 3 päivää.. "

Miksi jouduit ambulansilla sairaalaan? Lapset olivat ilmeisesti silloin turvattuna kriisiperheeessä. Oliko se sijoitus avohuollon vapaaehtoinen sijoitus vai kiireellinen sijoitus? Onko nyt niin, että lapset on sijoitettu kiireellisesti ja sinä avohuollon tukitoimena. Jos näin on, niin aika erikoista. Ota yhteyttä lakimieheen ja/tai sosiaaliasiamieheen ja tarkista asiaa sieltä.

"Ni voinko lähteä täältä lasten kanssa pois jos haluan? Ongelma on ollut minun mieheni juominen mutta hänellä on oma asunto. Olen kirjoilla lasten kanssa yksin. Vai voidaanko lapseni ottaa huostaan?"

Kun kerran mies on MIEHESI, niin olette vieläkin perhe ja miehesi juominen on osa lasten elämää. Kyllä lapset voidaan ottaa huostaan, jos sinä altistat heitä miehesi juomiselle. Silloinhan sinulta puuttuu ymmärrys suojella lapsia juopottelevalta mieheltäsi. Perhekuntoutukseen lähtiessä kuntoutuksen tavoitteet tulee puhua selviksi yhdessä perheen kanssa. Mitkä tavoitteitä teillä on? Ne pitää olla kirjallisena asiakassuunnitelmassa, sijoituspäätöksessä ja kuntoutussuunnitelmassa vielä pilkottunakin. Parasta olisi tietenkin, jos miehesi lopettaisi juomisen, jolloin perimmäiseen ongelma poistuisi.

"Minulla ei ole alkoholi ongelmaa, en juo juuri lainkaan. Vanhin poikani on adhd, asbergerin piirtein, minua vaivaa varmaan yleinen väsymys, minulla on 2. Tyypin diabetes, kilpirauhasen vajaatoiminta ja korkea verenpaine. Pari päivää ennen sairaalaan joutumista sain uudet verenpainelääkkeet, jotka ei ilmeisesti sopinut minulle.. "

Voit kyseenalaistaa perhekuntoutuksen ajankohdan terveydentilasi perusteella. Sinun pitää ensin tervehtyä, ennen kuin voit hoitaa lapsiasi kunnolla. Ei ole oikeudenmukaista, jos sinun vanhemmuuttasi arvioidaan tilanteessa, jolloin et ole kunnossa.

Suosittelen sinulle lakimiestä ja/tai sosiaaliasiamiestä sekä tilanteen selvittämistä heidän ja lasten asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Älä hätiköi, vaan ota selvää, ja toimi vasta sen perusteella.

Kiireellinen eli ns. kriisisijoitus tehdään, jos perheessä on tapahtunut vaikka jotain yllättävää, esim. onnettomuus, äkillinen kuolemantapaus tms. Kiireellinen sijoitus on avohuollon toimenpide ja voi kestää 30 päivää. Sen jälkeen sitä voidaan vielä jatkaa toisella 30 päivällä

Okei eli meillä oli lapset hengenvaarassa,kun ei mennyt kouluun?
Ei päihteitä,rikoksia eikä muuta siihen rinnastettavaa.
Kiireellinen sijoitus napsahti.

Vanhemmat päihteettömiä ja normaaleja työssä käyviä.

Usko nyt jo, kiireellinen sijoitus kuuluu sijaishuollon piiriin eikä avohuoltoon.

Esim. jos toinen vanhempi kuolee, ei lapsia sijoiteta mitenkään automaattisesti kodin ulkopuolelle kiireellisesti. Kiireellinen sijoitus tapahtuu vain silloin, kun lapsi on välittömässä vaarassa.

Luehan sieltä Lastensuojelulaista pykälä 37 (avohuollon sijoitus) ja pykälä 38 (kiireellinen sijoitus).

miksi meille tehtiin kiireellinen sitten?
Paikka katsottu valmiiksi...kiireellinen??

välitön hengenvaara?...

Jokaisen lapsen kohdalla täytyy olla kirjallinen päätös kiireellisestä sijoituksesta. Lukekaa ne perustelut sieltä. Päätöksen lopussa on mukana myös valitusohjeet.

Ennen kuin lapsi voidaan sijoittaa kiireellisesti kodin ulkopuolelle, pitää selvittää, voiko lapsi olla jonkun läheisen hoivissa, esim. isoäidin. Sinne viemättä jättäminen ei voi olla mielivaltaista, vaan se täytyy perustella kiireellisen sijoituksen päätöksessä. Esim. jos isä ehdottaa, että lapsi viedään isän äidin hoiviin. Sossu soittaa tälle isoäidille ja toteaa, että tämä on selvästi humalassa = ei voi huolehtia lapsesta.

Jos luotettavaa hoitopaikkaa ei löydy, ja lapsi pitää sijoittaa kodin ulkopuolelle, täytyy huoltajien ja lapsen mielipide selvitää. Mielipidettä ei voi noin vain jättää selvittämättä. Sitten voi jättää, jos esim. poliisi on vienyt isän putkaan eikä tätä tavoiteta puhelimitse.

Meillä ei kartoitettu sukulaisia eikä lasten isää,joka olisi ollut kykenevä heidät ottamaan.

Mielipide selvitettiin sitten aikojen päästä,kun hakemuskin oli jo hallinto-oikeuteen laitettu.Oli mennyt viikkoja!

Näin toimii sossu!

Up

Up

Kiireellisen sijoituksen kohdalla tarkastetaan nopeasti, voiko joku läheinen huolehtia lapsesta. Tilanne voi olla sellainen, että selvitys voidaan tehdä vain puhelimitse. Lapsen ja vanhempien mielipide kiireellisen sijoituksen suhteen täytyy selvittää. Nämä kaikki täytyy kirjata ja perustella päätöksessä. Kiireellisen sijoituksen lopussa on valitusohjeet. Lukekaa sieltä, miten pitää edetä, jos on toimittu vääin.

Jos valmistellaan huostaanottoa, täytyy lapsen lähiverkosto kartoittaa kunnolla. Siihen ei puhelinsoitto riitä, vaan täytyy olla tapaamisia. Kartoitus täytyy kirjata ja se on yksi huostaanoton asiakirjoista, jotka täytyy olla huostaanoton kuulemisissa asianosaisten kuultavien (lapsi, huoltajat, esim. lapsesta välittömästi ennen sijoitusta huolehtinyt henkilö, esim. isoäiti) luettavana.

Älkää nyt sekoittako näitä kahta asiaa.

Eli kiireellinen sijoitus tarkoittaa lyhyttä selvitystä siinä tilanteessa, voiko joku läheinen huolhtia laspesta sen sijaan, että tämä viedään kiireellisesti jollekin vieraalle.

Ja huostaanoton valmistelun yhteydessä kunnollinen lähiverkoston kartoitus.

Kellekkään ei soitettu/haastateltu!