Mistä löytisi tietoja kodittomista koirista..

Soita Helsingin Pieneläinklinikalle.Kysy mitä siel
lä on? Ja jos ei sillä kertaa ole jätä yhteystie-
tosi,niin voi onnistua!?

netissä voit käydä katsomassa esim. osoitteessa:
www.boondocks.fi

Siellä nähtävillä Tampereen seudun löytökoirat ja
muita kotia etsiviä.

Osoitteessa http://www.lemmikkipalstat.net/apula
löytyy uutta kotia etsiviä koiruleita.
Löytökoirahoitola löytyy myös Järvenpäästä,
nimeltä Kennel Juppsguard, yhteystiedot saat
ainakin Koiramme-lehden ilmoitussivuilta.
Toivottavasti löydät sopivan, uuden koirakaverin!

Ohjeita koiran tuontiin Tallinnan koiratarhasta
Kodin tarjoaminen hylätyksi tulleelle koiralle on
eläinsuojeluteko. Kovia kokeneesta koirasta voit
saada vertaansa vailla olevan ystävän ja
lahjomattoman uskollisen seuralaisen. Harkitse
kuitenkin tarkkaan, ennen kuin alat tuoda koiraa
Tallinnan löytökoirakodista. Jos et voikaan sitä
pitää, voi uuden kodin löytäminen sekarotuiselle
koiralle olla työn takana. Ei ole
tarkoituksenmukaista eikä oikein koiraa kohtaan,
että se joutuu kulkemaan tilapäisestä
sijoituspaikasta toiseen pitkän aikaa löytämättä
pysyvää kotia.

Näiden ohjeiden mukaan Tallinnassa on käytävä
kaksi kertaa. Koiraa ei tuoda Suomeen vielä
ensimmäisellä käynnillä, vaan vasta kuukauden
päästä. Noudata varotoimenpiteiden listaa
tarkoin, mutta älä tarpeettomasti säikähdä sitä.
Ohjeet eivät ole vaikeat mutta ne ovat tärkeät.
Vaara tautien ja loisten leviämisestä Suomeen on
syytä ottaa vakavasti.
Jos johonkin tilanteeseen ei löydy neuvoa näistä
ohjeista, käytä tervettä järkeä.

KUN LÄHDET TARHALLE VALITSEMAAN KOIRAA

Lue ensin huolellisesti läpi nämä ohjeet.

Koerte varjupaik sijaitsee noin 15 km Tallinnasta
Pärnun maantietä juuri kaupungin rajan
ulkopuolella entisellä Neuvostoliiton
kasarmialueella. Satamasta löytyy varmasti taksi,
joka tietää missä koerte varjupaik on. Matka
maksaa noin 80 Suomen markkaa. Sovi hinta
etukäteen. Kysy voiko taksi odottaa perillä tai
pyydä kuljettajalta hänen korttinsa, niin voit
tilata saman taksin paluumatkalle. Kysy myös,
ottaako hän koiria kyytiin.

Ajo-ohje: Tarhalle käännytään Pärnun maantieltä
nelikaistaiselta tieosuudelta. Tarha sijaitsee
tien vasemmalla puolella. Pieni hiekkatie sinne
lähtee tien vierellä olevan suuren opaskartan ja
suuren TALLINN-kyltin kohdalta. Tienhaaraan
pääsemiseksi on tehtävä U-käännös lähinnä
seuraavassa liittymässä Tallinnasta tultaessa.
Tarhalle pääsee myös liittymästä lähtevää tietä
pitkin. Tarha jää juuri yleisimpien Tallinnan
karttojen kattaman alueen ulkopuolelle.

Yhteyshenkilöksi Virossa on lupautunut Heidi
Calenius, p. ( 37-2)-51 901 944. Heidi on Viroon
muuttanut suomalainen, joka käy koiratarhalla
auttamassa pari kertaa viikossa. Hän neuvoo ja
auttaa rokotusten hankinnassa. Hän voi myös ottaa
hoitoon koiria siksi aikaa että rabiesrokotus
tulee voimaan.

Ota mukaasi Suomesta ulkoloisiin tehoava
Frontline-suihke (riittävän iso pullo), kerta-
annoksella tehoava matolääke (tarkemmin
edempänä), pieni pakkaus koiran tai kissan
säilykeruokaa, kaulapanta, talutin sekä
koiranshampoo, reilunkokoinen pyyhe, rulla
talouspaperia ja muutama pieni ja isompi
muovipussi. Muista myös oma passi ja nämä ohjeet.

Suomeen tuotavan koiran on oltava rokotettu
raivotautia vastaan vähintään 30 vrk ennen
tuontia. Pennun voi rokottaa
seitsemänviikkoisena. Aivan pieniä pentuja ei
siis voi tuoda Virosta Suomeen.

Nartuille ja jo ikääntyville koirille löytyy
huonoimmin koteja Virosta. Eläinsuojelun kannalta
sellainen on paras valinta.

Suihkuta valitsemasi koira huolellisesti
Frontline-ulkoloissuihkeella jo koiratarhalla.

Anna jo tarhalla koiralle matolääke, aikuiselle
koiralle Drontal, pennulle vain suolinkaiset
tappava lääke. Lääke on helppo antaa pienen
ruokanokareen sisällä.

Vie koira saman tien rokotettavaksi joko Heidin
neuvomaan paikkaan tai jollekin muulle
eläinlääkärille. Ota sille sekä yhdistelmärokotus
(vähintään penikkatauti (koertekatk),
maksatulehdus ja parvo) että rabiesrokotus
(rabies = marutobi). Ei haittaa, vaikka koira
olisi jo aikaisemmin saanut raivotautirokotuksen.
Pyydä myös tekemään koiralle yleistutkimus mm.
helposti havaittavien tulehdusten hoidon
aloittamiseksi.

Rabiesrokotus on ainoa koiran maahantuontia
varten vaadittava pakollinen rokotus, mutta
koiralle kannattaa ottaa samalla kertaa muutkin
rokotukset. Jos koira on kovin matoinen, rokote
ei anna täyttää suojaa, mutta koira kannattaa
silti rokottaa. Virosta on saatavana
viitosrokote, joka rabieksen lisäksi sisältää
rokotteen penikkatautia, tarttuvaa
maksatulehdusta (hepatiitti), parvovirusta ja
leptospiroosia vastaan. Koiran rokottaminen
Tallinnassa on huomattavasti halvempaa kuin
Suomessa. Rokotteet ovat samoja, joita
Suomessakin käytetään.

Koira pitäisi pestä mahdollisimman pian, jos
pesupaikka järjestyy. Käytä loisshampoota
(apteekista), jos sellaista on saatavana.

Rokotuksen ja ensimmäisen loishäädön jälkeen
koira voi jäädä yksityiseen hoitopaikkaan tai
tulla takaisin koiratarhalle odottamaan myöhemmin
tapahtuvaa poishakua. Kahden viikon kuluttua se
pitäisi madottaa uudestaan laajakirjoisella (=
useisiin eri loislajeihin tehoavalla)
matolääkkeellä. Myös pennulle voi tällä kertaa jo
antaa laajatehoisen lääkkeen.

Vahvistusrokotus voidaan antaa 3 - 4 viikon
kuluttua. Se voidaan antaa Virossa ennen koiran
tuontia Suomeen. Rabiesrokotuksen vahvistus ei
ole pakollinen, mutta se on suositeltava. Noin
viikkoa ennen vahvistusrokotusta koira madotetaan
uudestaan laajakirjoisella matolääkkeellä, jos
edellisestä madotuksesta on jo yli kaksi viikkoa.

Suomeen palattuasi älä mene koiratarhalla ylläsi
olleilla vaatteilla eläinten luo, ennen kuin ne
on pesty.

KUN LÄHDET HAKEMAAN KOIRAA

Kun lähdet uudestaan Viroon hakemaan koiran
kotiin, selvitä mille laivoille saa ottaa koiran
ja selvitä eri aikatauluvaihtoehdot (kovalla
tuulella vuoroja voidaan peruuttaa). Ota hytti
(jos laivalla on hyttejä), niin saat olla koiran
kanssa rauhassa.

Lue vielä kerran näihin ohjeisiin sisältyvät
käytännön asiat.

Ota mukaasi Suomesta jälleen Frontline-suihke,
kerta-annoksella tehoava matolääke, pieni pakkaus
koiran tai kissan säilykeruokaa, mahdollisesti
shampoota (loisshampoota), pyyhe, rulla
talouspaperia ja muutama pieni ja isompi
muovipussi sekä nämä ohjeet. Ota myös kuonokoppa,
jos laivayhtiö vaatii sellaista. Panta ja
talutinhan koiralla jo on. Muista myös passisi.

Suihkuta koira Frontlinella vielä Virossa ja anna
sille matolääke, jos edellisestä madotuksesta on
kaksi viikkoa tai enemmän. Jos haluat, voit viedä
koiran vahvistusrokotukseen.

Tullissa mene koiran kanssa punaista linjaa ja
näytä todistus rabiesrokotuksesta. Jos koiraa ei
ole pesty, pese se mahdollisimman pian. Sen voi
pestä jo laivalla, jos sinulla on hytti. Pidä
hytti siistinä, ettei mahdollisuutta koirien
kuljettamiseen menetetä.

Pesun jälkeen laita koiralle Exspot-
loishäätöainetta tai suihkuta se uudestaan
Frontlinella.

Kotiin tultuasi varaa aika eläinlääkärille
terveystarkastusta sekä vahvistusrokotusta
varten, jos vm. ei ole koiralle jo annettu.

Älä päästä koiraa kosketuksiin vieraiden koirien
kanssa, ennen kuin se on pesty ja käsitelty
kahdesti ulkoloisia vastaan, rokotettu ja ennen
kuin lääkäri on todennut sen terveeksi. Varminta
olisi pitää koira erillään suomalaisista koirista
vielä 1-3 viikkoa vahvistusrokotuksen jälkeen.

YLEISTÄ

Kuluja loishäädöistä kertyy muutama sata markkaa,
matkakuluja lisäksi saman verran. Lisäksi tulevat
rokotukset, mahdollinen muu tarvittava
eläinlääkärin hoito ja lääkitys sekä kohtuullinen
korvaus koiran yksityishoidosta odotusajalta.

Varaudu kotona sopeutumisongelmiin - harvoin ne
ovat kuitenkaan ylikäymättömiä. Uudessa kodissa
koira saattaa esim. haukkua ja ulvoa yksin
ollessaan tai se voi pelätä joissain tilanteissa
tai reagoida aggressiivisesti yllättäviin
asioihin. Avoimen taivaan alla tarhassa ja muiden
koirien seurassa elänyttä koiraa ei ole järkevää
jättää yksin neljän seinän sisälle, ennen kuin se
on kotiutunut. Toinen koira seurana helpottaa
sopeutumista. Jos sinulla on jo ennestään koira,
voi viedä aikansa, ennen kuin se ja uusi koira
alkavat kunnolla tulla keskenään toimeen. Ei pidä
antaa heti periksi, jos aluksi on vaikeuksia.

TÄRKEÄÄ TIETOA LOISISTA, TAUDEISTA JA ROKOTUKSISTA

ULKOLOISET

Suomessa ei esiinny koiran kirppua, mutta Virossa
se on yleinen varsinkin kesällä. Taloon
päässeistä kirpuista on hyvin hankala päästä
eroon, sillä kirput käyvät koirassa vain imemässä
verta ja viettävät muun ajan eläimen
ulkopuolella. Kirppujen leviäminen Tallinnasta
tuodun koiran mukana suomalaisiin koiriin olisi
tuhoisaa koko avustushankkeelle.

Tämän vaaran takia koira on suihkutettava
kauttaaltaan Frontline-suihkeella jo ennen sen
viemistä pois koirakodista. Aine tappaa
aktiivisessa vaiheessa olevat kirput ja useimmat
muut ulkoloiset heti sekä munista kuoriutuneet
loiset 1 - 3 kk:n ajan. Maahantuojan mukaan
koiran voi pestä ilman että teho häviää, mutta
mikään ei estä uusimasta suihkekäsittelyä pesun
jälkeen. Aine ei imeydy elimistöön.

Myös Exspot-niminen valmiste tappaa lähes kaikki
ulkoloiset. Sitä tiputetaan pari tippaa
niskanahkaan; isolle koiralle lisäksi hännäntyven
iholle. Se tappaa elävät loiset kahdessa päivässä
ja vaikuttaa kuukauden ajan niin, että myös
turkkiin mahdollisesti jääneistä munista
kuoriutuvat loiset kuolevat.

On hyvä varmuuden vuoksi käsitellä koira kahdella
eri aineella, ennen kuin se tapaa muita koiria.
Mikään aine ei tehoa täydellisesti kaikkiin
mahdollisiin ulkoloisiin. Jos koira raaputtaa tai
kirputtaa itseään vielä käsittelyn jälkeen, ota
yhteys eläinlääkäriin.

Monilla Tallinnan koiratarhan koirilla on
korvatulehduksia ja korvapunkkeja. Korvapunkit
voi häätää Otita Para -tipoilla, joita saa ilman
reseptiä. Niitä tiputetaan korviin ensin viikon
ajan, ja käsittely uusitaan viikon välein 2 - 3
kertaa. Lääkitystä korvapunkkeihin voi kysyä myös
eläinlääkäriltä.

SISÄLOISET

Koirilla voi olla monenlajisia sisäloisia
yhtäaikaa. Ulkomailla esiintyy monia sellaisia
matoja, jotka Suomessa ovat harvinaisia. Ainoa
kaikkiin aktiivisessa vaiheessa oleviin matoihin
yhdellä kerta-annoksella tehoava lääke on
Drontal. Se tappaa madot vuorokauden kuluessa.

Madotus on uusittava 3 - 4 kertaa kahden viikon
välein, että madot saadaan kokonaan pois.
Toisella ja seuraavilla kerroilla koira
madotetaan joko Drontalilla tai muilla
laajakirjoisilla valmisteilla. Kaikki samassa
taloudessa elävät eläimet madotetaan yhtä aikaa.
Jatkossa matokuuri annetaan koiralle pari kertaa
vuodessa.

Hyvin matoinen koira, esim. pulleamahainen, laiha
pentu, pitäisi madottaa ensin vain suolinkaisiin
tehoavalla lääkkeellä (esim. Canex). Jos kaikki
madot kuolevat kerralla, kuolleiden matojen massa
voi tukkia suolen.

Tarkempia tietoja matolääkkeistä saat apteekista.

TARTTUVAT TAUDIT JA ROKOTTAMINEN

Koiraa tuotaessa on noudatettava riittäviä
varotoimia, ettei koiran mukana tule Suomeen
mitään tarttuvaa tautia.

On tärkeää rokottaa koiratarhalta Suomeen
tuotavaksi valitut koirat mahdollisimman pian.
Todennäköisesti niillä ei ole mitään aikaisempia
rokotuksia. Pieni pentu voidaan rokottaa
penikkatautia, parvovirusta ja tarttuvaa
maksatulehdusta vastaan 6 viikon ikäisenä.
Rokotus uusitaan 10 - 12 viikon iässä ja 4
kuukauden iässä. Raivotautirokotus voidaan antaa
7 viikon ikäiselle pennulle.

Ensimmäisten rokotusten jälkeenkin koira on
rokotettava säännöllisesti koko elämänsä ajan.
Tarkemmat ohjeet rokotusrytmistä saat
eläinlääkäriltä.

Rabies (raivotauti, vesikauhu)

Raivotaudin itämisaika on tavallisesti 3 - 8
viikkoa, mutta joskus jopa vuosi. Todistus
rabiesrokotuksesta vaaditaan koiran tuontiin
lähes kaikista maista. Rokotuksen pitää olla
annettu vähintään 30 vrk aikaisemmin mutta
korkeintaan vuotta ennen tuontia. Suomessa ei ole
yli kymmeneen vuoteen tavattu yhtään
rabiestapausta, mutta tautia esiintyy suurimmassa
osassa Eurooppaa ja muuta maailmaa. Raivotauti
voi tarttua sairastuneen eläimen puremasta
ihmiseen.

Penikkatauti

Penikkataudin itämisaika on 5 - 28 vuorokautta.
Lievimmissä tapauksissa koira on vain väsynyt,
ruokahaluton ja lievästi kuumeinen, mutta usein
esiintyy sierain- ja silmävuotoa, yskää,
oksentelua, ripulia ja märkäistä ihotulehdusta.
Vaikeimpaan tautimuotoon kuuluvat halvaukset ja
kouristukset. Säännöllinen rokottaminen on
tärkeää tautiepidemioiden ehkäisemiseksi.

Rokottamattoman emon pentu voidaan rokottaa
penikkatautia vastaan 6 viikon ikäisenä.
Vahvistusrokotukset annetaan 10 - 12 viikon iässä
ja 4 kuukauden iässä. Jatkossa koira rokotetaan
aina 1 - 2 vuoden välein.

Tarttuva maksatulehdus

Tarttuva maksatulehdus (hepatiitti) on viruksen
aiheuttama tauti, jonka itämisaika on 5 - 9 vrk.
Alkuoireita ovat kuume, ruokahaluttomuus, vatsan
arkuus, oksentelu ja anemia. Tauti johtaa usein
kuolemaan. Säännölliset rokotukset ovat tärkeitä
taudin ehkäisyssä. Kaikissa Suomessa
käytettävissä penikkatautirokotteissa on mukana
rokote tarttuvaa maksatulehdusta vastaan.

Parvovirus

Parvovirustartunnan itämisaika on vain muutamia
päiviä. Varsinkin pennut, loisten vaivaamat
koirat ja vanhukset ovat herkkiä sairastumaan.
Oireita ovat alakuloisuus, verinen ripuli,
oksentelu ja kuume. Parvoripuli on pennuille ja
heikkokuntoisille koirille usein tappava;
nuorille koirille tauti saattaa aiheuttaa
sydänlihassairauden. Löytökoirakodeissa
parvotartunta on usein paha ongelma. Sitä
esiintyy myös Tallinnassa.

Pentu voidaan rokottaa parvotartuntaa vastaan 6
viikon iässä. Rokotus uusitaan 10 - 12 viikon ja
4 kuukauden iässä. Jatkossa koira rokotetaan
parvotartuntaa vastaan säännöllisesti vuoden
välein.

Leptospiroosi

Leptospiroosi aiheuttaa koirilla yleensä joko
munuaisoireita tai nopeasti kuolemaan johtavan
maksatulehduksen. Leptospiroosin itämisaikaa ei
tunneta, mutta tiedetään, että eläin voi olla
pitkään oireeton taudinkantaja. Rokote suojaa
sairastumiselta.

Sieni-infektio

Sieni-infektion oireena ovat karvattomat,
toisinaan kutiavat rengasmaiset läiskät iholla.
Tartunnan kantajalla ei välttämättä ole mitään
oireita. Sieni-infektio tarttuu myös ihmisiin ja
muihin eläimiin. Taudin itämisaikaa ei tunneta.
Sairastunut eläin pestään erikoisshampoolla 2 - 3
kertaa viikon välein, ja sille sekä myös kaikille
muille talouden eläimille on annettava pitkä
lääkekuuri. Koti on siivottava perusteellisesti
(kaikki tekstiilit on pestävä, pinnat
desinfioitava jne.).

Ekinokokkoosi

Ekinokokkoosi on koiralle vaaraton mutta
ihmiselle hengenvaarallinen tauti, jonka
aiheuttajia ovat eräät heisimatolajit. Se
ehkäistään koiran loishäädöllä. Heisimatoihin
tehoavat pratsikvanteelia sisältävät matolääkkeet
(esim. Drontal). Myös ulkoloisten häätäminen on
tärkeää - kirput ja täit toimivat heisimatojen
väli-isäntinä.

Kiitoksesi uudesta koirastasi menee varmimmin
perille SEY:n, Animalian ja Hesyn yhteisen
Tallinna-tilin kautta (Leonia 800019-1061763,
viite 466). Tallinnaan ei lähetetä rahaa, vaan
kertyneillä varoilla rakennetaan koirille
kunnollisia koppeja ja ostetaan lääkkeitä,
rokotteita, vitamiineja ja muuta välttämätöntä.

Suomen Eläinsuojeluyhdistys (SEY), [email protected],
http://www.sey.fi

Helsingin eläinsuojeluyhdistys Hesy,
[email protected], http://www.hesy.fi

Eläinsuojeluliitto Animalia,
[email protected], http://www.animalia.fi

rotuista olet ajatellut? Jos olet ajatellut ihan
sekarotuista, tuossa olikin hyviä vinkkejä mistä
niitä löytyy jos taas ihan rotukoiriaaika monella
yhdistyksella/yksityisihmisellä on rescuetoimintaa
(esim. dobberi-, collierescue, itse toimin
collierescuessa).
Yleensä niitten yhteystiedot löytyvät
rotuyhdistyksen sivuilta.

P.S. Älkää alkako syyttelemään minua, että
pitäisin sek.rotuisia huonompina, niin ei
nimittäin ole.