Rakkaus

Luulin tietäväni kaiken Rakkaudesta,
mutta kun hän kertoi omalla tavallaan,
naisena, huomasin olleeni harhassa.

Ei Rakkaus olekkaan kallio jota
pitää etsiä. Jolle kiivetä. Jonka voi
omistaa. Vallata itselleen. Omakseen.

Rakkaus on aurinko hänen hiustensa
läpi. Suunsa hymy. Katseensa tumma
tunne. Naisen pehmeä kokonaisuus.

Ymmärsin, hän pakenee halua omistaa ja
kahlita. Kiihkoa sitoa ja riistää vapaus.
Ahdistaa nurkkaan ja riisua siivet häneltä.

Opin että Rakkautta on olla suojanaan
sateella ja varjonaan auringossa. Suottaa
hymyä ja sivellä pois uupumus. Rakastaa.

Ei Rakastaa kuin monumentti raskaana ja
painavana. Tai tunkeutua kuin hyökyaalto.
Kerräntyä kuin erämaan hiekka. Kaikkialle.

Rakastaa kuin tropiikin tuoksuva tuuli.
Kulkea häneen kuin niityn villa hiuksiinsa.
Antaa häneen iltaruskon värit sieluunsa.

Ja se on hänelle Rakkautta.


http://www.youtube.com/watch?v=qH3T3cNGhp8



Kiitos runostasi.


Varmaan Rakastuminen muuttaa
ihmistä enemmän kuin mikään.

Vaikea sanoa miksi.

Ehkä elämälle viimein
löytyy se suunta ja
tarkoitus.

Motiivi tehdä hyviksi
kokemiaan asioita.

Purkaa sisältää
positiivinen energia.

Pidin kovasti runostasi.
Teksti ja säkeet toimivat.

Runo pysyi koossa ja
tunnelma säilyi.

Hyvä runo sinulta.

Voimia päivääsi.

sinullekkin